Konekauppa on kehittyvä toimiala - Pentti Mutka on ollut monessa mukana

Vuonna 1988 perustettu Hankkija-Maatalous sai myyntiinsä kaksi puimurimerkkiä. SOK:lta keltaisen Sampon ja Hankkijalta punaisen MasseyFergusonin. Koneet olivat täysin identtiset, vain väri erotti ne toisistaan. Koneet valmistettiin Sampo Rosenlewin tehtailla Porissa. Kuva on samalta vuodelta, uusien puimurimallien esittelystä. Vasemmalta Sampo Rosenlewin markkinointijohtaja Esa Länsitalo, konelinjan johtaja Pentti Mutka Hankkija-Maataloudesta ja Sampo Rosenlewin kotimaan myyntipäällikkö Sakari Ryömä. 

Agroman toimitusjohtaja Pentti Mutka ja Konela-Belaruksen talousjohtaja Shementshow Kouvola maatalousnäyttelyssä kesällä 1981. 

Pentti Mutka poikkesi usein asiakkaiden luona kuullakseen käyttäjän kommentteja koneesta sekä myynnin- ja huollon toimivuudesta. Tässä hänet tavoitimme maanviljelijä/koneurakoitsija Lassi Lemmelän tilalta Tuusulasta. Lemmelässä John Deere traktoreita on viisi ja puimureita yksi. 

Matti Värri

"Maatalouskonekauppa ei ole mikään auringonlaskun toimiala, vaan se on edelleen kehittyvää ja monialaistuvaa toimintaa. Myös tuotekehityksestään huolehtiva suomalainen maatalouskoneteollisuus tulee pärjäämään. Maatalouskoneteollisuus kaikkinensa on sijoituskohteenakin huomioitava vaihtoehto, koska maailmanlaajuisesti markkinoita riittää", arvioi konekaupan pitkäaikainen vaikuttaja yliagronomi Pentti Mutka.

Arvioidessaan kotimaisen maatalouskoneteollisuuden ja konekaupan menestymisen mahdollisuuksia, Pentti Mutka näkee alan toimijoiden seuloutuneen parhaimpiin osaajiin. Traktorikaupassa on mukana enää neljä vahvaa liikettä. Sama keskittymisen suuntaus koskee myös konevalmistusta. Monet konevalmistajat ovat tulleet tiensä päähän ja ovat joko lopettaneet toimintansa tai sulautuneet suurempiin yrityksiin. Tosin osa toimivista pienistä konevalmistajista on edelleen menestyviä.

Hankkija-Maatalouden konekaupan johtajan paikalta eläkkeelle jäänyt yliagronomi Pentti Mutka sanoo konevalmistajista parhaiten selvinneen niiden, jotka hyvissä ajoin huomasivat markkinoinnissa hakeutua yksinmyyntiketjuun. "Kun vastuu konevalmistuksesta, tuotekehityksestä, markkinoinnista ja huollosta kuuluu samaan rintamaan, johtaa se vääjäämättä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen", toteaa Pentti Mutka. "Konevalmistuksen ja markkinoinnin toimiminen tiiviisti samassa ketjussa on merkinnyt asiakkaalle korkeatasoista tuotetta, toimivaa huoltoa ja kilpailukykyistä hintaa."

Pentti Mutkaa on suuresti jäänyt harmittamaan SOK:n ja Hankkijan ajautuminen 1960-luvulla keskinäisen tavaranjakosopimuksen osalta periaatteelliseen kiistaan ja siitä asteittain 1970- ja 1980 -luvuilla täydelliseen kilpailutilanteeseen. SOK osti maataloustarvike- ja konekaupan tukkuliikkeekseen SMK:n tavaratoimittajaksi osuuskauppojen maatalouskaupalle, ja Hankkija puolestaan rakensi oman maatiloille asti ulottuvan suoramyyntiverkoston.

