Salaojien kunnossapito on peltoviljelyn perusta — tärkeintä on varmistaa, että vesi pääsee putkeen eikä putket ole tukossa

Salaojien kunnossapito on peltoviljelyn perusta. Teemaa ei voi liikaa korostaa, niin tärkeästä toimenpiteestä on kysymys. Hoitorästit ovat olleet kasvamaan päin, joten pikku herätys on paikallaan.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Salaojien huolto

  • Kaikki alkaa huolellisesta suunnittelusta ja dokumentoinnista – huuhteluyhteet vakiovarusteeksi
  • Huuhtelu heti muutaman vuoden rakentamisen jälkeen
  • Tärkeintä on varmistaa, että vesi pääsee putkeen ja että putket eivät ole tukossa

Jostain syystä salaojien kunnossapito on jäänyt hieman unholaan. Salaojayhdistyksen listauksesta löytyy reilun neljänkymmenen urakoitsijan yhteystiedot. Oletettavasti tiloilta on vielä toinen mokoma laitteita – osa itse rakennettuja.

Urakoitsija-viljelijä Jarmo Karhu näyttää, miten vaativia tilanteet voivat olla. Sedimenttiä kertyy putkiin, ja ellei huuhtelua tehdä ajoissa, jää reikiin vielä sitkaantunutta savesta heikentämään veden sisäänvirtausta.
Urakoitsija-viljelijä Jarmo Karhu näyttää, miten vaativia tilanteet voivat olla. Sedimenttiä kertyy putkiin, ja ellei huuhtelua tehdä ajoissa, jää reikiin vielä sitkaantunutta savesta heikentämään veden sisäänvirtausta. Kuva: Jussi Knaapi

Suomen viljellylle peltoalalle jyvitettynä huuhtelulaitteiden kapasiteetti on joka tapauksessa pahasti alakantissa. Laitteiden määrä on sen verran alhainen, että lisäkapasiteettia tullaan vielä tarvitsemaan.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Jarmo karhun työyksikössä vesi kulkee jalkalavavaunussa ja Homburg-huuhtelulaite etukuormaajassa. Vaunun 12 motin vesitilavuus riittää 1500 metrin huuhteluun eli noin 3 hehtaarille. Mukana kulkevalla Reini-uppopumpulla saadaan täydennystä sopivasta vesiuomasta. Huuhtelulaite on sijoitettu tarkoituksella etukuormaajaan, jolloin laskuaukkoihin ulotutaan paremmin. Jalkalavavaunua hyödynnetään väliajat muussa urakoinnissa.
Jarmo karhun työyksikössä vesi kulkee jalkalavavaunussa ja Homburg-huuhtelulaite etukuormaajassa. Vaunun 12 motin vesitilavuus riittää 1500 metrin huuhteluun eli noin 3 hehtaarille. Mukana kulkevalla Reini-uppopumpulla saadaan täydennystä sopivasta vesiuomasta. Huuhtelulaite on sijoitettu tarkoituksella etukuormaajaan, jolloin laskuaukkoihin ulotutaan paremmin. Jalkalavavaunua hyödynnetään väliajat muussa urakoinnissa. Kuva: Jussi Knaapi

”Salaojien huuhtelu on urakoitsijan näkövinkkelistä melko haasteellista, sillä helpompien kesien jälkeen kysyntä hiipuu, koska ojien toimintahäiriöt eivät korostu,” toteaa Jarmo Karhu Seinäjoen Ylistarosta. Karhulla on yli kymmenvuotinen kokemus huuhtelu-urakoinnista. ”Pellossa ja salaojissa on iso pääoma kiinni, joten tuntuisi järkevältä, että ojastojen kuntoon kiinnitettäisiin enemmänkin huomiota,” Karhu jatkaa.

Tilanteen mukaan käytetään erityyppisiä suukappaleita. Tukkeutumien paikantamiseksi on suuttimen tilalle asennettavissa myös sähköinen tutkalähetin, jonka signaali kertoo tarkasti tukkeaman sijainnin.
Tilanteen mukaan käytetään erityyppisiä suukappaleita. Tukkeutumien paikantamiseksi on suuttimen tilalle asennettavissa myös sähköinen tutkalähetin, jonka signaali kertoo tarkasti tukkeaman sijainnin. Kuva: Jussi Knaapi

Osaksi ympäristötoimenpiteitä?

