Agritechnica 2023, osa I: Autonomiaa, automatiikkaa ja konenäköä mekaanisen kehityksen vauhdittajaksi

New Holland CR11 -rumpupuimuri sai parhaan innovaation palkinnon Agritechnicassa 2023. Puimuri paljastettiin ensimmäisen näyttelypäivän aamuna verhon takaa. Tapahtumaa seurasi satoja ihmisiä. Kuva: Juho Nivala

• Täsmäviljelystä puhe on kääntynyt autonomiaan ja lohkokohtaisen viljelytiedon hallintaan ja koneohjausjärjestelmiin.
• Keinolannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön rajoituksiin valmistaudutaan aktiivisesti.
• Useampi valmistaja määrittelee tavoitteekseenautonomiset koneet.
• Sähköistyminen etenee työkoneiden toimilaitteisiin, ja on yksi vaihtoehtoisista polttoaineista.

Maailmanpoliittinen tilanne ja ympäristöasiat ovat ohjanneet valmistajat kehittämään menetelmiä ja laitteita vaihtoehtoisten ja orgaanisten lannoitteiden levittämiseksi. Esimerkkeinä Horschin osastolla nähty puomilevitin, jossa työleveydet olivat 36 ja 48-metriä. Ruotsalainen Lyckegård esitteli Cameleonista mallin, joka antaa mahdollisuuden levittää hyvin erityyppisiä materiaaleja keinolannoitteiden korvaamiseksi. Sama näkyy myös kalkinlevitysvaunuissa, jotka ovat varusteltavissa hyvin monipuolisesti levitettävän materiaalin mukaisesti.

Lannoitteenlevittimissä panostetaan levitystarkkuuteen hyvin erilaisia ajotilanteita varten, mistä esimerkkinä on Amazonen hopeamitalilla palkittu kaarrekompensointi.

Keskustelu varsinaisesta täsmäviljelystä on kääntynyt autonomiaan ja lohkokohtaisen viljelytiedon hallintaan ja koneohjausjärjestelmiin. Laitevalmistajat puhuvat kilvan palveluistaan avoimina, joihin voidaan liittää myös muiden valmistajien koneita. Tähän liittyy oleellisesti dataan liittyvä lainsäädäntö, jonka mukaan viljelijä – ei siis laite- tai ohjelmistovalmistajat – omistaa datan ja määrittää siihen käyttöoikeuden yksiselitteisesti.

Kubota esitteli konseptia, jossa hedelmien korjuu tehdään droneilla. Dronet poimivat hedelmät puusta ja tuovat kärryyn. Näyttelyssä esiteltiin muitakin kuormaa kantavia droneratkaisuja eri tarkoituksiin. Kuva: Juho Nivala

Tämä ei kuitenkaan puhuttele vielä suuria massoja, ja täsmäviljelykin tuntuu olevan vieläkin vain pienen edelläkävijöistä koostuvan vähemmistön käytössä.

Kylvökoneissa lohko-ohjaus on mennyt trendinomaisesti vannaskohtaiseksi. Kylvökoneilta myös vaaditaan entistä useamman jakeen kylvöominaisuuksia uudistuvaa viljelyä ja erilaisia aluskasveja silmällä pitäen.

Kasvinsuojelussa valmistajat näkevät alati tiukkenevat kemiallisten aineiden käyttörajoitukset. Niinpä mekaaniset rikkaharat ovat tulleet kasvinsuojeluruiskujen rinnalle. Oleellista on riittävän tarkka automaattiohjaus, ja heti seuraavana kameranäkö, jolla tunnistetaan rivivälit, ja tarvittaessa viljeltävä kasvilaji.

Kverneland Arcadia on esimerkki tuotevalikoiman laajentamisesta mekaaniseen rikkatorjuntaan. Oikea-aikainen haraus on tärkeää, jotta rikkakasvit nousevat juurineen maan pinnalle kuivumaan ja ettei haraus vahingoita viljelykasvia. Kapein työleveys on 12 m. Kuva: Juho Nivala

Työkonevalmistajat pitävät aktiivisesti esillä omia ohjaimiaan ISOBUS-näyttöjen rinnalla. Agcon ja Trimblen vastikään julkistama yhteistyö todennäköisesti vaikuttaa taustalla automaattiohjausjärjestelmien merkkitarjontaan.

Työkoneissa sähköä tarjotaan enenevässä määrin ratkaisuna sellaisten toimilaitteiden pyörittämiseen, jossa pyöritysnopeutta tulee voida säätää hyvinkin vapaasti. Esimerkiksi vihannesten korjuukoneissa mattoja saatetaan pyörittää sähköisesti, ja nopeutta voidaan näin säätää joustavasti olosuhteiden mukaisesti.

