Masinistikesä 2021 tarjosi vähän veteraanikone­tapahtumia, mutta konetarjonta tapahtumissa oli hyvää – pitkän tauon jälkeen monen tapahtuman tulevaisuus on epävarma

Rokulivuoden jälkeisen kesän piti olla täynnä tapahtumia, mutta kalenterit täyttyivät taaskin peruutuksista. Muutama masinistiväen kokoontuminen saatiin hyvällä onnella järjestettyä.
Valmetin 70-vuotista traktorihistoriaa piti olla isosti esillä kahdessa paikassa, mutta koronatilanteen heikettyä pitkiä Valmet-rivistöjä ennätettiin nähdä vain Oulaisissa. Kuvan traktorit ovat pelkkiä Valmeteja, tyyppinumero 15 keksittiin jälkikäteen.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Useimmat tapahtumajärjestäjät odottivat varmaan hienoisella jännityksellä, uskaltaako masinistiyleisö pitkän hiljaiselon jälkeen lähteä reissuun, mutta huoli oli turha. Kuvassa Oulaisten maamoottoriosaston äänekkäitä ja savuisia tunnelmia.
Useimmat tapahtumajärjestäjät odottivat varmaan hienoisella jännityksellä, uskaltaako masinistiyleisö pitkän hiljaiselon jälkeen lähteä reissuun, mutta huoli oli turha. Kuvassa Oulaisten maamoottoriosaston äänekkäitä ja savuisia tunnelmia. Kuva: Kimmo Kotta
Zetor rantautui Suomeen olympiavuotena 1952, ensimmäiset 2 näytetraktoria oli Hankkija tuonut jo 2 vuotta aiemmin. Alussa yleisempi, ja jossain vaiheessa ainoa malli, oli peltokäyttöön paremmin sopinut korkeapyöräinen Zetor 25K. Viljelijät eivät uutta ja outoa traktoria vierastaneet, vaan siitä tuli nopeasti kolmanneksi myydyin merkki. Vuolijoki.
Zetor rantautui Suomeen olympiavuotena 1952, ensimmäiset 2 näytetraktoria oli Hankkija tuonut jo 2 vuotta aiemmin. Alussa yleisempi, ja jossain vaiheessa ainoa malli, oli peltokäyttöön paremmin sopinut korkeapyöräinen Zetor 25K. Viljelijät eivät uutta ja outoa traktoria vierastaneet, vaan siitä tuli nopeasti kolmanneksi myydyin merkki. Vuolijoki. Kuva: Kimmo Kotta
6-sylinterisellä Perkins-dieselillä varustettu Fordson Major E27N oli 45 hevosvoimallaan 1950-luvun alun tehokkaimpia traktoreita, eikä läheskään kallein. Sen 583 000 markan listahinta oli samaa tasoa kuin puolta pienemmillä saksalaisilla traktoreilla. Ainoa suurempi puute oli 3-vaihteinen laatiko. Kaikkiaan Suomeen tuli 134 diesel-”Mörköä”.  Alavus.
6-sylinterisellä Perkins-dieselillä varustettu Fordson Major E27N oli 45 hevosvoimallaan 1950-luvun alun tehokkaimpia traktoreita, eikä läheskään kallein. Sen 583 000 markan listahinta oli samaa tasoa kuin puolta pienemmillä saksalaisilla traktoreilla. Ainoa suurempi puute oli 3-vaihteinen laatiko. Kaikkiaan Suomeen tuli 134 diesel-”Mörköä”. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta
Pienen B-mallin lisäksi Kesko toi 1950-luvun alussa parikymmentä amerikkalaista Allis-Chalmers WD -traktoria. Periamerikkalaiseen riviviljelytyyliin toteutetun ison Alliksen tekniikassa ei ollut vikaa, eikä puolen miljoonan markan hintakaan ollut kohtuuton, mutta ominaisuuksiensa puolesta se soveltui Suomeen melko huonosti. Alavus.
Pienen B-mallin lisäksi Kesko toi 1950-luvun alussa parikymmentä amerikkalaista Allis-Chalmers WD -traktoria. Periamerikkalaiseen riviviljelytyyliin toteutetun ison Alliksen tekniikassa ei ollut vikaa, eikä puolen miljoonan markan hintakaan ollut kohtuuton, mutta ominaisuuksiensa puolesta se soveltui Suomeen melko huonosti. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta
Bensa-Fergu toimii hyvin puukaasulla. Korkeapuristeisesta moottorista saadaan hyvät tehot, sähköimuri ja startti helpottavat käynnistystä. Ensimmäisten Fergusonien tullessa Suomeen v.1948 häkäpytyt oli jo riisuttu traktoreista – tämä Autokorjaamoiden Oy:n tekemä Akmo-kaasutin on asennettu Ferguun myöhemmin Heinämaan konekerholaisten toimesta. Orimattila.
Bensa-Fergu toimii hyvin puukaasulla. Korkeapuristeisesta moottorista saadaan hyvät tehot, sähköimuri ja startti helpottavat käynnistystä. Ensimmäisten Fergusonien tullessa Suomeen v.1948 häkäpytyt oli jo riisuttu traktoreista – tämä Autokorjaamoiden Oy:n tekemä Akmo-kaasutin on asennettu Ferguun myöhemmin Heinämaan konekerholaisten toimesta. Orimattila. Kuva: Kimmo Kotta
Neliveto oli aikanaan hintava hankinta. Kempsun akselilla varustettu Fordson Super Major Manuel on v.1964 ollut vajaat 70 % tavallista Super Majoria kalliimpi. Niinpä lähes kaikki Manuelit ostettiin urakointikäyttöön lähinnä tietyömaille, pelkästään maatalouskäyttöön hyvin harvoin. Tämä aikansa yleisin nelikko painaa 2,7 tonnia, teho 54 hv. Orimattila.
Neliveto oli aikanaan hintava hankinta. Kempsun akselilla varustettu Fordson Super Major Manuel on v.1964 ollut vajaat 70 % tavallista Super Majoria kalliimpi. Niinpä lähes kaikki Manuelit ostettiin urakointikäyttöön lähinnä tietyömaille, pelkästään maatalouskäyttöön hyvin harvoin. Tämä aikansa yleisin nelikko painaa 2,7 tonnia, teho 54 hv. Orimattila. Kuva: Kimmo Kotta
Ilmeisesti Manuel-Majorin hyvän menekin innoittamana Kesko varusti kaiketi yli 100 nelos-Nuffieldia italialaisella Cantatoren nelivedolla, muutostyöt tehtiin Tapanilan korjaamolla. Akseleina käytettiin samoja GMC:n etuperiä kuin Manuelissa, mutta voiman- siirtolinja oli erilainen. Hinnaltaan neliveto-Nuhvi oli hieman Manuelia edullisempi. Oulainen.