Olisiko kuivatukseen ja salaojien kuntoon saatavissa sopivia porkkanoita? Tulossa olevaan ympäristöohjelmaan ei ilmeisesti sisälly mitään pellon vesitalouden ja ojastojen ylläpitoon liittyvää kannustinta. Uusojitusten tuki ja säätösalaojitus valinnaisena toimenpiteenä ovat toki mukana, mutta enemmänkin olisi tehtävissä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Jarmo Karhu jakaa monen alan toimijan huolen ojastojen kasvavista hoitorästeistä. Uudistukset olisi hyvä aloittaa vaikkapa uusojituksen suunnittelusta, jossa huuhteluyhteiden asennuksen soisi kuuluvan aina ohjelmaan.

Uusien ojastojen ”käyttöönottotarkastus” ei myöskään olisi pahitteeksi. Huuhtelu muutaman vuoden jälkeen varmistaisi, että ojastot ovat edelleen priimakunnossa, työnaikaiset epäpuhtaudet ja vastaavat tulisivat tarkastetuksi ja mahdolliset alkavat ongelmat olisi helpointa havaita ja poistaa hyvissä ajoin.

Kun putkeen kertyneen sedimentin puhdistus tehdään ajoissa, aukeavat myös reijät helpommin, kuten kuvan esimerkki näyttää. Kannattaa muistaa, että nykyisin käytetty suutinpaine (pumpulla 35–50 bar) ei tahdo enää riittää, jos putkikoko kasvaa. Halkaisijaltaan 50–65 millinen putki riittää kyllä, kunhan se pidetään säännöllisellä huuhtelulla auki.
Kun putkeen kertyneen sedimentin puhdistus tehdään ajoissa, aukeavat myös reijät helpommin, kuten kuvan esimerkki näyttää. Kannattaa muistaa, että nykyisin käytetty suutinpaine (pumpulla 35–50 bar) ei tahdo enää riittää, jos putkikoko kasvaa. Halkaisijaltaan 50–65 millinen putki riittää kyllä, kunhan se pidetään säännöllisellä huuhtelulla auki. Kuva: Jussi Knaapi

Kuntoon huomiota

”Yllättävän paljon tulee eteen ongelmia, joissa uusi huolella tehty ojitus alkaa oirehtia – pellon kuivuminen hidastuu.” Karhu on todennut syynkin: ”Jos tyyliin viiden vuoden kuluttua ojituksesta imuojat ovat puolillaan hienojakoista maa-ainesta, niin kyllä silloin huomio kiinnittyy käytettyyn suodatusmateriaaliin.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Salaojien suodatusmateriaalin ongelmat ojituksissa, jotka eivät ole varsinaisia ruostealueita, on ollut kasvava ilmiö. Hyvä lääke tähän on ajoissa tehty ojien huuhtelu.

Nykyviljely kuormittaa peltoa ja sen ojitusta rankemmin kuin on ajateltu. Syynä tähän voi olla intensiivinen avoviljely, raskas kalusto ja tarve ajaa pellolla myös silloin kun se ei oikeastaan olisi lainkaan suotavaa. Kaikki tämä lisää myös ojastoihin kohdistuvaa kuormitusta.

Ruosteen kertyminen putkiin on alueellinen ongelma, joka pahimmillaan vaatii huuhtelupuhdistuksen joka vuosi. Aina ei vedenalainen ojitustaan auta, jolloin huuhtelutyön organisointi sujuvaksi nousee arvoonsa.
Ruosteen kertyminen putkiin on alueellinen ongelma, joka pahimmillaan vaatii huuhtelupuhdistuksen joka vuosi. Aina ei vedenalainen ojitustaan auta, jolloin huuhtelutyön organisointi sujuvaksi nousee arvoonsa. Kuva: Jussi Knaapi

Huuhtelu ennen täydennysojitusta

Suuri osa pelloistamme on ojitettu aikana, jolloin riitti harvahko ojaväli. Ihan aiheesta tehdään täydennysojituksia, joilla puolitetaan imuojaväli. Karhu kuitenkin korostaa, että aina ensin kannattaisi vanhat ojastot huuhdella, jolloin nekin saataisiin palautettua alkuperäiseen iskuun ja uudisojituksesta saataisiin täysi hyöty. Muutoinhan imuojien tihentäminen ei oikeastaan paranna tilannetta, vaan palauttaa sen vain ennalleen.

