Video: Juha Auvinen tarkkailee peltojen kasvukuntoa polvet savessa – maaperähavainnoinnilla saadaan pellosta paljon selville

Juha Auvinen on maanviljelijä, jolla on reilun 100 hehtaarin viljatila Salon seudulla. Tilalla kasvatetaan puitavia viljakasveja kuten vehnää, kauraa, ohraa, rypsiä ja rapsia. Kumina oli pitkään mukana viljelykierrossa, samoin öljyhamppu muutamana vuonna, mutta ne jäivät pois valikoimasta, kun tänä keväänä aloitettiin siirtyminen luomutuotantoon.

Pellot ovat suorakylvössä eli pieniä muokkauksia lukuunottamatta tilalla ollaan pääsääntöisesti pyritty siihen, että vilja puidaan niin, että keväällä pystytään kylvämään suoraan maahan. Suorakylvöä Auvinen on suosinut siksi, että nopeasti kuivavilla savimailla niin sanottuja pommivuosia on tullut pelloilta vähemmän. Suorakylvö tasaa selkeästi kasvuolosuhteita ja rikkakasvipaine pysyy kurissa.

Nyt tilalla ollaan pikku hiljaa siirtymässä luomutuotantoon, mikä tulee jonkin verran lisäämään muokkauskoneiden käyttöä. Tilan kyntöaurat ovat vuodelta -88, joten niihin mahdollisesti joudutaan investoimaan. Auvinen haluaa kuitenkin rauhassa miettiä ja seurata, mikä on on hänen pelloilleen sopiva ratkaisu.

Auvinen havoinnoi peltojaan sekä niiden kasvukuntoa tarkasti. Hän ottaa lapion mukaan pellolle lähtiessään ja pyrkii käymään pelloilla joka lohkolla. Maata käännetään lapiolla, jotta nähdään, mitä maan alla tapahtuu, haiseeko maa pahalle sekä havainnoidaan, onko maan mururakenne kunnossa. Samoin seurataan, onko pelloilla lätäköitä, jotka eivät kuivu normaaliin tapaan.

Auvisen omien peltojen kunnossa riittää vielä pohdittavaa. Osa pelloista on vanhoja sokerijuurikaspeltoja, joissa on arveluttavan suuret fosforipitoisuudet, vaikka hänen eikä edellisen omistajan aikana fosforia ole peltoihin lisätty. Lisäksi omilla pelloilla riittää petrattavaa salaojien kunnossa pidon kanssa. Suomen peltojen tilaa Auvinen arvio, ettei niissä kasvukunto ole niin hyvä kuin pitäisi. Täällä osalla pelloista tehdään suoranaista ryöstöviljelyä.

Juha Auvinen on mukana myös Valkkia Oy:n lämpöyrittäjänä, jossa hän yhdessä yhtiökumppanin kanssa operoi kolmea biolämpölaitosta. Kaksi laitoksista on kaupungin omistamia ja yksi oma. Yhtiökumppanilla on kolme muutakin laitosta, joten yritykset ostavat haketta tienvarresta suoraan kuuteen lämpölaitokseen. Vuodessa haketta menee kuuteen laitokseen irtokuutioina n. 23 000 – 25 000 kiintokuutiota. Energiana se on noin 19 000 megawattituntia.

Katso videolta, mitä Auvinen kertoo tämän hetken lämpöyrittäjyyden haasteista.