Ilmeisesti Manuel-Majorin hyvän menekin innoittamana Kesko varusti kaiketi yli 100 nelos-Nuffieldia italialaisella Cantatoren nelivedolla, muutostyöt tehtiin Tapanilan korjaamolla. Akseleina käytettiin samoja GMC:n etuperiä kuin Manuelissa, mutta voiman- siirtolinja oli erilainen. Hinnaltaan neliveto-Nuhvi oli hieman Manuelia edullisempi. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Super Major -pohjainen County Super 4 oli kaksinkertaisesta hinnastaan huolimatta yleinen kone 1960-luvun maansiirtotyömailla ympäri Suomea. Armeijakin oli alussa kiinnostunut, mutta kaupat hyytyivät hintaan ja isoon kääntösäteeseen. Parasta Countyssa oli tehokas painojakauma, etupyöriinkin vaikuttavat tasauspyörästön lukko ja jarrut, sekä järeä rakenne. Kuhmo.
Super Major -pohjainen County Super 4 oli kaksinkertaisesta hinnastaan huolimatta yleinen kone 1960-luvun maansiirtotyömailla ympäri Suomea. Armeijakin oli alussa kiinnostunut, mutta kaupat hyytyivät hintaan ja isoon kääntösäteeseen. Parasta Countyssa oli tehokas painojakauma, etupyöriinkin vaikuttavat tasauspyörästön lukko ja jarrut, sekä järeä rakenne. Kuhmo. Kuva: Kimmo Kotta
Englantilainen Bray teki 1970-luvun alkuun asti isopyöräisiä nelivetoja Nuffield- ja Leyland-pohjaisina, mutta kokonaismäärä jäi satoihin kappaleisiin. Brayn omaa tuotantoa olleessa etu- akselissa on planeettavähennyspyörästöt ja taka-akselin kanssa yhtä aikaa toimiva tasauspyörästön lukko. Hinta pidettiin suunnilleen samana Countyn kanssa. Oulainen.
Englantilainen Bray teki 1970-luvun alkuun asti isopyöräisiä nelivetoja Nuffield- ja Leyland-pohjaisina, mutta kokonaismäärä jäi satoihin kappaleisiin. Brayn omaa tuotantoa olleessa etu- akselissa on planeettavähennyspyörästöt ja taka-akselin kanssa yhtä aikaa toimiva tasauspyörästön lukko. Hinta pidettiin suunnilleen samana Countyn kanssa. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Deutz-maahantuoja Suomen Koneliike markkinoi 1960-luvun alussa voimallisesti BTG D40 -nelivetoa etenkin metsä- töihin, mutta vain muutamalla savotta-ajurilla oli uskallusta yli 1,5 miljoonan arvoisen koneen hankintaan. Päälle 2-tonnisen traktorin moottori on 40 hv:n 3-sylinterinen Deutz, vaihteita 6 eteen ja taakse, maavaraa reilut puoli metriä. Oulainen.
Deutz-maahantuoja Suomen Koneliike markkinoi 1960-luvun alussa voimallisesti BTG D40 -nelivetoa etenkin metsä- töihin, mutta vain muutamalla savotta-ajurilla oli uskallusta yli 1,5 miljoonan arvoisen koneen hankintaan. Päälle 2-tonnisen traktorin moottori on 40 hv:n 3-sylinterinen Deutz, vaihteita 6 eteen ja taakse, maavaraa reilut puoli metriä. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Pikkutiloille tarkoitettu David Brown 2D-työkoneenkantaja ei halvasta hinnasta huolimatta kiinnostanut suomalaisia, eikä juuri englantilaisiakaan. Meille tuotiin alle 50 konetta, kokonaisvalmistusmääräkin oli vain hieman yli 2 000. Moottori on ilmajäähdytetty 2-sylinterinen diesel, runkoputki toimii pneumaattisen nostolaitteen painesäiliönä. Vuolijoki.
Pikkutiloille tarkoitettu David Brown 2D-työkoneenkantaja ei halvasta hinnasta huolimatta kiinnostanut suomalaisia, eikä juuri englantilaisiakaan. Meille tuotiin alle 50 konetta, kokonaisvalmistusmääräkin oli vain hieman yli 2 000. Moottori on ilmajäähdytetty 2-sylinterinen diesel, runkoputki toimii pneumaattisen nostolaitteen painesäiliönä. Vuolijoki. Kuva: Kimmo Kotta
Ruotsalaisviljelijät olivat tottuneet kuulapäätraktoreihin, niinpä 2-sylinteriselle 23 hv:n Bolinder-Munktell BM10:lle riitti kysyntää vielä 1950-luvun alkupuolelle asti, mihin mennessä sitä oli tehty 6 400 kappaletta. Voimansiirto on sama kuin vastaavan kokoisissa Volvoissa. SMK:n markkinoimaa ”Lankkua” myytiin meillä 117 traktorin verran. Oulainen.
Ruotsalaisviljelijät olivat tottuneet kuulapäätraktoreihin, niinpä 2-sylinteriselle 23 hv:n Bolinder-Munktell BM10:lle riitti kysyntää vielä 1950-luvun alkupuolelle asti, mihin mennessä sitä oli tehty 6 400 kappaletta. Voimansiirto on sama kuin vastaavan kokoisissa Volvoissa. SMK:n markkinoimaa ”Lankkua” myytiin meillä 117 traktorin verran. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Työväline Oy:n maahantuoma Steyr oli 1950-luvulla suosituin ja kaiketi myös paras keskieurooppalainen traktorimerkki. Meillä yleisin lyhyt ja matala 2-sylinterinen malli 180 korvattiin v.1953 tällä isopyöräisemmällä 30 hv:n Steyr 180A:lla. Vanhempaa ja uudempaa mallia tuotiin yhteensä 650 kappaletta, menekki päättyi tuontisäännöstelyn loppumiseen. Maalahti.
