Agritechnicassa esiteltyjen heinäkoneiden osalta perhosniittokoneet ja -murskaimet alkavat valtaosin olla Isobus-ohjattuja. Huipputeknisen nostolaitekiinnitteisen perhosen takayksikkö painaa yli 3000 kg, johon pitää usein vielä lisätä karhotusvarustus, kuten matot tai ruuvit.
Painon kasvaessa on positiivista, että niittomurskainten osalta markkinoille alkaa tulla myös hinattavia perhosniittomurskaimia. Niissä etuyksikkö voi olla tavanomainen, mutta takayksikkö kulkee omilla pyörillään, mikä hillitsee traktorin akselimassojen kasvamista. Järeintä päätä edustaa 8 410 kg painava Kuhn FC 13460 RA, jonka työleveys on 12,4–13,4 metriä. Sen varusteisiin kuuluvat toki myös mattokarhottimet, joten karhon leveys voi olla 1,8–3,0 metriä. Hyvissä olosuhteissa karhotusta ei näin tarvittaisi lainkaan edes ajosilppurille.
Irlantilainen Tanco Autocut taas edustaa hinattavien perhosniittomurskainten siroa päätä. Tanco Autocut M9.c:n niittoleveys on 8,9 m ja painoa vain 3340 kg. Karhonsiirtovarustusta ei ole. Tancon filosofiana onkin valmistaa perhonen pienemmälle traktorille niin, että painonjakaumalla pysyy hyvänä. Valmistaja ilmoittaa, että tehontarve on vähintään 180 hevosvoimaa.
Suomeen tuotavien mattokarhottimien määrä on kasvanut. ROC on ollut edelläkävijä, Reiter, Kuhn ja Pöttinger ovat olleet markkinoilla jo tovin. Viimeisimpiä tulokkaita ovat SIP ja SaMasz. Mattokarhottimiin on kehitelty noukkimen etu- ja yläpuolelle erilaisia ohjureita tai muita ratkaisuja, joilla karhon halutaan muodostuvan tasaiseksi. Myös karhonsiirtomattojen ominaisuuksia on parannettu erityisesti nurmenkorjuuta ajatellen.
Mattokarhottimien ongelmaksi joissain olosuhteissa on väitetty epätasaista karhon koostumusta, mikä nostaa korjuukoneen, kuten ajosilppurin polttoaineenkulutusta merkittävästi. Niinpä mattokarhottimien puolesta ja vastaan on muodostunut koulukuntakeskustelua. Tämän vuoksi karhon tasaisuutta parantava teknologia on tervetullutta.
Noukinvaunuilla on paikkansa nurmirehun korjuussa, kunhan siirtomatkat eivät ole liian pitkiä. Korjuutehokkuutta myös kompensoidaan kasvattamalla tilavuuksia. Suomeen noukinvaunuja myydään pääasiassa mallistojen isommasta päästä, meillä kun lohkojen koko on pieni ja sijainti lähes aina kaikkea muuta kuin optimaalinen.
Noukinvaunujen valmistuskentässä tapahtui muutos, kun Claas luopui Cargos-siirto- ja noukinvaunujen valmistuksesta, ja myi liiketoiminnan tuoteoikeuksineen Flieglille. Liiketoiminta sopii Flieglille, jonka valmistama kalusto liikkuu pääosin pyörien päällä, eikä Flieglillä ollut aiemmin noukinvaunuja mallistossaan. Kaupassa on toki kyse myös vanhojen Cargos-vaunujen varaosahuollosta. Suomessa Hankkijan vastuulla on molempien merkkien varaosahuolto, mutta Flieglin noukinvaunu ei kuulu tuontiohjelmaan.
Noukinvaunujen viimeisin kehitys keskittyy erityisesti silpunpituuteen, mikä onkin perusteltua, kun verrataan noukinvaunumenetelmää tarkkuus- tai ajosilppureihin. Lyhyen silpun noukinvaunu-uutuuksia ovat esitelleet ainakin Pöttinger, Strautmann, Bergmann ja Krone. Veitsimäärää on kasvatettu näillä kaikilla, muut muutokset noukin- ja sullojakoneistossa vaihtelevat merkittävästi valmistajasta riippuen. Kehitys on positiivista, sillä noukinvaunuille on paikkansa rehunteossa.
