Marinkaisten kuivaus ja rehu – taloudellinen vastaisku täysrehulle

Lohtajan Marinkaisten kylässä puolikymmentä lypsykarjatilallista alkoi vuoden 2005 marraskuussa miettiä ratkaisua täysrehun jatkuvaa hinnannousua vastaan ja jopa mahdollisuuksia hinnan alentamiseen. Varsin pian miehille kirkastui, että oma rehutehdas sen olla pitää.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Valvomo täynnä tehtailijoita, vasemmalta Jani Koskela, Matti Koski, Pekka Venetjoki, Ville Herlevi, Allan Sysimetsä, Markku Harju ja Vesa Isolankila.
Valvomo täynnä tehtailijoita, vasemmalta Jani Koskela, Matti Koski, Pekka Venetjoki, Ville Herlevi, Allan Sysimetsä, Markku Harju ja Vesa Isolankila.
Jokaisesta viljasiilosta on oma pölynpoistoputkensa kokooja- imuriin.
Jokaisesta viljasiilosta on oma pölynpoistoputkensa kokooja- imuriin.
Kova on paine kolleripyörän ja matriisin välillä, mutta onpa tavarakin sitten ensiluokkaista.
Kova on paine kolleripyörän ja matriisin välillä, mutta onpa tavarakin sitten ensiluokkaista.
Näyttävä ja tehokas yhdistelmä hoitaa rehun kotiinkuljetuksen. 20 kuution säiliön tyhjentämisen kanssa ei tarvitse navetalla kauaa aikailla.
Näyttävä ja tehokas yhdistelmä hoitaa rehun kotiinkuljetuksen. 20 kuution säiliön tyhjentämisen kanssa ei tarvitse navetalla kauaa aikailla.
Siellä se on, Lohtajan korkeimman rakennuksen harja kurottaa 25 metrin korkeuteen.
Siellä se on, Lohtajan korkeimman rakennuksen harja kurottaa 25 metrin korkeuteen.

Vierailut Perhon ja Alva-järven rehutehtailla vahvistivat entisestään käsitystä. Puoli vuotta ensimmäisen idean synnystä oli koossa 14 ennakkoluulotonta ja innokasta viljelijää, jotka perustivat Makure-osuuskunnan, ja niin työt rehutehtaan eteen saattoivat alkaa.

Makuren jäsenillä on reilut 440 lypsylehmää eli noin 17 prosenttia Lohtajan lehmistä. Rehutehtaan tämänhetkinen tuotantovauhti on vajaa kaksi miljoonaa kiloa täysrehua vuodessa ja tämä määrä uppoaa jäsenten reiluun tuhanteen päähän nousevalle nautakarjalle. Osakkaitten karjakoot vaihtelevat 16 ja 70 lypsävän plus nuorenkarjan välillä. Jos vaihtelee karjakoko, niin vaihtelee myös osakkaiden ikä. Nuorin viljelijä on 26-vuotias vanhimman

 

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

ollessa reilusti yli viisikymppinen. Tässä piilee osuuskunnan voima, sillä jäsenistöstä löytyy ammattitaitoa, kokemusta ja nuorta intoa sopivassa suhteessa.

Puolen miljoonan investointi

Makuren tehdas on karkeasti laskien 500 000 euron investointi, joka jakautuu melko tasan kuivurin ja rehutehtaan kesken. Summaan ei ole laskettu oman työn osuutta. Osuuskunnan kirjanpidon mukaan talkootyötä on kertynyt jo 12 000 tuntia eikä kaikki ole vielä ihan valmista. Työstä melkoinen osa on konetyötä traktoreilla, kaivureilla ja tiehöylällä.