Työväline Oy:n maahantuoma Steyr oli 1950-luvulla suosituin ja kaiketi myös paras keskieurooppalainen traktorimerkki. Meillä yleisin lyhyt ja matala 2-sylinterinen malli 180 korvattiin v.1953 tällä isopyöräisemmällä 30 hv:n Steyr 180A:lla. Vanhempaa ja uudempaa mallia tuotiin yhteensä 650 kappaletta, menekki päättyi tuontisäännöstelyn loppumiseen. Maalahti. Kuva: Kimmo Kotta
Huippusuositun ”Pikkuharmaan” tilalle tullut Ferguson 35 ”Kultamaha” otettiin avosylin vastaan – kahdessa vuodessa tehtiin kaupat 4 600 traktorista. Tarjolla oli kolmea versiota, kallein oli pehmustetulla istuimella ja kaksoiskytkimellä varustettu De Luxe -malli. Puolitelojen avulla onnistuivat metsätyötkin helpossa maastossa. Kuhmo.
Huippusuositun ”Pikkuharmaan” tilalle tullut Ferguson 35 ”Kultamaha” otettiin avosylin vastaan – kahdessa vuodessa tehtiin kaupat 4 600 traktorista. Tarjolla oli kolmea versiota, kallein oli pehmustetulla istuimella ja kaksoiskytkimellä varustettu De Luxe -malli. Puolitelojen avulla onnistuivat metsätyötkin helpossa maastossa. Kuhmo. Kuva: Kimmo Kotta
Paripyöriä käytettiin aikanaan pelkästään uppoamisen estämiseksi, vetotehon lisääntyminen ja vähäisempi tallautuminen olivat toisarvoisia etuja. Traktorin mukana tilattuina paripyörät ovat nostaneet nelos-Nuffieldin 750 000 markan hintaa päälle 100 000 markan verran. Pyörät pultattiin pyörännapoihin tai levypyöriin, pikakiinnityksiä ei tunnettu. Vuolijoki.
Paripyöriä käytettiin aikanaan pelkästään uppoamisen estämiseksi, vetotehon lisääntyminen ja vähäisempi tallautuminen olivat toisarvoisia etuja. Traktorin mukana tilattuina paripyörät ovat nostaneet nelos-Nuffieldin 750 000 markan hintaa päälle 100 000 markan verran. Pyörät pultattiin pyörännapoihin tai levypyöriin, pikakiinnityksiä ei tunnettu. Vuolijoki. Kuva: Kimmo Kotta
Ennen v.1961 alkanutta MF-edustusta Hankkijan ykkösmerkki oli muutaman vuoden ajan länsisaksalainen Porsche.  Laajimmillaan mallistoon kuului neljä 15–56 hv:n traktoria, suosituimpia olivat Porsche Super 2 600 kappaleella ja kuvan 2-sylinterinen 28 hv:n Standard, jota ostettiin 680 traktorin verran. Jatkossa Porschea markkinoi OTK vuoteen 1964 asti. Parkano.
Ennen v.1961 alkanutta MF-edustusta Hankkijan ykkösmerkki oli muutaman vuoden ajan länsisaksalainen Porsche. Laajimmillaan mallistoon kuului neljä 15–56 hv:n traktoria, suosituimpia olivat Porsche Super 2 600 kappaleella ja kuvan 2-sylinterinen 28 hv:n Standard, jota ostettiin 680 traktorin verran. Jatkossa Porschea markkinoi OTK vuoteen 1964 asti. Parkano. Kuva: Kimmo Kotta
International-traktorit olivat kuuluneet SMK:n kuvioihin jo 1920-luvun lopulta lähtien, mutta yli 1 000 traktorin vuosimyynteihin päästiin vasta yli 30 vuotta myöhemmin. Osansa lukemien parantumiseen oli suomalaiseen maatalouteen hyvin soveltuneella brittimallilla B-414. IH-uutuuksiin kuulunut Vary-Touch-hydrauliikka  oli tuon ajan parhaimmistoa. Oulainen.
International-traktorit olivat kuuluneet SMK:n kuvioihin jo 1920-luvun lopulta lähtien, mutta yli 1 000 traktorin vuosimyynteihin päästiin vasta yli 30 vuotta myöhemmin. Osansa lukemien parantumiseen oli suomalaiseen maatalouteen hyvin soveltuneella brittimallilla B-414. IH-uutuuksiin kuulunut Vary-Touch-hydrauliikka oli tuon ajan parhaimmistoa. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Vehon markkinoimat puna-keltaiset David Brownit tulivat saataville v.1958, uudistetusta hydrauliikasta kertovat Implematic-tarrat liimattiin pelteihin vuotta myöhemmin. Kooltaan ihanteelliseksi mainostetussa mallissa 950 oli 45 hv:n nelosmoottori, 6-nopeuksinen vaihteisto ja painoa 1 880 kiloa. Myyntitilastoissa Taavetti oli viidennellä tilalla. Iisalmi.
Vehon markkinoimat puna-keltaiset David Brownit tulivat saataville v.1958, uudistetusta hydrauliikasta kertovat Implematic-tarrat liimattiin pelteihin vuotta myöhemmin. Kooltaan ihanteelliseksi mainostetussa mallissa 950 oli 45 hv:n nelosmoottori, 6-nopeuksinen vaihteisto ja painoa 1 880 kiloa. Myyntitilastoissa Taavetti oli viidennellä tilalla. Iisalmi. Kuva: Kimmo Kotta
MF onnistui 1960-luvun puolivälissä viemään Fordilta sen pitkään hallitseman ykköstilan. Menestys olisi ollut taattua, vaikka Hankkija olisi myynyt vain näitä kahta mallia. MF135 kuului kysytyimpään vajaan 50 hv:n luokkaan, MF165:n 62 hevosvoimaa riittivät urakointiinkin. Molemmat olivat perustekniikaltaan aiempien mallien 35 ja 65 kaltaisia. Orimattila.
