Vene 2010 näyttelyn museo-osasto: Puinen perämoottori ja muita ihmeellisyyksiä

Helmikuisessa Vene 2010 Båt -näyttelyssä oli myös mielenkiintoinen museo-osasto. Erityisesti perämoottorien osalta esillä oli todellisia harvinaisuuksia, joista suurimpana ruotsalaisten Hultin veljesten vuonna 1912 rakentama moottori.
Esko Otavan kehittelemä mekaaninen tasasuuntaaja muuttaa useasta voimanlähteestä peräisin olevan edestakaisen liikkeen samaan suuntaan pyöriväksi voimaksi.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Suomi on aina elänyt metsästä, ja puusta on valmistettu meillä kaikenlaista.  Heinolan–Hartolan-seudulta on löytynyt puinen perämoottori. Tarina kertoo, että joku paikallinen Pelle Peloton oli nähnyt kesähuvilan asukkaiden ajelevan järvellä perämoottorilla ja ajatelleen, että osataan sitä meilläkin. Keksijä marssi siltä istumalsta verstaalle ja tuloksena oli puinen perämoottori. Laite on ollut kammella pyöritettävä. Voima on välitetty punotulla köydellä, joka on ollut ristissä pidon parantamiseksi. Potkuriakseli ja potkuri ovat molemmat puuta, metallia ei ole käytetty yhteenkään moottorin osaan. Kampi on kuluneen näköinen, joten sitä on ilmeisesti käytettykin enemmän kuin pelkkään kokeiluun.
Suomi on aina elänyt metsästä, ja puusta on valmistettu meillä kaikenlaista. Heinolan–Hartolan-seudulta on löytynyt puinen perämoottori. Tarina kertoo, että joku paikallinen Pelle Peloton oli nähnyt kesähuvilan asukkaiden ajelevan järvellä perämoottorilla ja ajatelleen, että osataan sitä meilläkin. Keksijä marssi siltä istumalsta verstaalle ja tuloksena oli puinen perämoottori. Laite on ollut kammella pyöritettävä. Voima on välitetty punotulla köydellä, joka on ollut ristissä pidon parantamiseksi. Potkuriakseli ja potkuri ovat molemmat puuta, metallia ei ole käytetty yhteenkään moottorin osaan. Kampi on kuluneen näköinen, joten sitä on ilmeisesti käytettykin enemmän kuin pelkkään kokeiluun.
Toinen näyttelyssä esitelty erikoisuus oli 1930-luvulta peräisin oleva pienikokoinen alumiinirunkoinen perämoottori, jossa varsinainen moottoriosa on potkurin yhteydessä alhaalla. Pakoputki, imuputki ja polttoainetankki ovat koneen yläosassa. 15 kg painavasta moottorista on irronnut 1,5 hv tehoa. Keskiosa on muotoiltu kantokahvaksi. Teknisenä hienoutena moottorista löytyy säätölapapotkuri. Suomeen näitä ruotsalaisvalmisteisia moottoreita ei ole ainakaan virallisesti tuotu yhtään, toki joku on saattanut sellaisen tuoda yksityisesti.
Toinen näyttelyssä esitelty erikoisuus oli 1930-luvulta peräisin oleva pienikokoinen alumiinirunkoinen perämoottori, jossa varsinainen moottoriosa on potkurin yhteydessä alhaalla. Pakoputki, imuputki ja polttoainetankki ovat koneen yläosassa. 15 kg painavasta moottorista on irronnut 1,5 hv tehoa. Keskiosa on muotoiltu kantokahvaksi. Teknisenä hienoutena moottorista löytyy säätölapapotkuri. Suomeen näitä ruotsalaisvalmisteisia moottoreita ei ole ainakaan virallisesti tuotu yhtään, toki joku on saattanut sellaisen tuoda yksityisesti.
Wankel-moottoreita on käytetty myös venemoottoreissa. Kuvassa Condor-perämoottorin Wankel-moottori purettuna. Osia ei ole kovin paljon, vaan rakenne on yksinkertainen. Wankelin ongelmat johtuivat enimmäkseen tiivistepintojen pettämisestä. Kuvassa olevan moottorin kiertomäntäkammion seinämissä on selviä kulumisen jälkiä. Lopullisen kuoliniskun Wankel koki kuitenkin päästöongelmien takia.
Wankel-moottoreita on käytetty myös venemoottoreissa. Kuvassa Condor-perämoottorin Wankel-moottori purettuna. Osia ei ole kovin paljon, vaan rakenne on yksinkertainen. Wankelin ongelmat johtuivat enimmäkseen tiivistepintojen pettämisestä. Kuvassa olevan moottorin kiertomäntäkammion seinämissä on selviä kulumisen jälkiä. Lopullisen kuoliniskun Wankel koki kuitenkin päästöongelmien takia.

Erikoisen Hultin veljesten perämoottorista tekee se, että koko laite on periaatteessa moottoria. Yläosassa, jossa tavallisesti sijaitsee perämoottorin voimanlähde, on vain sylinteri. Siitä lähtee alaspäin kiertokanki. Kampiakseli toimii samalla potkuriakselina.

Moottorin potkuri on paksua messinkivalua. Potkuri toimii samalla vauhtipyöränä. Myös kiertokangen vastapaino on hyödynnetty viistoleikkauksella, joten sekin toimii potkurina. Laakerit ovat luonnollisesti vesivoideltuja.

Moottorissa ei ole yhtään ratasta. Laukaisumagneetto saa käyttövoimansa kiertokangen liikkeestä. Moottori käynnistetään erikoisella käynnistinlaitteella.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Sylinterin kupeessa on vipu, josta lähtee vaijerilenkki alaspäin yhdistetylle kampi- ja potkuriakselilla olevalle pyörälle. Myös yläosassa on samanlainen pyörä. Kummassakin pyörässä on vapaakytkin.

Akseli saadaan pyörähtämään ja kaksitahtinen moottori käynnistymään rivakalla, oikealta vasemmalle suunnatulla vivun liikkeellä.

Hultit valmistivat moottoreita kolme kappaletta. Näyttelyssä ollut yksilö oli saatu lainaan Upsalalaisesta moottorimuseosta. Varsinaisesti veljekset nousivat maineeseen Archimedes-perämoottoreiden ansiosta. Venenäyttelyssä esiteltyä moottoria voi pitää ruotsalaisen perämoottoriteollisuuden lähtölaukauksena.

Näyttelyn mielenkiintoisin keksintö oli Esko Otavan kehittelemä mekaaninen tasasuuntaaja. Yksinkertaistettuna mekaaninen tasasuuntaaja muuttaa useasta voimanlähteestä peräisin olevan edestakaisen liikkeen samaan suuntaan pyöriväksi voimaksi. Periaate on nerokas: idea perustuu yksinkertaisimmillaan räikkälenkin päihin, jotka on kytketty samalle akselille eripäin. Kun toinen pitää, toinen luistaa – ja toisinpäin. Akseli pyörii aina samaan suuntaan.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Esko Otava tutkii Tampereen yliopiston kanssa laitteen soveltuvuutta aaltoenergian hyödyntämiseen. Kuvan koelaite on rakennettu esimerkkiyksiköksi. Kyseessä on mekaaninen, soutulaitetta muistuttava kone, jossa soutuliike ja soutajan penkin liike ohjataan pyörittämään laitteen takaosassa olevaa siipiratasta. Soutuvarsien ja penkin eri aikaan tapahtuva liike saa siipirattaan pyörimään jatkuvasti. n

Avaa artikkelin PDF