Hankkeen rahoituksesta vastasi Kortesjärven Säästöpankki ja TE-keskus. Myös liittymismaksut, osuusmaksut ja käyttömaksujen ennakot olivat merkittävä rahoituslähde. Osuuskunta törmäsi rahoituskuvioissa mielenkiintoiseen tilanteeseen, kun TE-keskukselta ei tullut ollenkaan rahoitusta rehutehtaalle. Syynä oli kuulemma hankkeen hyvä kannattavuus ilman rahoitustukeakin. Toisaalta TE-keskus vaatii jokaiselta rahoittamaltaan hankkeelta tarkat laskelmat, joissa kannattavuus on tärkeimpänä kriteerinä. Mene ja tiedä onko tässä politiikoilla sormensa pelissä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

340 hehtolitran Vac boost -kuivurin 500 kilowatin kevytöljyuunilla toimitti Antti-Teollisuus Oy. Kuivurin huipulla on 11 kW:n moottori imemässä kuumaa ilmaa jyvämassan läpi, ja alipainemenetelmällä kuivausilman lämpötilaa voidaan nostaa reiluun sataan celsiusasteeseen. Tämä parantaa osuuskunnan jäsenten mukaan kuivauksen hyötysuhdetta merkittävästi. Kuivuri on uunin asentamista vaille valmis eli tässä suhteessa Makure lähti liikkeelle rehutehtaasta eikä kuivurista, kuten muut tunnetut tapaukset.

Rehutehdas pelletöintilaitteineen ja tietokoneineen tuli Nipereltä, joka myös vastasi tehtaan laitteiden asentamisesta ja perussäädöistä. Prosessia ohjaa kotimainen Rivakka WinMix -rehunteko-ohjelma. Se on normaalissa PC-koneessa pyörivä tietokoneohjelma, johon on liitetty myös osakkaiden laskutusohjelma.

Jyvät jauhetaan 15 kW:n vasaramyllyllä, joka on asetettu eräsekoittimen päälle. Myllyn karkaistu seula on 130 mm leveä ja siinä pyörii 20 heiluriterää. Jauhatusteho on yli 1 000 kg/h.

Rehutehtaan sydän on liettualainen OGM:n pellettikone, joka valittiin järjestelmän osaksi sen järeyden takia. OGM-merkkisiä pellettipuristimia on käytössä Suomessa yli 30 kappaletta. Suurin osa niistä pelletöi puuta, joka on rehun pelletöintiin verrattuna huomattavasti raskaampaa, mutta kone on osoittanut kestävyytensä tässäkin käytössä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Makuren jäsenet kehuvat estoitta Niperen miehiä, Matti Rantasta ja Pasi Hietikkoa niin ammattitaidon kuin asenteenkin puolesta rehutehtaan käynnistysvaiheen kiemuroissa. Kaikki sujui oikealla asenteella ja urakkameiningillä.

Rehutehtaan kapasiteetti on mitoitettu huomattavasti nykyistä käyttöä suuremmaksi. Esimerkiksi 12 tunnin vuorokautisella ajolla rehua saadaan viisi miljoonaa kiloa vuodessa. Ainakin alkuun jäsenet tyytyvät oma rehun valmistukseen, mutta eihän sitä koskaan tiedä, vaikka osuuskunta ottaisi yhden vakituisen rehuntekijän ja rupeaisi markkinoimaan tuotteitaan myös ulkopuolisille.

Yli 40 sähkömoottoria

Makuren miehet eivät tarkkaan muista, montako sähkömoottoria tehtaassa on, mutta tiimin tekemä jalostunut arvio oli reilu 40 kappaletta. Päämoottori on 37-kilowattinen ja se puristaa kolleripyörän avulla hieman kostutetun rehuseok-

sen 63 milliä paksun ja viiden millin rei'illä olevan matriisin läpi. Tällä 63 millin matkalla pelletti muotoutuu kiinteäksi ja kestäväksi.

Kova paine lämmittää rehumassaa jonkin verran ja ennen siiloon panemista se on jäähdytettävä. Tässä prosessissa ylimääräisenä massaan lisätty vesi haihtuu pois. Kokemuksen mukaan noin 40 vesilitran lisäys tonnille on lisännyt tuntuvasti pellettipuristimen tehoa. Ilman vesilisäystä saanto jäi alle tonniin tunnissa, mutta nyt tehtaan teho on 1 200 kiloa valmista täysrehua tunnissa.