Kesän 2022 kuvassa näkyy erityisen selvästi sorakerroksen päällä olevan ruokamullan merkitys. Karkean maalajin olosuhteissa kaura on jo heinäkuussa pakkotuleentumassa, mutta vanhojen sarkaojien ja tuoreen salaojituksen kohdissa kasvu jatkuu paremman multavuuden ja vesitalouden ansiosta.
Kesän 2022 kuvassa näkyy erityisen selvästi sorakerroksen päällä olevan ruokamullan merkitys. Karkean maalajin olosuhteissa kaura on jo heinäkuussa pakkotuleentumassa, mutta vanhojen sarkaojien ja tuoreen salaojituksen kohdissa kasvu jatkuu paremman multavuuden ja vesitalouden ansiosta. Kuva: Jussi Knaapi
Joskus joudutaan ojittamaan vaativissa olosuhteissa. Olisi eduksi, jos putkistoja ei tarvitsisi lainkaan laittaa plastiseen pohjasaveen. Tai jos laitetaan, niin kaivannon kannattaisi antaa kuivua ennen umpeen täyttöä.
Joskus joudutaan ojittamaan vaativissa olosuhteissa. Olisi eduksi, jos putkistoja ei tarvitsisi lainkaan laittaa plastiseen pohjasaveen. Tai jos laitetaan, niin kaivannon kannattaisi antaa kuivua ennen umpeen täyttöä. Kuva: Jussi Knaapi
Jos ruoste aiheuttaa päänvaivaa, niin myös tiiveimmät savimaat ovat vaativia, koska kostuessaan ne paisuvat vettä läpäisemättömiksi kuten esimerkkimme. Kuivuessaan haastetta tulee voimakkaan halkeilun vuoksi. Viljelyteknisiä keinoja kokeillaan tämän ilmiön hallitsemiseksi. Päänsärky kannattaa joka tapauksessa ottaa vahvuudeksi, sillä savimaiden vesivaranto on runsas, kunhan sen hyödyntäminen onnistuu viljelyteknisesti.
Jos ruoste aiheuttaa päänvaivaa, niin myös tiiveimmät savimaat ovat vaativia, koska kostuessaan ne paisuvat vettä läpäisemättömiksi kuten esimerkkimme. Kuivuessaan haastetta tulee voimakkaan halkeilun vuoksi. Viljelyteknisiä keinoja kokeillaan tämän ilmiön hallitsemiseksi. Päänsärky kannattaa joka tapauksessa ottaa vahvuudeksi, sillä savimaiden vesivaranto on runsas, kunhan sen hyödyntäminen onnistuu viljelyteknisesti. Kuva: Jussi Knaapi
Perinteinen koholla varustettu pohjavesiputki on kätevä vedenpinnan tarkkailuun. Asennukseen tarvitaan käsikaira (halkaisija 60–70 mm). Metrin syvyisestä kaivannosta voi myös ottaa vesinäytteitä ja arvioida sen perusteella ravinnekulkeutumien riskiä.
Perinteinen koholla varustettu pohjavesiputki on kätevä vedenpinnan tarkkailuun. Asennukseen tarvitaan käsikaira (halkaisija 60–70 mm). Metrin syvyisestä kaivannosta voi myös ottaa vesinäytteitä ja arvioida sen perusteella ravinnekulkeutumien riskiä.  Kuva: Jussi Knaapi

Tiiliputkin tehdyn ojastot ovat oma lukunsa. Ennen vanhaan oli tapana, että putkien saumat oli aseteltava hyvin tarkoin päittäin, saatettiin jopa hioa saumat tarkoin istuviksi. Tiiliputkista muodostui tällöin itse asiassa tiivis vesijohto, johon vesi pääsi periaatteessa vain suotumalla. Tiiliputket ovat myös haasteellisia, koska putkien saumojen epätasaisuudet kuluttavat huuhteluputkea rankasti, ja saattavat jopa estää huuhtelusuuttimen pääsyn eteenpäin.