MF onnistui 1960-luvun puolivälissä viemään Fordilta sen pitkään hallitseman ykköstilan. Menestys olisi ollut taattua, vaikka Hankkija olisi myynyt vain näitä kahta mallia. MF135 kuului kysytyimpään vajaan 50 hv:n luokkaan, MF165:n 62 hevosvoimaa riittivät urakointiinkin. Molemmat olivat perustekniikaltaan aiempien mallien 35 ja 65 kaltaisia. Orimattila. Kuva: Kimmo Kotta
Valmetin ensimmäinen tehokkaampi traktori, vuosina 1964–67 tehty 80 hv:n malli 864, oli kotimainen vain moottorin, ohjauslaitteiden, hydrauliikan ja peltien osalta. Voimansiirto oli amerikkalaisesta Case 730 -traktorista. Kaivurialustoiksi myydyt traktorit varustettiin Valmetin tekemillä taka-akselikoteloilla, joissa oli tarvittavat kiinnityspisteet. Oulainen.
Valmetin ensimmäinen tehokkaampi traktori, vuosina 1964–67 tehty 80 hv:n malli 864, oli kotimainen vain moottorin, ohjauslaitteiden, hydrauliikan ja peltien osalta. Voimansiirto oli amerikkalaisesta Case 730 -traktorista. Kaivurialustoiksi myydyt traktorit varustettiin Valmetin tekemillä taka-akselikoteloilla, joissa oli tarvittavat kiinnityspisteet. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Deutzin myynti putosi 1960-luvun puolivälissä sadan traktorin pintaan, eikä tulevaisuus tuonut tilanteeseen korjausta. Noihin aikoihin kokonaismäärät olivat 13 000 luokkaa. Heikointa oli varmasti 6-sylinterisen, 87 hv:n 8005:n kysyntä, joka 25 000 markan hintaisena kuului kalleimpaan luokkaan. Tekniikaltaan ja laadultaan iso-Deutz oli aikansa huippua. Oulainen.
Deutzin myynti putosi 1960-luvun puolivälissä sadan traktorin pintaan, eikä tulevaisuus tuonut tilanteeseen korjausta. Noihin aikoihin kokonaismäärät olivat 13 000 luokkaa. Heikointa oli varmasti 6-sylinterisen, 87 hv:n 8005:n kysyntä, joka 25 000 markan hintaisena kuului kalleimpaan luokkaan. Tekniikaltaan ja laadultaan iso-Deutz oli aikansa huippua. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
BM-Volvo Buster T320 muunneltiin alkuaan harmaan Fergusonin uran jatkajaksi tarkoitetusta Terrier/Krabat-mallista vaihtamalla sen bensamoottorin tilalle sama 3-sylinterinen Perkins-diesel, kuin MF35:ssä. Kolmen vuoden ja yli 16 000 traktorin jälkeen v.1964 esiteltiin huomattavasti vankempi ja käytännössä kokonaan uusi Buster T400. Parkano.
BM-Volvo Buster T320 muunneltiin alkuaan harmaan Fergusonin uran jatkajaksi tarkoitetusta Terrier/Krabat-mallista vaihtamalla sen bensamoottorin tilalle sama 3-sylinterinen Perkins-diesel, kuin MF35:ssä. Kolmen vuoden ja yli 16 000 traktorin jälkeen v.1964 esiteltiin huomattavasti vankempi ja käytännössä kokonaan uusi Buster T400. Parkano. Kuva: Kimmo Kotta
Fiatin Timantti-sarjan huomattavin uudistus oli Pininfarinan suunnittelutoimiston luoma yhtenäinen muotoilu. Teknisistä parannuksista mainittavimpia olivat osittain synkronoitu vaihteisto, sekä hydrauliikan ja voimansiirron öljytilojen yhdistäminen. Meillä eniten myyty Timantti-Fiat oli 48 hv:n 415, josta oli saatavana myös 4-vetoinen DT-malli. Maalahti.
Fiatin Timantti-sarjan huomattavin uudistus oli Pininfarinan suunnittelutoimiston luoma yhtenäinen muotoilu. Teknisistä parannuksista mainittavimpia olivat osittain synkronoitu vaihteisto, sekä hydrauliikan ja voimansiirron öljytilojen yhdistäminen. Meillä eniten myyty Timantti-Fiat oli 48 hv:n 415, josta oli saatavana myös 4-vetoinen DT-malli. Maalahti. Kuva: Kimmo Kotta
Ensimmäinen turbo-Valmet 1100 oli yleinen puutavaran ajossa. Tarvittaessa sen sai valmiiksi varustettuna, jolloin kuormaimena oli Valtra-sarjaan kuulunut Joutsa tai Nupe, tässä tapauksessa on päädytty Wärtsilä 3000 -kuormaimeen. Vajaan 5 tonnin painoisella yhdistelmällä on kuljetettu hulppeita kuormia, tiukemmissa paikoissa kärryvedon avustamana. Vuolijoki.
Ensimmäinen turbo-Valmet 1100 oli yleinen puutavaran ajossa. Tarvittaessa sen sai valmiiksi varustettuna, jolloin kuormaimena oli Valtra-sarjaan kuulunut Joutsa tai Nupe, tässä tapauksessa on päädytty Wärtsilä 3000 -kuormaimeen. Vajaan 5 tonnin painoisella yhdistelmällä on kuljetettu hulppeita kuormia, tiukemmissa paikoissa kärryvedon avustamana. Vuolijoki. Kuva: Kimmo Kotta
Vankkarakenteinen Ford 5000 oli suosittu erikoiskoneiden alusta ja oikein pätevä maataloustraktori. Ensimmäinen v.1965 markkinoille tullut 5000 oli hieman alitehoinen, mutta 3 vuotta myöhemmin puute korjaantui monesta kohtaa petratulla 83 hv:n versiolla. Kilpailijoiden kuiviin levyihin verrattuna Fordin märät levyjarrut olivat ylivoimaiset. Parkano.
Vankkarakenteinen Ford 5000 oli suosittu erikoiskoneiden alusta ja oikein pätevä maataloustraktori. Ensimmäinen v.1965 markkinoille tullut 5000 oli hieman alitehoinen, mutta 3 vuotta myöhemmin puute korjaantui monesta kohtaa petratulla 83 hv:n versiolla. Kilpailijoiden kuiviin levyihin verrattuna Fordin märät levyjarrut olivat ylivoimaiset. Parkano. Kuva: Kimmo Kotta
Deutzin menekki supistui 1960-luvun lopulla lähes ykköskappaleisiin, mutta kuopiolainen Oy Carlson piti tasokasta merkkiä sitkeästi edustuksessaan seuraavalle vuosikymmenelle asti. Tuolloin Deutz oli saanut uuden muotoilun ja lopulta vaaleamman värinkin.  Nelivetoinen 100 hv:n kuutonen Deutz 10006A kuului malliston tehokkaampaan päähän. Oulainen.