Strautmann Magnon 10 -noukinvaunussa noukinkonsepti on kokonaan uusi. Piikit ovat polyuretaanisekoitetta (PUR composition), jotka on sijoitettu kierteisesti kuuteen riviin. Piikki on sivusuunnassa huomattavasti joustavampi kuin pituussuunnassa. Piikkejä ei valmistajan mukaan katkea juuri lainkaan, mutta piikin vaihtokin onnistuu yhdellä työkalulla. Noukinkonseptilla tavoitellaan myös puhtaampaa rehua.
Roottorissa sullojasormet ovat 8 rivissä spiraalimaisesti kuormituksen tasaamiseksi. Roottorin kokonaisleveys on 2,1 m. Molemmilla reunoilla on 6 mm paksut ruuvikuljettimen tavoin toimivat spiraalilehdet, jotka siirtävät materiaalivirtaa keskelle. Roottorin sullontaleveys on 1,75 m. Strautmannin Exact Cut -silppuamiskoneistossa on 48 kaksipuoleista veistä. Teoreettinen silpun pituus on 35 mm.
Krone Optigrass -sullojaroottorin päädyt muistuttavat ulkoisesti Strautmannin Magnon-vaunun sullojaa. Roottorin päädyissä on 22 cm leveät ruuvinkuljettimen tavoin materiaalia keskelle sullojakanavaan siirtävät spiraalilehdet. Krone argumentoi, että sullojakanava tulee olla täynnä koko leveydeltään, jotta silpun pituus on mahdollisimman lyhyt. Krone lupaa teoreettiseksi silpun pituudeksi 54 veitsellä 28 tai 40 veitsellä 37 mm.
Kronen sullojaroottori on hihnavetoinen. Roottorin välityksiä voi muuttaa vaihtamalla hihnapyörät keskenään. Noukin on hydraulivetoinen, mikä mahdollistaa myös noukkimen nopeuden muuttamisen.
Sähköistys etenee myös apevaunuissa. Strautmann oli rakentanut yksinkertaisesta kolmipyöräisestä apevaunusta sähkökäyttöisen version, josta oli kolmea eri säiliökokoa, 10, 11 ja 12,5 m³. Siloking on kehittänyt eteenpäin jo vuosia markkinoilla ollutta täyssähköistä apevaunuaan – käytössä uusi akkuratkaisu ja hiukan isompi säiliö – mutta edelleenkään valmistaja ei näe, että itselastaavaa voisi olla täyssähköinen.
Faresin sen sijaan on tehnyt itsekulkevan ja itselastaavan yksiruuvisen apevaunun täyssähköisenä. Akun kapasiteetti oli 91,3 kWh, jolla vaunun luvataan pystyvän 2–4 tunnin yhtäjaksoiseen työskentelyyn. Ruuvia pyöritetään 45 kW:n sähkömoottorilla. Ajomoottori on 51 kW ja vaunu on neliveto, kardaanivälitteisesti. Säiliötilavuudet ovat 11–14 m³.
Apevaunuihin esiteltiin uutena myös portaattomia vaihteistoja. Ratkaisu tuo lisähintaa yli kymppitonnin, mutta on perusteltu isoissa apevaunuissa. Portaaton vaihteisto ruuvin pyöritykseen oli saatavilla ainakin Stortilla ja Silokingilla.
Lietepuolella mitään valtavaa muutosta ei ole tapahtunut. Valtaosa lietteestä levitetään edelleen vaunulla, mutta vetoletkumenetelmien osuus kasvaa vähitellen. Vetoletku edellyttää toimivaa logistiikkaa ja siirtoputkistoihin oli tarjolla useamman pumppuaseman valvonta- ja ohjausjärjestelmiä.
Mekaniikka lietepuolella on pitkälti samaa kuin aiemmin. Toki ympäristöystävällisyys ja esimerkiksi tihkumisenestot ovat tärkeitä, jotta kaikki liete saadaan sinne, minne se pitääkin saada.