 Karhu käyttää mieluummin 300 metrin letkupituutta, jolloin paine suuttimella pysyy korkeampana ja letkun uusiminen on edullisempaa. Erityisesti tiiliputket käyvät muovin päälle.
Karhu käyttää mieluummin 300 metrin letkupituutta, jolloin paine suuttimella pysyy korkeampana ja letkun uusiminen on edullisempaa. Erityisesti tiiliputket käyvät muovin päälle. Kuva: Jussi Knaapi

Säätökaivojen riski

Sinällään hyödykäs toimenpide, pohjaveden korkeuden sääntely patoamalla, näyttäisi lisäävän hienojakoisen maa-aineksen kertymistä putkiin. Tästä on Karhullakin esimerkkejä. Eli kun virtaama pysähtyy, laskeutuu sedimentti putken pohjalle. Paikoissa, joissa putkilinjassa on lieväkin notkopaikka, alkaa siihen ensimmäisenä kertyä virtausta estävä pato. Laskuaukosta katsoen saattaa vielä näyttää kuin ojasto toimisi normaalisti, mutta huuhtelu yleensä paljastaa tilanteen – virtaama on vähentynyt murto-osaan normaalista.

Säätökaivot asettavat huuhtelulle toisenkin haasteen. Osa kaivoista soveltuu huonosti huuhteluun, sillä niiden rakenne on niin ahdas, että huuhteluyhteen sujuttaminen kaivoon on hankalaa.

Jos pellolla on käytössä pohjavesikastelu, kannattaa varautua normaalia tiheämpään huuhteluväliin, sillä virtauksen hidastuessa putkien pohjalle saattaa kertyä sedimenttiä. Säätökaivojen kohdalla jotkin mallit ovat hieman ahtaita ajatellen huuhtelun helppoutta ja voidaan jopa joutua avaamaan huuhtelunokalle oma kaivanto.
Jos pellolla on käytössä pohjavesikastelu, kannattaa varautua normaalia tiheämpään huuhteluväliin, sillä virtauksen hidastuessa putkien pohjalle saattaa kertyä sedimenttiä. Säätökaivojen kohdalla jotkin mallit ovat hieman ahtaita ajatellen huuhtelun helppoutta ja voidaan jopa joutua avaamaan huuhtelunokalle oma kaivanto. Kuva: Jussi Knaapi

Sedimentin kertyminen putkistoihin on varsinkin vähäkaatoisten tasankopeltojen ongelma. Juuri näissä olosuhteissa saatetaan hyödyntää altakastelua ja näin ollen myös huuhtelutarve on suurin.

