Mobilian tiekoneet näytillä Kangasalan tiekonehistoriallisessa kokoelmassa

TVH:n Kajaanin tiepiirin käytössä ollut Caterpillar D8 on yksi 60-luvulla Maailmanpankin lainarahan avulla hankituista koneista. Kone on siirretty omin voimin nykyiseen säilytyspaikkaan hallin nurkassa. Nyt se ei ole liikkunut pariin vuosikymmeneen, sillä koneen liikuttelu ahtaassa varastossa olisi erittäin vaikeaa. Kuva: Jussi Laukkanen

Suurin osa TVH:n kuorma-autoista on ollut Sisuja ja Vanajia ja se näkyy tietysti myös museon kokoelmassa. Tämä jokapyörävetoinen Jyry-Sisu K-40 BP/415 on vuodelta 1962 ja on toiminut hinurina. Kuva: Jussi Laukkanen

Fordson Major Skop-O-Lift -kuormaajan kanssa olivat yleinen yhdistelmä 50- ja 60-lukujen vaihteessa. Kokoelman koneita ei yleensä pyritä entisöimään, vaan ne säilytetään mieluiten käytön aikaisessa asussa. Kuva: Jussi Laukkanen

ARA-kuormaaja 60-luvun alusta perustui Fordson Super Major -traktoriin. Myös tämä kone on ollut TVH:n käytössä. Kuva: Jussi Laukkanen

Lokomo Teräsmies JT22 ajettu hallin seinän viereen. Se on viimeksi ollut vuonna 2008 pidetyssä TVH - valtion tiet-näyttelyssä. Kone on valmistettu vuonna 1954. Kuva: Jussi Laukkanen

Kokoelmassa on myös yksi 1900-luvun alun Marshall-höyryjyrä, joka on aikoinaan palvellut Helsingin kaupunkia. Sitä on käytetty kaupungin tieverkon kunnostustöissä muun muassa silloin, kun tien rakennekerroksia on jouduttu uusimaan. Tämän jyrän käyttö päättyi vasta 1960-luvun puolivälissä. Kuva: Jussi Laukkanen

Lokomo Teräskarhu 9 on valmistunut 50-luvun puolivälissä ja se on sarjansa vanhimpia jäljellä olevia koneita. Kuva: Martti Piltz

Tämä Tienalle JU-6 on Vammaksen valmistama kevyt tiehöylä. Kone on tehty vuonna 1966 ja se pohjautuu Nuffield-traktoriin. Kuva: Martti Piltz

Mobilian tieliikennehistorialliset kokoelmat muodostuvat Mobilian museosäätiön omasta kokoelmasta sekä sen palvelusopimuksilla hoitamista kokoelmista. Näitä ovat muun muassa Liikennevirastosta, Postimuseolta, Rautatiemuseolta, Sisäasiainministeriön poliisiosastolta, Helsingin kaupunginmuseolta, ja Radio- ja tv-museolta tulleet kokoelmat. Kaikkiaan Mobilia hallinnoi omien kokoelmiensa lisäksi 20 yhteisön materiaaleja.

Kokoelmiin on pyritty tallentamaan kultakin vuosikymmeneltä suomalaisten liikkumisen kannalta keskeisintä auto- ja tieliikenneaineistoa. Kokoelmien tallennusta ja kartuttamista ohjaa kokoelmapolitiikka. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaiselle kokoelman esineelle on hyvä perustelu, miksi se tallennetaan.

Maarakennuskonekokoelmaan liittyy kokonaisten koneiden ohessa laaja kirja-, kuva- ja arkistoaineisto, joiden avulla voidaan tutkia ja selvittää esineiden historiaa ja merkityksiä. Kaikki koneet, kirjat, valokuvat ja arkistomateriaali säilytetään sitä varten rakennetuissa tiloissa. Niitä on noin puolet Mobilian toimitilojen lähes 14 000 neliömetristä.

Museon tärkein tehtävä on lisätä tietoa kokoelmastaan. Tietoainesta on satoja hyllymetrejä, joten tutkimatonta tietä on paljon. Kiinnostavinta on ehkä TVH:n (TVH, TVL, Tielaitos, Liikennevirasto ja vuodesta 2019 Väylävirasto) Hankintatoimiston materiaalit. Niissä on perustelut erilaisten yksilöityjen koneiden ja laitteiden tarpeesta, kyselyt, tarjouspyynnöt ja tarjoukset sekä hankinta- ja usein sijoituspäätökset. Tämä arkistomateriaali on myös harrastajien käytettävissä.

Koneita ja tienpitokalustoa on noin 50 yksikköä. Suurin niistä on Kajaanin tiepiirin Caterpillar D8 vm. -65. Pääosiltaan koneet ja kuorma-autot ovat 1950-1960-luvuilta. Kuorma-autoista suurin osa on Vanajia ja Sisuja. Ehkä tämän aikakauden tyypillisimmät laitteet ovat Lokomo 5-8 ja Pikku-Jussi-kaivinkoneet. Tiehöyliä on seitsemän, joista kolme 1930-luvun Tiekarhuja. Joukossa on yksi ensimmäisistä Teräskarhu Yseistä. Höylien erikoisuus on Lapin tiepiirin Caterpillar 14D-höylä vm. -62. Iältään nuorin kone lienee Wille 845 vm. -92. Kokoelman vanhin kone on International Mc Cormick T6 vm. -40 telatraktori.

Koneet ovat lähes poikkeuksetta soivia pelejä. Koneita ja laitteita ylläpidetään siten, että ne saadaan käyntiin ja liikkeelle kohtuullisella vaivalla. Mikäli joku koneista ei toimi, se kunnostetaan. Varsinaisesti yhtään konetta ei ”entisöidä”, vaan ne säilytetään käyttökunnossa tallennushetkensä asussa.

Tien ja sillan tekoon ja ylläpitoon tarvitaan suunnittelua ja siihen henkilöstöä. Siksi kokoelmassa on noin 1 100 nimikettä pienesineistöä viivoittimesta harppiin, kynänteroittajia, vaakituslaitteita, erilaisia mittauslaitteita, vaatteita, palkintoja, työkaluja.

Mobilia on avoinna joka päivä vuoden ympäri. Normaaliaikana (ei siis korona- tai muun epidemian aikana) joka keskiviikko klo 13 on opastettu Retki museon uumeniin, jonka aikana kierretään Mobilian tallennustilat. Retkiä museon uumeniin järjestetään myös ryhmille tilauksesta. Historiansa aikana Mobilia on esitellyt näyttelyissään niiden teemaan liittyviä maarakennusesineitä, ja lähes poikkeuksetta Mobilia-vuosikirjassa on julkaistu aineistoa maarakennuskalustosta.

Varsinaisesti vain TVH - valtion tiet-näyttely vuonna 2008 oli kokonaan rakennettu tästä esineistöstä. Vuoden 2002 – näyttely Made in Finland sisälsi paljon kotimaassa rakennettua maarakennuskalustoa. Mobilian vuoden 2021 näyttely on nimeltään Koneita ja ihmisiä. Näyttely käsittelee teiden ja kanavien rakentamista, ylläpitoa, käyttöä ja käyttäjiä. Näyttelyä varten kerätään muistitietoa. Vuonna 2022 avataan uusi Tietä kansalle -näyttely.

Mobilia on yhdessä Suomen Maarakennuskoneiden Liitto ry:n kanssa esitellyt kokoelmansa koneita Maxpo-näyttelyissä ja Talvitiepäivillä. Takavuosina Mobilia järjesti oman vuosittaisen konenäytöksen, ”Mikkelinpäivän”, josta sittemmin on luovuttu.