Mansen Mörinät 2023 tarjosi monenlaista nähtävää – koneurakoitsijoilla odottava tunnelma

Kesäkuussa järjestetään myös Stadin Mörinät.  Kuva: Väinö Keto

• Järjestetään Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän alueella vuosittain koneliikkeiden omissa toimipisteissä.
• Konsepti on myyjäliikkeille kustannustehokas.
• Kesäkuussa pääkaupunkiseudulla järjestetään ensimmäiset Stadin Mörinät.

Mansen Mörinät vietettiin aurinkoisessa kevätsäässä 14. ja 15. huhtikuuta. Väkeä oli toisin paikoin hyvin liikkeellä, mutta varovaisuus ja erikoinen markkinatilanne myös vaikuttivat tunnelmaan. Lauantaina liikkeellä oltiin myös perheiden kanssa.

Rakennusalan heikko suhdanne heijastuu maarakennusalaan, kun monet rakennusprojektien aloitukset ovat viivästyneet. Siltä osin ilmapiiri on varovainen. Töitä on edelleen rakennusalan ulkopuolella ja pitkien sopimusaikojen puitteissa. Ehkä Mörinöille saapuneet koneurakoitsijat olivat konemyyjiä luottavaisempia tulevaisuuden suhteen.

Jälkimarkkinointi on virkistynyt, mikä osaltaan kertoo siitä, että korkojen ja koneiden hankintahintojen ja välirahojen nousu on siirtänyt konekauppoja. Vanhoilla koneilla halutaan nyt selvitä pitempään.

Huoltosopimus tulee lähes kaikkiin uusiin maarakennuskoneisiin. Esimerkiksi Rotatorilta kerrotaan, että 80 prosenttiin uusista Hitachin maarakennuskoneista tulee huoltosopimus. Urakoitsijat haluavat keskittyä ydintoimintoihin, ja vapaa-aikakin on tärkeää. Toisaalta uusien koneiden kunnossapito vaatii erikoisosaamista ja -välineitä.

Koneiden toimitusajat ovat lyhentyneet, mutta pyöräkuormaajissa konetta saa edelleen odottaa. Esimerkiksi Volvolla toimitusajat ovat joissakin pyöräkuormainmalleissa jo 2024 puolella. Takavuosien pitkät toimitusajat maarakennuskoneissa ovat johtaneet maahantuojien konevarastojen kasvamiseen.

Kiinteistöpuolella ailahteleva talvisää lisää hiekoituksen tarvetta. Samalla myös harjaussesonki pitenee, kun hiekkaa ja sepeliä on levitetty suuria määriä talven aikana. Etelässä auraustöitä on vähemmän kuin pohjoisessa, mutta etelässä hiekoitusta on senkin edestä.

Vaihtokonekaupassa alle 18-tonniset kaivukoneet liikkuvat edelleen kohtuullisen mukavasti, sillä näiden siirtäminen työmaalta toiselle onnistuu vielä traktorivetoisella lavetilla laillisilla akselipainoilla. Isompien vaihtokoneiden kysyntä näyttää olevan hiljaisempaa. Joidenkin kommenttien perusteella vaihtokoneiden tarjonta on kasvamaan päin heikosta suhdanteesta johtuen.

Jotkut isommat maarakennuskonetoimijat haluavat panostaa entistä enemmän paikallisiin tapahtumiin konemessujen sijaan. On huokeampaa kerätä kalusto omaan toimipisteeseen messutapahtumien sijasta. Tältä osin Mansen Mörinöiden konsepti näyttää toimivan. Malli laajenee myös pääkaupunkiseudulle Stadin Mörinöiden muodossa, jotka järjestetään 9.–10.6.

Komatsu PW148-11 edustaa merkin lyhytperäistä pyöräalustaista kaivinkonetyyppiä. 90 kilowattinen moottori on merkin omaa käsialaa. Koneessa on powershift-vaihteisto jatkuvalla nelivedolla. Huippunopeudeksi ilmoitetaan 35 km/h. Ajonopeusalueita on kolme. Pääpumpun suurin tuotto on 252 litraa minuutissa. Erilaisia työalueita on tarjolla peräti kuusi.  Kuva: Arto Turpeinen

Volvo L320 esiteltiin jo vuonna 1985. Malli on seurannut aikaansa erilaisten päivitysten muodossa. H-sarjaan uudistuksia on tullut useita. Koneen työpaino on varusteista riippuen reilut 50-tonnia. Päivityksessä on uusittu mm. hydrauliikka, jonka myötä työsyklin mainitaan olevan 10 % nopeampi. Voimansiirron päivityksellä polttoainetehokkuus on kasvanut 15 %.  Kuva: Arto Turpeinen

Hitachin pyöräalustaiset kaivinkoneet ovat päivittyneet seiskasarjaan. ZX150W-7:n urakointipaino on varusteluista riippuen 15,3–17,5 tonnia. Moottori on 105 kilowattinen Deutz. Ohjaamo on täysin uudistettu. Esim. kaivukonsolit ja ohjaamot liikkuvat nyt samassa paketissa. Lisäksi säilytystilaa on enemmän. Tarkkaa näyttöpaneelia hallitaan navigointirullalla.  Kuva: Arto Turpeinen

Honka Trading esitteli toista Suomeen saapunutta pyöräalustaista Hidromek HMK 150 WR- konetta. Työpaino on 17 550 kg. Merkki on voittanut useita muotoilupalkintoja. Kyseinen yksilö oli varustettu kaksiosaisella pääpuomilla, mutta tarjolla on myös kiinteä malli. Moottori on 105 kilowattinen Deutz, josta tehoa irtoaa 105 kilowattia. Siirtonopeus on 36 km/h.  Kuva: Arto Turpeinen