Jos lohkon valumavedet tiedetään ruostepitoiseksi, kannattaa liki jokavuotista huuhtelu-urakkaa helpottaa eri järjestelyin. Tässä siikalatvalainen Heikki Linna urakoi naapurin pellolla. Imuojiin on lisätty latvayhteet, jolloin kalusto voi kulkea tiellä. Riittävä vesimäärä on oleellinen asia. Linna on asentanut Homburgin lietekärryn aisalle, eli ”suomalaistanut” hollantilaisen tekniikan.
Jos lohkon valumavedet tiedetään ruostepitoiseksi, kannattaa liki jokavuotista huuhtelu-urakkaa helpottaa eri järjestelyin. Tässä siikalatvalainen Heikki Linna urakoi naapurin pellolla. Imuojiin on lisätty latvayhteet, jolloin kalusto voi kulkea tiellä. Riittävä vesimäärä on oleellinen asia. Linna on asentanut Homburgin lietekärryn aisalle, eli ”suomalaistanut” hollantilaisen tekniikan. Kuva: Jussi Knaapi
Purmet on kotimainen kehittynyt kokonaisjärjestelmä. Huuhtelutekniikan erikoisuutena voidaan vesisuihkuun syöttää mukaan paineilmaa, jolloin suihkun irrotusteho kasvaa. Kärryssä on toiminnallisesti aito kaivupuomisto, jolloin työmaalla ei tarvita erillistä kaivuria. Pikakiinnitteisen huuhtelupään vaihto kauhaan sujuu helposti. Työnäytöstä antamassa Johan Löv.
Purmet on kotimainen kehittynyt kokonaisjärjestelmä. Huuhtelutekniikan erikoisuutena voidaan vesisuihkuun syöttää mukaan paineilmaa, jolloin suihkun irrotusteho kasvaa. Kärryssä on toiminnallisesti aito kaivupuomisto, jolloin työmaalla ei tarvita erillistä kaivuria. Pikakiinnitteisen huuhtelupään vaihto kauhaan sujuu helposti. Työnäytöstä antamassa Johan Löv.  Kuva: Jussi Knaapi
Xiros on myös kotimainen, Pekomatin valmiste. Se on tehokas (50 bar/500 m) nostolaitesovitteinen huuhtelulaite varustettuna sähköisellä kauko-ohjauksella. Tilauksesta kokonaisuuteen on saatavissa 6 kuution vesivaunu ja myös tutkasuutin löytyy tukkeutumien paikantamiseen.
Xiros on myös kotimainen, Pekomatin valmiste. Se on tehokas (50 bar/500 m) nostolaitesovitteinen huuhtelulaite varustettuna sähköisellä kauko-ohjauksella. Tilauksesta kokonaisuuteen on saatavissa 6 kuution vesivaunu ja myös tutkasuutin löytyy tukkeutumien paikantamiseen. Kuva: Jussi Knaapi

Veden pääsy putkeen

Haastetta on tullut myös itse ojitustyön ja -olosuhteiden muutoksista ajan saatossa. Kustannuspaineet ja kaluston suorituskyvyn kehittyminen ovat pidentäneet ojitussesonkia. Tiedossa on, että veden liike putkiin olisi tehokkainta, jos auki kaivetun ojaston seinämät saisivat kuivaa ja halkeilla ennen peittämistä. Näin ei joka työmaalla pystytä enää toimimaan.

Keskustelua aiheuttaa myös kaivavan koneen ja aurakoneen työtapa. Asiansa hallitseva salaojasuunnittelu kykenee nämä tilanteet tunnistamaan, jolloin ongelmat ovat vältettävissä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että aina ei tilanne ole optimaalinen. Huonosti onnistunutta ojitusta ei huuhtelulla kyetä enää korjaamaan.

Toinen merkittävä tekijä on, että ”lapiosorastuskaudella” ruokamullan pudotus oli mitä ilmeisimmin runsaampaa ja se myös edisti veden pääsyä ojastoon.

Nykyisin näitä muutoksia kompensoidaan runsaalla sorasilmien määrällä, joka varmistaa veden pääsyä ojastoon. Isossa kuvassa tilanne on kunnossa, mutta sorasilmäkkeet eivät kuitenkaan ole sama asia kuin hyvin vettä läpäisevä halkeillut kaivannon seinämä. Päin vastoin, sorasilmät saattavat jopa lisätä ravinteikkaan pintavirtailun pääsyä suodattamattomana ojastoon.

Huuhtelu helpoksi

Avainasioita salaojituksen toimintavarmuuden ylläpidossa on useita, alkaen suunnittelusta ja salaojakartoista. Harmi että kaikki ojitukset eivät enää käy läpi täyttä suunnitteluprosessia. Kartat saattavat jäädä tekemättä ja arkistoimatta.

Karttojen hyödyntäminen pellolla on myös vasta alkuvaiheessaan, sillä vanhojen suunnitelmien digitalisointi on vasta alussaan. Toki pilottikäyttäjillä alkaa jo olla karttoja kännykässä ja pellolla mukana. Tällöin on kyse ns. älykartoista, joissa digitalisaatio on mukana koko suunnitteluprosessissa.