Vaikka osuustoiminta ei markkinaosuuksia menettänytkään, menetti se päällekkäisen toiminnan seurauksena maataloustarvike- ja -konekaupan kannattavuuden, suuret määrät pääomia ja järkytti molempien keskusliikkeiden taloudellista asemaa. Vasta Hankkija-Maatalouden perustaminen sai maatalouskaupan taas normalisoitumaan.

Maatalouskaupan muutoskuvaa sekä konekaupan ja -valmistuksen nykytilaa kommentoivan Pentti Mutkan yhteydet toimialaan ovat edelleen kiinteät, joskin eläkkeelle jääminen on muuttanut, tai on muuttamassa sitä enemmänkin sivustaseuraajan rooliin. On luonnollista, että 35 vuotta konekaupan markkinointi- ja johtotehtävissä työskennelleen osaajan sidossuhteet kaupanalaan jatkuvat vielä pitkään.

Pentti Mutka tuli Keskusosuusliike Hankkijan palvelukseen jo opiskeluaikanaan 1960-luvun lopulla. Kahden kesäkauden näyttelypäällikkönä toimiminen sai Pentti Mutkan kiinnostumaan konemarkkinoinnista. Hankkijassa puolestaan oli huomattu nuoren agronomin ahkeruus, tunnollisuus ja kauppamiehen ominaisuudet. Niinpä näyttelypäällikkyys Hankkijassa saikin työnä jatkua vuoden 1970 lopusta työkoneosaston myyntipäällikkönä ja vuodet 1975–1978 osastopäällikkönä.

Näinä osastopäällikkövuosina Pentti Mutka loi hyvät ja luottamukselliset suhteet niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin konevalmistajiin. "Noina vuosina tulin myös huomaamaan, että myyjäliikkeelle tärkeintä on ostava talonpoika ja toiseksi tärkeintä hyvä tavaratoimittaja. Näitä molempia tekijöitä piti ja pitää edelleenkin arvostaa, ja konevalmistajaa myös tuotekehityksessä auttaa", Mutka toteaa. "Erityisen suuresti on kunnioitettava nykyviljelijöiden kovaa yrittämisen tahtoa, kun varsin monet heistä maataloustuotannon ohella harjoittavat tilan ulkopuolista yritystoimintaa, esimerkiksi koneurakointia."

Vuoden 1979 alusta lähtien Pentti Mutka kutsuttiin silloin perustetun Agroma Oy:n toimitusjohtajaksi. Agroma oli Hankkijan, Valion, TLK:n ja Munakunnan omistama yhtiö, jonka tehtäväksi oli määritelty neuvostoliittolaisten traktoreiden ja niiden työkoneiden maahantuonti ja myynti Suomessa. Yritys oli perustettu Neuvostoliiton poliittisten ja kaupallisten tahojen sekä Suomen valtiovallan ja MTK:n suosituksesta. Agroman toiminnalla haluttiin tasapainottaa maiden välistä maatalouskauppaa ja siten varmistaa suomalaisten elintarvikkeiden vientiä Neuvostoliittoon.

Pentti Mutkan johdolla Agromalle luotiin maan kattava myynti- ja huoltoverkosto. Vastoin ennakko-odotuksiaan joutui Pentti Mutka toteamaan, että markkinat vetivät kohtuullisesti. Vaikka koneet olivatkin länsikoneisiin verrattuna vähän kömpelöitä, osoittautuivat ne käytössä kestäviksi ja toimintavarmoiksi ja olivat hinnaltaan edullisia. Parhaana vuotena Belarus-traktoreita myytiin hienosti lähes 500 kpl, joskin Neuvostoliiton taholla odotettiin jopa 800 koneen vuosimyyntiä. "Työkokemuksena Agroman aika on jäänyt positiivisena mieleen", Mutka myöntää.