Deutzin menekki supistui 1960-luvun lopulla lähes ykköskappaleisiin, mutta kuopiolainen Oy Carlson piti tasokasta merkkiä sitkeästi edustuksessaan seuraavalle vuosikymmenelle asti. Tuolloin Deutz oli saanut uuden muotoilun ja lopulta vaaleamman värinkin. Nelivetoinen 100 hv:n kuutonen Deutz 10006A kuului malliston tehokkaampaan päähän. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Saksalaiset kehittivät järjestelmätraktoreita, joilla pystyttiin tekemään useita työvaiheita yhtä aikaa, mutta niiden aika jäi lyhyeksi. Veho toi Suomeen Daimler-Benzin MB-Tracia, mutta harvalla tilalla oli varaa Mersu-traktoriin. 3,5 tonnin painoinen 72 hv:n MB-Trac 800 kuului malliston pienimpiin, hyvin monia toimintoja hallittiin paineilmalla. Oulainen.
Saksalaiset kehittivät järjestelmätraktoreita, joilla pystyttiin tekemään useita työvaiheita yhtä aikaa, mutta niiden aika jäi lyhyeksi. Veho toi Suomeen Daimler-Benzin MB-Tracia, mutta harvalla tilalla oli varaa Mersu-traktoriin. 3,5 tonnin painoinen 72 hv:n MB-Trac 800 kuului malliston pienimpiin, hyvin monia toimintoja hallittiin paineilmalla. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Valmet 1502-telitraktoriin saatettiin asettaa suuriakin toiveita, mutta se jäi kuitenkin konehistorian kummajaiseksi, jolla oli menekkiä vain muutaman kymmenen koneen verran. Ensimmäiset v.1975 esitellyt traktorit vetivät vain telillään, viimeiset yksilöt olivat 6-pyörävetoisia. Enimmät teli-Valmetit ostettiin turveurakointiin ja puutavaran ajoon. Oulainen.
Valmet 1502-telitraktoriin saatettiin asettaa suuriakin toiveita, mutta se jäi kuitenkin konehistorian kummajaiseksi, jolla oli menekkiä vain muutaman kymmenen koneen verran. Ensimmäiset v.1975 esitellyt traktorit vetivät vain telillään, viimeiset yksilöt olivat 6-pyörävetoisia. Enimmät teli-Valmetit ostettiin turveurakointiin ja puutavaran ajoon. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Pienillä noin 50 hv:n traktoreilla riitti kysyntää vielä 1980-luvullakin, mutta monista liikkeistä poiketen, Hankkijalta puuttui tuon teholuokan traktori. Puute korjattiin ottamalla tuontiohjelmaan suositun MF135:n modernisoitu versio MF240. Uusittujen konepeltien ja hiljaisen ohjaamon lisäksi mainittavin uudistus oli ohjauksen tehostin. Vuolijoki.
Pienillä noin 50 hv:n traktoreilla riitti kysyntää vielä 1980-luvullakin, mutta monista liikkeistä poiketen, Hankkijalta puuttui tuon teholuokan traktori. Puute korjattiin ottamalla tuontiohjelmaan suositun MF135:n modernisoitu versio MF240. Uusittujen konepeltien ja hiljaisen ohjaamon lisäksi mainittavin uudistus oli ohjauksen tehostin. Vuolijoki. Kuva: Kimmo Kotta
Ensimmäiset nelivetonsa 1970-luvun lopulla Suomeen tuonut David Brown käytti suurimmissa malleissaan 1210 ja 1410 saksalaista Kramerin akselia. Muista poiketen se ei ollut valua, vaan hitsaamalla koottu. Turbomalli 1410:n 3,6-litraisesta neloskoneesta löytyi parhaimmillaan 91 DIN-hevosvoimaa, nelivetoinen versio painoi kohtuulliset 3 880 kiloa. Oulainen.
Ensimmäiset nelivetonsa 1970-luvun lopulla Suomeen tuonut David Brown käytti suurimmissa malleissaan 1210 ja 1410 saksalaista Kramerin akselia. Muista poiketen se ei ollut valua, vaan hitsaamalla koottu. Turbomalli 1410:n 3,6-litraisesta neloskoneesta löytyi parhaimmillaan 91 DIN-hevosvoimaa, nelivetoinen versio painoi kohtuulliset 3 880 kiloa. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta

Vanhemman väen puheissa vilahtaa usein erilaisia vuosia. On sotavuosia, pulavuosia, iäkkäämmät ihmiset muistelivat joskus kapinavuosia, nälkävuosia ja valapaton vuotta 1899, jolloin oli ollut pahoja tulvia.

Tulevaisuudessa saadaan varmasti kuulla kyllästymiseen asti meidän muisteluksiamme koronavuosista, jolloin ei voitu järjestää pahaisiakaan kissanristiäisiä, ja kuinka kaikki naamioituivat pankkirosvojen näköisiksi ja hieroivat käsiinsä tenulle tai pontikalle haisevaa lientä. Toivottavasti tarinamme tulevat päättymään sanoihin: ”Onneksi se oli ohi kahdessa vuodessa”.

Veteraanikonetapahtumien järjestäjinä ovat lähes aina alalle vihkiytyneet kerhot ja yhdistykset. Koska tapahtumat ovat joidenkin kohdalla olleet telakalla jo kahtena kesänä, jatkossa joudutaan kaikki aloittamaan melko tyhjästä. Ei ole varmaa, onko talkooväki enää käytettävissä täysilukuisena. Rahaa palaa moniin tarpeisiin jo etukäteen, mutta kassakirstu saattaa olla tyhjää täynnä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kun kaikki on saatu valmiiksi, voi ennen tapahtumaa tulla viranomaismääräys, että tämä alue onkin nyt kiivaassa leviämisvaiheessa ja kaikki yli kolmen hengen kokoontumiset ovat ankarasti kiellettyjä. Rajoitukset ovat tietysti kaikkien hyväksi tarkoitettuja, mutta masinistitapahtumien suhteen voitaisiin olla sallivampia. Alueet ovat yleensä sikäli avaria, että tungosta ei synny ja monille muille tapahtumille tyypilliset rennot oheisilmiöt puuttuvat. Oulaisissa kerrottiin olleen yli 16 000 vierasta, mutta eipä sieltä näkynyt koronalinkouutisia...

