
Potato Europe - Tietotekniikka yleistyy





Atlantilta vyöryvät rankat matalapaineet näyttävät tulleen osaksi Alankomaiden syksyä. Maan pohjoisosien tuoreet sademäärät ylittivät monin paikoin 100 milliä. Etelässä Ranskan rajalla kelit olivat sen sijaan normaalit, joten perunaa ja juureksia saadaan ylös jälleen vähintäinkin riittävästi. Kostea säätyyppi ei ole enää mikään yllätys ja aina marraskuulle asti jatkuva sadonkorjuukausi antaa pelivaraa. Rankka viljely on kuitenkin johtanut kierteeseen, jossa pelto joutuu kestämään paljon. Lääkkeetkin ovat pääsääntöisesti kovia – peltoja joudutaan muokkaamaan ja niiden tiivistymiä palauttamaan intensiivisesti.
Tavoitteena viljelyn monipuolistaminen
Näyttelyosastoilla on kuitenkin alkanut näkyä yhä enemmän myös maan kasvukunnon parantamiseen liittyviä menetelmiä. Kerääjä- ja kumppanikasvit kiinnostavat, eikä Hollannissa puhuta hömppäheinistä, vaan mietitään myös maan rakenteen kestävää ylläpitoa.
Maan rakenneongelmia on osaltaan lisännyt myös myöhäiselle venyvä säilörehumaissin korjuu, joka pahimmillaan on todellista taistelua. Ylipäätään kulkukyky kosteissa olosuhteissa näkyy myös telojen yleistymisenä nostokoneissa. Isoon 4-riviseen nostokoneeseen (hinta +400 keuroa) telat tuovat reilun 10 prosentin lisähinnan.
Viljelytekniikan perinteiset uudistukset ovat mekaniikkapuolella jäämässä yhä vähäisimmiksi. Koneiden tehoa ja kokoa voidaan yhä kasvattaa, mutta varsinaista uutta ei yksinkertaisesti tule entiseen malliin.
Näyttelyssä oli muutamia mielenkiintoisia kasvinsuojeluruiskutuksen tekniikoita (elektromagneetiseen pisaroiden varaukseen perustuva MagGrow ja mekaaniseen tuuliajon estoon perustuva Wingsprayer), lisäksi tutustuimme näyttelyviikolla myös sähköisesti hallittaviin ns. moduloiviin suuttimiin. Palaamme ruiskutustekniikan teemaan eri yhteydessä tarkemmin.
Uusia biologisia torjunta-aineita
Monet pitkään markkinoilla olleet torjunta-aineet ovat poistumassa. Tilalle on tulossa biologisia vaihtoehtoja. Nematodien kohdalla käyttölupaa uudelle biologiselle formulaatille vielä odotellaan. Varsiston kuivattamiseen Belchim esitteli uutuuden – Beloukhan, joka kosketusvaikutteisuuden ohella torjuu myös varsistossa eläviä bakteeritauteja. Basf sai Potato Europen Innovaatiopalkinnon varastokaudella käytettävällä idunestoaineella – 1,4Sight:lla. Sillä on käyttölupa myös ruokaperunalle.
Pitkävaikutteisia lannoitteita
Perinteisten nopealiukoisten suolalannoitteiden rinnalle esiteltiin päällystettyjä granulaatteja (Agrifirm) ja kompleksinesteitä (N-xt ja Flex). Päällystyksellä estetään erityisesti nitraattitypen huuhtoutumista. Ureapohjaisissa kompleksinesteissä typpi ei ole nitraattimuodossa lainkaan, vaan amidina. Käytön kannalta uutuudet toimivat hidasliukoisina ja kompleksinesteissä kyse ei ole lainkaan suolalannoitteista vaan haposta, joka ei nimestään huolimatta ole maan pieneliöstölle haitallinen.
Painopiste uuteen tietotekniikkaan
Viljelyn kokonaisuuteen liittyvien uutuuksien painopiste oli selvästi siirtynyt tietotekniikan puolelle. Tiedon keräämisen, siirron, tallentamisen, datan käsittelyn ja sen hyödyntämisen ratkaisut kiinnostavat. Usein nämä liittyvät suoraan täsmäviljelyn ratkaisuihin, jossa monipuolinen tiedonkeruu maasta ja kasvustosta muunnetaan esimerkiksi paikkakohtaiseksi annostelukartaksi. Tälle alueelle syntyy myös paljon uutta tutkimustietoa hyödyntäviä uusyrityksiä. Maatalouden digitalisaatio muuntuu näin teoriasta käytäntöön vauhdilla.