Serco on päivittänyt pienemmän pään kalustoaan. Nyt tarjolla on 2,5 ja 3 tonnin kokoluokan pyöräkuormaajiin tarkoitetut 1 400 KH ja kuvan 1 600 KH. Näissä on päivitetty alumiinisäiliö, ja huulilevy on nyt kolmiosainen aiemman yksiosaisen sijaan. Harja pyörii molempiin suuntiin, joten näitä voidaan käyttää myös avoharjana. Varusteena myös jäätymisenestojärjestelmä. Kuva: Timo Rintakoski

Snowekin U-aura saadaan siivet käännettyinä ainoastaan 2 580 mm leveyteen, jolloin koneen kanssa mahtuu ahtaistakin porteista. U500HD:n maksimi työleveys on 5 050 mm. Auran korkeus on 1 380 mm, kun verrokeissa korkeus on noin 1 200 mm. Tämä tarkoittaa merkittävästi suurempaa lumensiirtokykyä, jos vain koneessa riittää paukut. Tämä on tarkoitettu n. 10 tonnin kuormaajiin. Kuva: Timo Rintakoski

Hyundain merkittävin uutuus tälle vuodelle on noin 19 tonnin työpainoinen pyöräalustainen kaivukone HW 170 ACR. Voimanlähteenä Cumminsin 129 kW tehoinen B4.5. Hydrauliikan tuotto on 261 l/min. /380 bar paineella. Vakiovarustukseen kuuluu mm. pumppujen summaus, puomin jousitus, pikakiinnikelinja, yhdistelmähydrauliikka, nelikamerajärjestelmä ja automaatti-ilmastointi. Kuva: Timo Rintakoski

Suomen Kaapelitarvike Oy esitteli kaapelikelauslaitteen eli kelurin. Laite on suunniteltu junaratojen sähköistystyömaiden tarpeisiin. Keluri soveltuu myös muihin kaapelointi- ja purkutöihin. Kelaus toimii kuormainkoneen hydrauliikalla, mutta kelajarrua ohjataan sähköisesti. Paino 1 200 kg. Rakenne kestää 6 000 kg:n kokonaispainon. Kuva: Eemeli Linna

Dynaset HSP3000 on uusi malli HSP-uppopumppusarjassa. Pumpun tuotto on maksimissaan 3 000 l/min. Pumpun siivikko ja kotelo ovat uudistuneet, mikä parantaa pumpun suorituskykyä ja nostokorkeutta. Soveltuu kaikille nesteille, jotka menevät imuritilästä. Öljynvirtaus 48 l/min ja suurin paine 250 bar. Dynaset Oy. Kuva: Eemeli Linna

Kattoporaustelineiden kysyntä on kasvanut, kun A-tikkaita ei voi enää käyttää työturvallisuussyistä. Telineeseen käy lähestulkoon kaikki markkinoilla olevat poravasarat. Poraa käytetään käyttökytkimellä, josta virta otetaan koneeseen katonrajasta. Koneen painatus kattoa vasten toteutetaan kaasujousella. Porauskorkeus on enintään 4 m. Polar-Tools/Hei-Trading Oy. Kuva: Eemeli Linna

Wacker Neuson APU 3050e on 200 kg:n akkukäyttöinen tärylätkä. Sen iskuvoima on 30 kN ja työleveys 50 cm. Koneen päällä oleva BatteryOne-akku sopii myös valmistajan pienempään lätkään, betonivibraan, maantiivistäjään ja murtovasaraan. Jännite on 48 V ja energiaa on 1 425 Wh. Valovirralla latausaika noin 4 h. Hinta 7 900 € alv 0%. KH-Koneet Oy. Kuva: Eemeli Linna

Dynasetin tuotevalikoima kattaa myös huoltoautovarustelut. Kuvan Ford Transit varusteltiin Sorsan kanssa, joka toimitti autoon hyllyt ja laatikostot. Kalusteiksi valittiin E-Flexin tuotteet. Dynasetilta tuli HG Hydrauligeneraattori ja HK Hydraulinen -mäntäkompressori. Lisäksi autoon on asennettu Dynaset PPL -putkenpesulaite, jota voi käyttää myös painepesuun. Kuva: Timo Rintakoski

Vuokraus on nyt kovassa nosteessa, ja kysyntää on kaikentyyppisille koneille. Vaikka W Rent on tuplannut John Deere -traktorikalustonsa määrän tulevalle kesäkaudelle, on jo kaikki varattu. Osa on varattu jo ensi syksyllekin. Traktoreita menee maanviljelyksen sesonkitöihin tai sitten rakennusliikkeille maansiirtotöihin. Suosituin kaivukonemalli on Develon DX235LCR-7. Kuva: Timo Rintakoski

Etelässä harjaukset ovat jo pitkällä, mutta pohjoisempana niitä vasta aloitellaan. Kuva on Lametal Oy:n osastolta, jossa olivat esillä Starkin tuotteet. Tänä vuonna katupölyn poisto on monin paikoin tavallista haasteellisempaa routaheittojen vuoksi. Jos harjakset ovat minimipituiset, kärsii puhdistustyön laatu. Uudet lamellit on syytä tilata ajoissa etukäteen. Kuva: Seppo Pentti

Vianorin osastolla oli esillä renkaiden vaihtoa maastossa ja tien päällä. Etenkin isojen ja raskaiden renkaiden vaihto maastossa on työlästä. Jos kone kuitenkin saadaan tien varteen, on renkaan vaihto jo helpompaa. Vilkasliikenteisten teiden varsilla huoltoauto antaa myös turvaa renkaan vaihtoon, kun ohikiitävä liikenne ohjautuu kauemmaksi.  Kuva: Seppo Pentti