Ruotsalaisviljelijöiden suosikkitraktori Boxerin uraa jatkoi kiinteällä turva- ohjaamolla varustettu BM-Volvo T650 vuodesta 1970 alkaen. Kun viimeinen T650 valmistui 12 vuotta myöhemmin, uutisoitiin siitä kuin jonkun merkkihenkilön kuolemasta. Tekniikaltaan se ei ollut kovin ajanmukainen, mutta ohjaamo oli aikansa huippua. Maalahti.
Ruotsalaisviljelijöiden suosikkitraktori Boxerin uraa jatkoi kiinteällä turva- ohjaamolla varustettu BM-Volvo T650 vuodesta 1970 alkaen. Kun viimeinen T650 valmistui 12 vuotta myöhemmin, uutisoitiin siitä kuin jonkun merkkihenkilön kuolemasta. Tekniikaltaan se ei ollut kovin ajanmukainen, mutta ohjaamo oli aikansa huippua. Maalahti. Kuva: Kimmo Kotta
Uudessa v.1971 tulleessa englantilaisessa IH-mallistossa oli avarat ja valoisat ohjaamot, mutta meillä ne korvattiin kotimaisilla Siro- ja Turla-hyteillä, joiden mukavuustaso oli muutamaa pykälää vaatimattomampi. Kuljettajan olot kohenivat viitisen vuotta myöhemmin, kun ohjaamot vaihtuivat edessä näkyvään tanskalaiseen Sekuraan. Oulainen.
Uudessa v.1971 tulleessa englantilaisessa IH-mallistossa oli avarat ja valoisat ohjaamot, mutta meillä ne korvattiin kotimaisilla Siro- ja Turla-hyteillä, joiden mukavuustaso oli muutamaa pykälää vaatimattomampi. Kuljettajan olot kohenivat viitisen vuotta myöhemmin, kun ohjaamot vaihtuivat edessä näkyvään tanskalaiseen Sekuraan. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Fiatin uusi mallisto laajeni täyteen mittaansa 1970-luvun lopussa. Tarjolla olivat kuvan 3-sylinterisen 580:n lisäksi 4-sylinteriset 680, 780 ja 880, sekä 6-sylinteriset 980, 1180, 1380, 1580 ja 1880. Kaksi ensimmäistä numeroa kertoivat DIN-tehon, nelivedon sai jokaiseen malliin. Ulkonäöltään yhtenäisen malliston ohjaamot suunnitteli Pininfarina. Alavus.
Fiatin uusi mallisto laajeni täyteen mittaansa 1970-luvun lopussa. Tarjolla olivat kuvan 3-sylinterisen 580:n lisäksi 4-sylinteriset 680, 780 ja 880, sekä 6-sylinteriset 980, 1180, 1380, 1580 ja 1880. Kaksi ensimmäistä numeroa kertoivat DIN-tehon, nelivedon sai jokaiseen malliin. Ulkonäöltään yhtenäisen malliston ohjaamot suunnitteli Pininfarina. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta
Vuoden 1983 alussa tulleen Volvo BM Valmetin varaan laskettiin paljon, eikä se tuottanut pettymystä. Meillä merkin johtoasema säilyi ja lisääntyneen viennin ansiosta Suolahdessa tehtiin siihenastinen ennätys 5649 traktoria. Takavetojakin pidettiin tarjolla, vaikka niiden menekki oli vahvassa laskussa. 3-sylinterinen 72 hv:n 605 oli toiseksi kysytyin malli. Vuolijoki.
Vuoden 1983 alussa tulleen Volvo BM Valmetin varaan laskettiin paljon, eikä se tuottanut pettymystä. Meillä merkin johtoasema säilyi ja lisääntyneen viennin ansiosta Suolahdessa tehtiin siihenastinen ennätys 5649 traktoria. Takavetojakin pidettiin tarjolla, vaikka niiden menekki oli vahvassa laskussa. 3-sylinterinen 72 hv:n 605 oli toiseksi kysytyin malli. Vuolijoki. Kuva: Kimmo Kotta
Kun Fordin TW-suurtraktorit tulivat Suomessa myyntiin v.1979, oli pitkälti yli 100-hevosvoimaisten koneiden kysyntä vielä vähäistä. Suurin osa asiakkaista oli turveurakoitsijoita, harvempi viljelijä tarvitsi vielä tuolloin kuvan 145 DIN-hevosvoimaista ja vajaan 6 tonnin painosta TW20-Fordia. Isoimmat belgialaiset TW:t myytiin täällä 4-vetoisina. Oulainen.
Kun Fordin TW-suurtraktorit tulivat Suomessa myyntiin v.1979, oli pitkälti yli 100-hevosvoimaisten koneiden kysyntä vielä vähäistä. Suurin osa asiakkaista oli turveurakoitsijoita, harvempi viljelijä tarvitsi vielä tuolloin kuvan 145 DIN-hevosvoimaista ja vajaan 6 tonnin painosta TW20-Fordia. Isoimmat belgialaiset TW:t myytiin täällä 4-vetoisina. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Koska Volvo BM Valmet-mallistosta puuttuivat alussa varsinaiset suurtraktorit, joilla oli menekkiä etenkin Ruotsissa, joutui Volvo v.1985 aloittamaan uudelleen jo keskeytyneen traktorituotantonsa. Volvo-BM 2654:n pohjalta syntyivät Volvo BM Valmet- mallit 2005 ja kuvan 163-hevosvoimainen välijäähdytetty 2105, molemmat pelkästään 4-vetoisina. Oulainen.
Koska Volvo BM Valmet-mallistosta puuttuivat alussa varsinaiset suurtraktorit, joilla oli menekkiä etenkin Ruotsissa, joutui Volvo v.1985 aloittamaan uudelleen jo keskeytyneen traktorituotantonsa. Volvo-BM 2654:n pohjalta syntyivät Volvo BM Valmet- mallit 2005 ja kuvan 163-hevosvoimainen välijäähdytetty 2105, molemmat pelkästään 4-vetoisina. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
Agroma yritti pariinkin otteeseen avata markkinoita runko-ohjatulle ukrainalaiselle HTZ T-150K-traktorille, mutta kiinnostus rajoittui muutamaan koneeseen. Moottorina on 9,1-litrainen V6-turbo, teholtaan 175 hv. 3-nopeuksisen aluevaihteiston lisäksi koneessa on 4-nopeuksinen powershift. T-150K painaa täydessä varustuksessa 8,5 tonnia. Oulainen.