Täsmäviljelyn demonstraatio
Potato Europen tämänkertainen pääyhteistyökumppani Case-IH ja neuvontafirma Agrifirm yhdessä Aeres maatalous instituutin kanssa esittelivät täsmäviljelyn kokonaistoteutuksen työnäytösalueella. Ohjelmaan sisältyi muun muassa kätevä tapa lohkokohtaisen täsmäviljelyn peruskartan tekoon. Koelohkolta oli kerätty paikkakohtainen polttoaineenkulutuksen aineisto edellissyksyn kynnön yhteydessä. Tämä maan vetovastusta kuvaava kartta toimi samalla perusohjeena kesän viljelytoimille. Aineistoa täydennettiin mm. ilma(NDVI)kuvin. Ideana oli säätää perunan istutustiheyttä ja lannoitusta maan kovuuden mukaan. Keskimäärin 36 % savesta sisältävä n. 20 hehtaarin koelohkon sisällä oleva savespitoisuuden vaihtelu oli itseasiassa yhtenevä kynnön polttoaineen kulutuskartan kanssa. Sekä istutustiheys että lannoitustaso säädettiin hieman korkeammaksi lohkon hyvätuottoisella (enemmän savesta sisältävät vyöhykkeet) osalla ja päinvastoin.
Kasvustojen tilaa seurattiin useaan otteeseen Precision Hawk RPAS -lennokilla, jossa oli multispectrikameran ohella mahdollisuus myös lidar- ja lämpökamerasensoreiden käyttöön. Koepelto sai jaetun lannoituksen ohjelman. Heinäkuun koenostoissa satoerot lohkon sisällä olivat yli 10 tn (vaihteluväli 43–31 tn/ha). Erot johtuivat lohkon kasvuvyöhykkeiden erilaisesta potentiaalista ja managementin osuus selviää varsinaisesti vasta sadonkorjuun jälkeen.
Tavoitteena oli saada panoksia näin kohdentamalla 5 % korkeampi keskisato. Rahassa tämä merkitsisi suunnilleen 300 euron hehtaarikohtaista lisätuottoa, eli 20 hehtaarilta 6 000 euroa. Koelohkon lopulliset tulokset eivät olleet näyttelyn yhteydessä vielä valmiit.
Mittatekniikka halpenee
Mieluisa trendi on laitteiden ja järjestelmien halventuminen. Edulliset kännyköillä hallittavat sovellutukset ovat vauhdilla korvaamassa aikaisempien sukupolvien kalliimpia ratkaisuja. Neuvontafirma Agrifirm esitteli useita käteviä älylaitesovellutuksia (appikaatioita), joilla voitiin määritellä paras kasvinsuojelun ajankohta niin itse sään, kuin myös esimerkiksi perunaruton torjunnan tehon parantamiseksi.
Varsin arvokkaiden on-line kasvustosensoreiden sijaan voidaan käyttää edullista RPAS-kuvannusta (pienoishelikopteri). Esimerkkinä NDVI-kartasta muokattu annostelutiedosto (VRA tiedosto) tulee parhaimmillaan valmiiksi noin tunti kuvauksen jälkeen. Annostelutiedosto on syötettävissä suoraan täsmätekniikalla varustetun traktorin tai levitysyksikön järjestelmään, jolloin ilmakartoitus voi korvata reaaliaikaiset kasvustosensorit.
Maanäytteet, monipuolinen sää- ja maaperän anturidata, sekä lehdistä tehtävät tautimääritykset onnistuvat jo hyvin. Vielä, kun listaan liitetään tiedon siirron kanavat, jotka liittävät palveluiden tarjoajat ja käyttäjät yhteen, niin ollaan tilanteessa, jossa maatalouden digitalisaation – IoT:n – kehityksen voi sanoa olevan täyttä arkipäivää. Edellytyksenä tietenkin, että viljelijä haluaa niitä hyödyntää. Kynnys tuotannon digitalisaation tiellä on joka tapauksessa jälleen merkittävästi madaltunut.
Osaston luetuimmat
- Tayga-moottorikelkat - Suoraan Volgan rannalta
- Patu – isältä pojalle
- Hyötykelkat pitäneet tehtaan Suomessa - Lynx 50 vuotta
- Kaikkiruokainen kotimainen - Vanhat Valmetit ry 10 vuotta
- Agritechnicassa metsävarusteet vähissä, mutta bioenergian tarjonta monipuolista
- SkogsElmia -näyttely 2011, osa 2: Omatoimisen puunkorjaajan onnela
- Valtran Suolahden tehtaalla tuotantoa kehitetään portaittain, jotta tuotantomääriä saadaan kasvatettua – yhden traktorin valmistusaika on noin kahdeksan tuntia