Agroma-kausi Pentti Mutkan osalta päättyi vuoteen 1984, jolloin hän palasi takaisin Hankkijaan, nyt Kone-Hankkijan markkinointijohtajaksi ja jatkoi työtään sittemmin tuotejohtajana. Kun SOK ja Keskusosuuskunta Hankkija vuonna 1988 perustivat puoliksi yhteisomistukseen Hankkija-Maatalous Oy:n, siirtyi Pentti Mutkan uuden yhtiön konelinjan johtajaksi. Yhteisen yrityksen perustaminen pelasti kahden keskenään kilpailevan osuustoiminnallisen liikkeen maatalouskaupan. Myöhemmin Hankkija-Maatalouden asema edelleen vahvistui ja toiminta selkeytyi, kun SOK lunasti Hankkijan konkurssipesältä yhtiön toisenkin puolikkaan.

"Siitä lähtien Hankkija-Maatalous on aina pärjännyt omillaan. Sillä on ollut valmius itsenäiseen päätöksentekoon ja vieläpä etuajassa", Pentti Mutka sanoo. "Esimerkiksi 1990-luvulle tultaessa. kun traktorimarkkinat olivat 10 000 kpl/vuosi ja puimurikauppakin 1350 konetta vuodessa, lähdettiin Hankkija-Maataloudessa valmistautumaan jo putoaviin markkinoihin. Näin suurena konekauppa ei voinut pitkään pysyä. Myös myyntikatteiden pelättiin putoavan."

Kaupan rakenteiden muuttaminen oli välttämätöntä. Se merkitsi huoltotoiminnan uudelleen järjestämistä, eli huollon ulkoistamista sekä henkilöstön sopeuttamista luonnollista poistumaa käyttäen. Ja kuinkas siinä kävikään. Suomen traktorimarkkinat putosivat nopeasti ja olivat alimmillaan 2500 konetta/vuosi ja vastaavasti puimurimyynti 180 kpl. Nyt näyttävät markkinat vakiintuneen 4000–5000 traktoriin ja 400 puimuriin vuodessa.

"Työurani Hankkijassa ja sittemmin Hankkija-Maataloudessa on ollut todella haastava, mielekäs ja myös tuloksia antava. Vaikka suurimman osan aikaa toimin konekaupassa, oli kiitollista olla mukana muussakin maatalouskaupassa, joka osaltaan avarsi maatalouden kokonaisnäkemystä. Työ oli myös jatkuvasti kiireistä. Se edellytti pitkää työpäivää ja paljon matkustamista. Omaa aikaa ei liioin jäänyt muuhun kuin pakolliseen lepoon", Pentti Mutka tilittää. "Jatkuvat työkiireet johtivat myös siihen että ystävä- ja tuttavapiiri muodostui lähinnä työpiiristä. Nyt eläkkeelle jäätyäni huolettaakin kuinka käy tämän sosiaalisen verkon, kun työ ei sitä enää yhteen nivokaan."

"Yksityiselämässäni perhettämme kohtasi vuonna 2004 traaginen onnettomuus, kun lääketiedettä opiskellut 20-vuotias Linda tyttäremme menehtyi Konginkankaan liikenneturmassa", Pentti Mutka kertoo. "Sydämestäni toivon, ettei vastaavanlaista järkytystä ja surua kenenkään perheessä jouduttaisi kokemaan. Lapsen menetys läheisille, ja erityisesti äidille, on jotain niin kauheaa, ettei sitä voi sanoin kuvailla."

Onnettomuuden tutkijalautakunta raportoi lähes 30 erilaista onnettomuuteen johtanutta tai siihen liittyvää syytä, jotka kaikki olisi liikennesuunnittelussa, liikenteessä tai lainsäädännössä otettava huomioon. Läheltä piti -tilanteita on Konginkankaan tapahtuman jälkeen sattunut jo useita, jotka nekin olisivat saattaneet johtaa kohtalokkaisiin seuraamuksiin. "Tehostettu raskaan liikenteen valvonta jo sinänsä auttaisi paljon turvallisuuden parantamiseksi", Pentti Mutka toteaa. r

Avaa artikkelin PDF