Agroma yritti pariinkin otteeseen avata markkinoita runko-ohjatulle ukrainalaiselle HTZ T-150K-traktorille, mutta kiinnostus rajoittui muutamaan koneeseen. Moottorina on 9,1-litrainen V6-turbo, teholtaan 175 hv. 3-nopeuksisen aluevaihteiston lisäksi koneessa on 4-nopeuksinen powershift. T-150K painaa täydessä varustuksessa 8,5 tonnia. Oulainen. Kuva: Kimmo Kotta
OTK aloitti Samen maahantuonnin v. 1983, mutta tasokkaan ja edistyksellisen italialaismerkin menekki pysyi vaatimattomissa lukemissa. Suosituinta 75 hv:n Centurion-mallia myytiin kahdessa vuodessa 85 kpl, mikä oli puolet Samen kokonaismenekistä. Outo merkki ja maahantuoja rajoittivat kiinnostusta, varmasti myös ilmajäähdytetty moottori. Alavus.
OTK aloitti Samen maahantuonnin v. 1983, mutta tasokkaan ja edistyksellisen italialaismerkin menekki pysyi vaatimattomissa lukemissa. Suosituinta 75 hv:n Centurion-mallia myytiin kahdessa vuodessa 85 kpl, mikä oli puolet Samen kokonaismenekistä. Outo merkki ja maahantuoja rajoittivat kiinnostusta, varmasti myös ilmajäähdytetty moottori. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta
Kirkkonummen Masalassa toiminut Porkkalan Konepaja teki 1960-luvulla Super Major- ja Ford 5000 -pohjaisia Porkkala- kuormaajia 2-vetoisina, sekä 4-vetoisina Manuel-versioina. Majorissa ajosuunnan muutos kävi helposti tasauspyörästöä kääntämällä. Noin 4-tonninen, päälle 50 hv:n kuormaaja saa nousemaan 2 000 kilon lastin vajaaseen 3 metriin. Alavus.
Kirkkonummen Masalassa toiminut Porkkalan Konepaja teki 1960-luvulla Super Major- ja Ford 5000 -pohjaisia Porkkala- kuormaajia 2-vetoisina, sekä 4-vetoisina Manuel-versioina. Majorissa ajosuunnan muutos kävi helposti tasauspyörästöä kääntämällä. Noin 4-tonninen, päälle 50 hv:n kuormaaja saa nousemaan 2 000 kilon lastin vajaaseen 3 metriin. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta
Amerikkalaisen Ustracin edeltäjä Clark Airborne suunniteltiin sota-aikaan lentokenttien maansiirtotöihin vihollislinjojen taakse, minne ne lennätettiin purjekoneilla. Siviilimallia Ustrac 10A markkinoitiin pätevänä pelto- ja maansiirtokoneena, mutta valmistus jäi vähäiseksi. Meillä Ustracia testattiin laikutustöissä heikoin tuloksin. Alavus.
Amerikkalaisen Ustracin edeltäjä Clark Airborne suunniteltiin sota-aikaan lentokenttien maansiirtotöihin vihollislinjojen taakse, minne ne lennätettiin purjekoneilla. Siviilimallia Ustrac 10A markkinoitiin pätevänä pelto- ja maansiirtokoneena, mutta valmistus jäi vähäiseksi. Meillä Ustracia testattiin laikutustöissä heikoin tuloksin. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta
Ukrainalainen ZIM-350 oli ensimmäinen neuvostomönkijä, jota tehtiin pieninä sarjoina Harkovan moottoripyörätehtaassa 1990-luvun loppuun asti. Moottori on sama 2-pyttyinen, 350-kuutioinen kuin IC Jupiter -moottoripyörässä, tehoja luvataan 50 hv ja nopeutta 80 km/h. 320-kiloisessa itä-ATV:ssä on 8 vaihdetta eteen ja taakse, kantavuutta 500 kg. Iisalmi.
Ukrainalainen ZIM-350 oli ensimmäinen neuvostomönkijä, jota tehtiin pieninä sarjoina Harkovan moottoripyörätehtaassa 1990-luvun loppuun asti. Moottori on sama 2-pyttyinen, 350-kuutioinen kuin IC Jupiter -moottoripyörässä, tehoja luvataan 50 hv ja nopeutta 80 km/h. 320-kiloisessa itä-ATV:ssä on 8 vaihdetta eteen ja taakse, kantavuutta 500 kg. Iisalmi. Kuva: Kimmo Kotta
Fordin Kölnin tehtaan kuorma-autot saivat lempinimen hai, mikä johtui maskin ”hammasrivistä”. Moottorit olivat 2-tahtidieseleitä, tässä vm.1959 G700:ssa on 4,2 litran, 120 hv:n V6. Niiden uskottiin olevan taloudellisia ja luotettavia, mutta lopputulos oli päinvastainen, mikä johti lopulta saksalaisten Ford-kuormureiden tuotannon lopettamiseen. Iisalmi.
Fordin Kölnin tehtaan kuorma-autot saivat lempinimen hai, mikä johtui maskin ”hammasrivistä”. Moottorit olivat 2-tahtidieseleitä, tässä vm.1959 G700:ssa on 4,2 litran, 120 hv:n V6. Niiden uskottiin olevan taloudellisia ja luotettavia, mutta lopputulos oli päinvastainen, mikä johti lopulta saksalaisten Ford-kuormureiden tuotannon lopettamiseen. Iisalmi. Kuva: Kimmo Kotta
Saksalaisesta Massey-Harris 630-pienviljelyspuimurista kehitetty Massey-Ferguson 31 oli Hankkijan myynnissä 1970-luvulle asti. Volkkarin moottori oli vaihtunut Perkins-dieseliin ja pöydän mekaaninen hallinta hydrauliikkaan, mutta 210-senttiseksi kasvanut työleveys oli hankalissa olosuhteissa liikaa kapeammalle pöydälle mitoitetulle puintikoneistolle. Alavus.