Nämä kartat voidaan tuoda erilaisiin ohjelma-alustoihin, (esim. Google Earth Pro) ja sijoittaa läpinäkyvästi myös erilaisten NDVI- ja satokarttojen päälle. Tämäntyyppinen eri tietolähteiden integraatio helpottaa viljelyn suunnittelua ja seurantaa isosti. Nokkelimmat isännät hyödyntävät myös automaattiohjausta ja ajavat ojituksen jälkeen ojalinjat traktorilla maalaten samalla ojat traktorin järjestelmään.

Ojastojen kuntoa voidaan havainnoida myös drone- tai satelliittikuvista. Nuolen osoittama alue kasvaa huonommin (kartta on perinteinen NDVI). Syyksi paljastuu kosteus, jonka NDWI-indeksi kertoo. Tämän perusteella voidaan tarkistaa, mistä on kysymys.
Ojastojen kuntoa voidaan havainnoida myös drone- tai satelliittikuvista. Nuolen osoittama alue kasvaa huonommin (kartta on perinteinen NDVI). Syyksi paljastuu kosteus, jonka NDWI-indeksi kertoo. Tämän perusteella voidaan tarkistaa, mistä on kysymys. Kuva: Jussi Knaapi

Kannustusta

Kannustusta tarvittaisiin myös tilatasolla. Nykyisessä kustannuspaineessa kaikki lisäkulut karsitaan pois, joten huuhteluyhteet ja kaivot eivät ole itsestäänselvyys, vaikka ne maksaisivatkin itsensä takaisin nopeasti.

Vakavaan harkintaan pitäisi myös laittaa jokin tukielementti, joka ylipäätään kannustaisi jatkuvaan ojastojen ylläpitohuoltoon.

Salaojien moitteeton toiminta edellyttää kunnossa olevaa valtaojitusta, joten hoitourakointiin sopisi mukaan myös yrittäjiä, jolla on repertuaarissa niittokauha. Työ joutuu leveydeltään riittävällä kauhalla ja pohjaliejun lisäksi siivotaan pois myös heinät.
Salaojien moitteeton toiminta edellyttää kunnossa olevaa valtaojitusta, joten hoitourakointiin sopisi mukaan myös yrittäjiä, jolla on repertuaarissa niittokauha. Työ joutuu leveydeltään riittävällä kauhalla ja pohjaliejun lisäksi siivotaan pois myös heinät. Kuva: Jussi Knaapi

Tulevaan ympäristöohjelman teemaan sopisi erinomaisesti myös kokonaisuus, jossa peltolohko voisi olla yhden kasvukauden ”ylläpitohuollossa.” Kokonaisuus sisältäisi kuntokartoituksen, pinnanmuotoilun, ojastojen mahdolliset täydennykset, itse huuhtelun ja tarvittaessa myös jankkuroinnin sekä biostabiloinnin. Viimemainittu tarkoittaa siis sopivan viherkesannon tai vastaavan hyödyntämistä.

Kysymys kuuluukin, haluammeko oikeasti nostaa peltojen tuottokuntoa, vai vain puhua aiheesta?

Pintavirtaukset voidaan lukea vaaran merkiksi, sillä ne kuormittavat myös salaojitusta. Hienojakoisen sedimentin kulkeutuminen myös ojastoihin on riskinä lisäten huuhtelun tarvetta.
Pintavirtaukset voidaan lukea vaaran merkiksi, sillä ne kuormittavat myös salaojitusta. Hienojakoisen sedimentin kulkeutuminen myös ojastoihin on riskinä lisäten huuhtelun tarvetta. Kuva: Jussi Knaapi
Salaojasuunnittelun ja karttojen digitalisaatio etenee ja kartat voidaan ladata myös kännykkään tai tablettiin, sekä ottaa mukaan pellolle. Ojien paikantaminen ja paikkakohtaisten havaintojen teko on astumassa uuteen aikaan.
Salaojasuunnittelun ja karttojen digitalisaatio etenee ja kartat voidaan ladata myös kännykkään tai tablettiin, sekä ottaa mukaan pellolle. Ojien paikantaminen ja paikkakohtaisten havaintojen teko on astumassa uuteen aikaan. Kuva: Markus Sikkilä

Lue myös aiheeseen liittyvät artikkelit:

Salaojasorien laatu vaihtelee — testasimme kahta eri soralaatua

Pellon parantaminen vesivaroja hyödyntämällä