Itse matriisi on noin sata kiloa painava, vajaan metrin halkaisijaltaan oleva kehä, jolla on leveyttä kymmenisen senttiä. Kuuden millin reiät ovat täsmällisiä lieriöitä alusta loppuun ilman levennyksiä tai supistuksia. Hintaa matriisille kertyy ilman alvia 2 500 euroa, mutta Makuren miehet tietävät, ettei sitä kovin usein tarvitse vaihtaa.

Ei omia jyviä

Makuren rehutehtaalla on viljasiiloja 1 100 kuutiota ja suunnitelmissa on rakentaa ulkopuolelle puolenkymmentä siiloa, jolloin päästään lähemmäksi rakennusluvissa olevaa vajaan 3 000 m³:n varastokapasiteettia. Osakkaat odottavat innolla siilokapasiteetin lisäystä, sillä useammalla tuntuu tällä hetkellä olevan viljaa suursäkeissä konehallin lattialla ja koneet taivasalla.

Valmiille rehuille tehtaalla on vain kaksi 30 kuution siiloa, sillä osakkaat siirtävät valmistamansa rehuerän saman tien navetalleen. Siirtoja varten Makure hankki 20 kuution paineilmatoimisen rehuvaunun Ikaalisten Kuormakoneelta. Täysi säiliöllinen puhaltuu tehokkaalla kompuralla yllättävän ripeästi siiloon.

Kaikki käsiteltävä vilja on kuivurin kaatokuiluun kippauksesta alkaen osuuskunnan omistuksessa. Punnituksen ja hehtolitrapainon määrityksen jälkeen jyvät siirretään omiin siiloihinsa. Pienemmällä hl-painolla oleva vilja menee omaan siiloon, jolloin siitä on hyvä tehdä hieman laihempaa rehua vaikkapa hiehoille. Tarkoitus on, että jokainen osakas tekee omat rehunsa osuuskunnan aineksista, sillä vakituiseen rehumestariin ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollisuutta.

Tehdas pystyy sekoittamaan täysrehuun 11 eri komponenttia, mutta yleisesti käytetään viidestä yhdeksään eri jaetta täysrehuja räätälöitäessä. Osuuskunnan jäsenet ovat tyytyväisiä, että he täsmällisesti tietävät, mitä täysrehu sisältää. Kun kyseessä on oma karja ja sen hyvinvointi, ei rehuun tule sekoitetuksi ala-arvoisia jätekomponentteja.

Osuuskunnan jäsenillä on viljalla vuosittain noin 300 hehtaaria, joten tulevaisuudessa viljaa on ostettava. Tässäkin suhteessa joustavuutta tuntuu Lohtajan miehiltä löytyvän, sillä vilja voidaan ostaa pystyyn tai noutaa tilalta. Ehkä mieluisin vaihtoehto on kuitenkin tehdä viljasta kaupat kuivaamattomana rehutehtaan kaatokuilussa.

Maailman harvinaisuus

Osuuskunta rakensi koko rakennuksen omana työnä ja asensi kuivurin, mutta itse rehutehtaan laitteet jätettiin asiantuntijoille. Rakennusvaiheen aikana huomattiin kuilun alla oleva turha tila, ja pienen järkeilyn jälkeen siihen saatiin sovitetuksi viihtyisä sauna peseytymistiloineen. Myös rehutehtaan valvomo ja näppärä keittiö kielivät siitä, että osuuskunta on käyttänyt aikaa suunnitteluun.

Ennen rehutehdasta osuuskunnan 14 jäsenellä ei ollut sen kummempaa yhteistyötä kuin kädennosto kylänraitilla. Tarkoilla ja huolellisesti sorvatuilla säännöillä viljelijät tietävät nyt, mitä tekevät ja mistä vastaavat yllätyksellisissäkin tilanteissa.

Rakennuksen pohjan ala on 178 m² ja harja nousee kuivasta sorakankaasta 25 metrin korkeuteen, päälle tulee vielä tuuliviiri. Kyseessä on siis Lohtajan korkein rakennus. Kuivurin kaakkoisseinällä yli 21 metrin korkeudessa on terassi, jolta kelpaa katsella lakeuden viljavia vainioita.

Avaa artikkelin PDF