Jälkiasenteisia uusia automaattiohjausjärjestelmiä oli tarjolla useita, joista kuultiin nyt ensimmäistä kertaa. Niiden osalta myös etsittiin eniten aktiivisesti uusia maahantuojia Suomeen.

Perus- ja kylvömuokkaukseen esiteltiin uusia innovaatioita. Näyttelyssä oli myös esimerkkejä muokkaimista, joissa on Isobus-ohjaus ja anturiteknologiaa, mikä tarjoaa paremman säädettävyyden lisäksi mahdollisuuden myös tiedonkeruuseen viljelytoimenpiteiden suunnittelua varten. Ohessa Köckerlingin osasto. Kuva: Juho Nivala

Uutta tekniikkaa kylvökonepuolelle oli tarjolla monella osastolla. Kuvassa on Väderstadin Seed Hawk C, josta on tarjolla työleveyksiä 6 metristä 9 metriin (600–900C). Säilökoko on seitsemän kuutiota. Riviväli on 25 senttiä. Kyseessä on kohtalaisen raskas kylvökone, kun tehovaatimus on vähintään 200 hv. Kuva: Seppo Pentti

Rengasmarkkinassa panostetaan uusiin VF-renkaisiin, jotka ovat pitkälti myös ensiasennusrenkaita. Näistä on tulossa uusi sukupolvi, ja uusia hyvin erityyppisiä rengaskonsepteja tullaan näkemään. Sähköistymisen myötä rengasvalmistajat tulevat panostamaan vierintävastuksen vähentämiseen, sillä sähköistämisessä huomio kääntyy aiempaa enemmän energian säästämiseen.

Erikoisuutena oli näyttelyyn ilmestyneet perävaunumallit, jotka on tarkoitettu pelkästään tilan sisäiseen liikenteeseen ja tilusteille, eikä niitä voi rekisteröidä Saksan tieliikenteeseen pääsääntöisesti suuren kokonsa vuoksi.

Agco Powerin Core50 on uusi 4-sylinterinen viisilitrainen moottori. Moottorin lohko on suunniteltu dieselin lisäksi vaihtoehtoisille polttoaineille. Kannen ja venttiilikoneiston rakenne ja tekniikka riippuu käytettävästä polttoaineesta. Kaikki traktorivalmistajat seuraavat vaihtoehtoisten polttoaineiden kehitystä. Kuva: Tapio Vesterinen

Metsäpuoli oli Agritechnicassa poikkeuksellisen vaisu, sillä vain muutama yritys tarjosi koneita ja ratkaisuja metsätalouteen. Usea saksalainen metsäkoneita valmistava toimija loisti poissaolollaan. Koko ulkoalue oli käytännössä pois käytöstä, vaikka olikin karttaan merkitty.

Ympäri aluetta oli esillä pilkekoneita järeille puille. Bioenergia on vahvin side maa- ja metsätalouden välillä, mikä myös näkyi näyttelyssä. Silti tämäkin sektori oli aiempia vuosia pienempi tarjonnaltaan.

Toisaalta ympäristön ja teiden hoitoon oli tarjolla erittäin paljon laitteita. Ja tämä myös näkyy myös Saksan tienvarsilla, joista pidetään hyvää huolta. Järeitä tienvarsipuita poistetaan, ja siihen on olemassa omia erikoiskoneitaan.

Agritechnica-näyttelyssä oli entistä enemmän osastoja, joissa vietetään aikaa ja neuvotellaan, mikä antaa mielikuvan siitä, että yritykset haluavat yhteistyötä asiakkaiden kanssa ja että näyttelyssä käydyt keskustelut ovat niille tärkeitä ja osa asiakassuhteen hoitamista. Tarvikeosastoillakin asiakkaita johdatettiin syvällisempiin keskusteluihin tiiviimmän yhteistyön merkeissä.

Moni konevalmistaja etsi työntekijöitä, osa hyvinkin näyttävästi. Osaajista on pulaa kaikilla tasoilla. Näyttelyvieraiden osalta taasen oli selvästi havaittavissa, että venäjänkielisiä näyttelyvieraita oli hyvin vähän.

Näytteilleasettajayrityksistä suurin osa oli saksalaisia ja seuraavaksi eniten järjestyksessä Italiasta, Kiinasta, Turkista, Hollannista, Ranskasta, Intiasta, Puolasta ja Itävallasta. Suomesta näytteilleasettajia oli 46 kpl.

Seuraavissa numeroissa tulemme tarkastelemaan Agritechnican muuta antia teemoittain kevään 2024 aikana.