Kaivosala kasvaa - Finnmateria, Jyväskylä

Suuret työkohteet vaativat järeät koneet. E. Hartikainen Oy:lle matkaava Komatsu 375A:n teho on 474 kW (636 hv) ja työpaino 71,6 tonnia. Tapojärvi Oy:n Cat R2900G on maanalainen pyöräkuormaaja, joka on varustettu mm. 8,3 kuution kauhalla ja kauko-ohjauksella. 

Louheen kuormaus vaati kauhalta kestävyyttä. Kestotec Oy:n kuokkakauha on varustettu Starmet-kynsijärjestelmällä ja pahiten kuluvat kohdat on suojattu vaihtopaloilla. Kauhamateriaalina toimii Miiluxin kulutusteräs. 

Ingersoll Randin akkumutterivääntimelle luvataan akkukoneen käyttömukavuus, mutta paineilmakoneen tehot. W7150EU-mallinimeä tottelevalle uutuudelle kerrotaan 1 486 Nm aukaisumomentti. 

Machine Tool Oy maahantuo Walker-nostomagneetteja. Pienimmällä neljän kilon painoisella magneetilla on nostokykyä 125 kiloa levymateriaaleille ja pyöröaineille 50 kiloa. Suurimmalla 85 kiloa painavalla magneetilla voidaan nostaa jopa 2 000 kilon painoisia levyjä. Magneetin vapautus tapahtuu yksinkertaisesti kahvasta kääntämällä. 

Sandvik DL431-7c -pitkäporauslaitteella syntyy pidempikin kolo. Reiän halkaisija on 64–89 cm ja maksimipituus 38 metriä. Koneen työpaino on noin 22 100 kiloa. 

VisionX-valojen valikoima sisältää LED-ja Xenon-valoja laidasta laitaan. Yritys on yksi Yhdysvaltain nopeimmin kasvavista yrityksistä, jonka myynti kolmessa vuodessa on kasvanut 759 %. Maahantuojana toimii Riihimäkeläinen Atlok Oy. www.atlok.fi 

Neljännen kerran järjestetty Finnmateria-näyttely kokosi kaivosteollisuuden ja metallinjalostuksen ammattilaiset Jyväskylän Paviljonkiin. Näytteilleasettajia tapahtuma keräsi yli 160. Kaivos- ja metalliteollisuuden lisäksi esillä oli myös maarakennusalan maahantuojia, sekä työkalujen ja huoltotarvikkeiden valmistajia. Kävijämäärä kasvoi edellisestä, vuonna 2010 järjestetystä näyttelystä, ollen tänä vuonna hieman alle 3 500. Seuraava FinnMateria-näyttely järjestetään Jyväskylän Paviljongissa marraskuussa 2014.

Arto Turpeinen

Kaivosteollisuus on viime aikoina ollut julkisuudessa esillä lähinnä ikävien ympäristöongelmien vuoksi. Valtamedia uutisoi allasvuodoista, mielenosoituksista Helsingissä ja mökkilampien pilaantumisesta. Uutistulvan ulkopuolelle kuitenkin jäävät he, joita asia todella koskettaa, eli paikalliset ihmiset. Kaivos on usein alueen ainoa suurempi työllistäjä, ja välilliset taloudelliset vaikutukset kantavat koko maakunnan alueelle. Kaivosteollisuus voi olla ”nälkämaan” pelastus, sillä IT-yrityksiä sinne on turha odotella. Pohjoisen Suomen ja koko teollisuudenhaaran etu onkin, että projektien ympäristövaikutukset selvitetään tarkasti ja huolellisella täytäntöönpanolla estetään esim. Talvivaaran allasvuotojen kaltaiset katastrofit. Koko Suomen kannalta tärkeää asiaa ei saa pilata hutiloinnilla.

Arto Turpeinen

Avaa artikkelin PDF