Saksalaisesta Massey-Harris 630-pienviljelyspuimurista kehitetty Massey-Ferguson 31 oli Hankkijan myynnissä 1970-luvulle asti. Volkkarin moottori oli vaihtunut Perkins-dieseliin ja pöydän mekaaninen hallinta hydrauliikkaan, mutta 210-senttiseksi kasvanut työleveys oli hankalissa olosuhteissa liikaa kapeammalle pöydälle mitoitetulle puintikoneistolle. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta
40 vuodessa keskikokoisen puimurin työleveys on kasvanut kaksinkertaiseksi, paino kolminkertaiseksi, moottoriteho nelinkertaiseksi ja kuljettajan olot vähintään kymmenen kertaa paremmiksi. Myyntimäärissä on kehitys ollut päinvastaista: kun kuvan Sampo 360 oli uusi, myytiin Suomessa jopa yli 3 000 uutta puimuria vuodessa, nyt hieman yli 100. Vuolijoki.
40 vuodessa keskikokoisen puimurin työleveys on kasvanut kaksinkertaiseksi, paino kolminkertaiseksi, moottoriteho nelinkertaiseksi ja kuljettajan olot vähintään kymmenen kertaa paremmiksi. Myyntimäärissä on kehitys ollut päinvastaista: kun kuvan Sampo 360 oli uusi, myytiin Suomessa jopa yli 3 000 uutta puimuria vuodessa, nyt hieman yli 100. Vuolijoki. Kuva: Kimmo Kotta
Itsesitojat, eli valmiita lyhteitä tekevät leikkuukoneet tulivat Suomeen 1920-luvulla, mutta ne eivät yleistyneet samaan tahtiin kuin maailmalla. Sotien jälkeen kysyntä kasvoi, mutta pian ne saivat väistyä leikkuupuimureiden tieltä. Hankkijan myymä ruotsalainen Aros oli yleisimpiä traktorivetoisia merkkejä. Hyvänä päivänä lyhteille saatiin 5 hehtaarin viljat. Alavus.
Itsesitojat, eli valmiita lyhteitä tekevät leikkuukoneet tulivat Suomeen 1920-luvulla, mutta ne eivät yleistyneet samaan tahtiin kuin maailmalla. Sotien jälkeen kysyntä kasvoi, mutta pian ne saivat väistyä leikkuupuimureiden tieltä. Hankkijan myymä ruotsalainen Aros oli yleisimpiä traktorivetoisia merkkejä. Hyvänä päivänä lyhteille saatiin 5 hehtaarin viljat. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta
Näin yksinkertaisesti fossiilivoima muuntuu ympäristöystävälliseksi sähköksi. 6-hevosvoimainen Porilainen pyörittää 2,2 kilowatin Saschenwerk-tasavirtageneraattoria, josta saadaan 400-volttista virtaa sähkömoottorille, jolta on hihnaveto puusorville, jolla voidaan pyöräyttää kätevästi vaikka marjapulikoita tai pottumuusinuijia. Parkano.
Näin yksinkertaisesti fossiilivoima muuntuu ympäristöystävälliseksi sähköksi. 6-hevosvoimainen Porilainen pyörittää 2,2 kilowatin Saschenwerk-tasavirtageneraattoria, josta saadaan 400-volttista virtaa sähkömoottorille, jolta on hihnaveto puusorville, jolla voidaan pyöräyttää kätevästi vaikka marjapulikoita tai pottumuusinuijia. Parkano. Kuva: Kimmo Kotta
Monet saksalaiset puutarhatraktorit tehtiin normaalitraktorin näköiseksi, eivätkä ominaisuudetkaan olleet paljoa köyhemmät. Vuosimallin 1961 Hakotracissa on 250-kuutioinen, 8 hv:n 2-tahti ILO, 2-pykäläinen vaihteisto portaattomalla nopeudensäädöllä, ohjausjarrut ja tasauspyörästön lukko. Hako (Hansn Koch) on vieläkin vahvasti mukana kuvioissa. Alavus.
Monet saksalaiset puutarhatraktorit tehtiin normaalitraktorin näköiseksi, eivätkä ominaisuudetkaan olleet paljoa köyhemmät. Vuosimallin 1961 Hakotracissa on 250-kuutioinen, 8 hv:n 2-tahti ILO, 2-pykäläinen vaihteisto portaattomalla nopeudensäädöllä, ohjausjarrut ja tasauspyörästön lukko. Hako (Hansn Koch) on vieläkin vahvasti mukana kuvioissa. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta
Kevyempää linjaa edustanut Volvo-BM SM462 jatkoi tela-alustaisen Pikku-Nallen uraa. Edeltäjänsä tavoin se perustui monesta kohtaa vahvistettuun Buster-maataloustraktoriin. Moottori on sama 3-sylinterinen kuin MF135:ssä, vaihteistona Busterin pika- vaihteellinen laatikko. Hyvämaineista SM452 tehtiin ÖSA-yhteistyönä vuosina 1971–74 yhteensä 356 kpl. Parkano.
Kevyempää linjaa edustanut Volvo-BM SM462 jatkoi tela-alustaisen Pikku-Nallen uraa. Edeltäjänsä tavoin se perustui monesta kohtaa vahvistettuun Buster-maataloustraktoriin. Moottori on sama 3-sylinterinen kuin MF135:ssä, vaihteistona Busterin pika- vaihteellinen laatikko. Hyvämaineista SM452 tehtiin ÖSA-yhteistyönä vuosina 1971–74 yhteensä 356 kpl. Parkano. Kuva: Kimmo Kotta
Puskulevyineen reilut 7 tonnia painanut Caterpillar D4 oli 1950-luvun puolivälissä yleisin telaketjutraktori 157 kappaleella. Suurimman osan möi Autola Oy uutena, mutta melkoinen rivi ostettiin käytettyinä Liittoutuneiden ylijäämävarastoista. Nelos-Pillarin 50 hv:n teho ei säväytä, mutta vääntöä päälle 5-litraisesta moottorista löytyi reilusti. Orimattila.
Puskulevyineen reilut 7 tonnia painanut Caterpillar D4 oli 1950-luvun puolivälissä yleisin telaketjutraktori 157 kappaleella. Suurimman osan möi Autola Oy uutena, mutta melkoinen rivi ostettiin käytettyinä Liittoutuneiden ylijäämävarastoista. Nelos-Pillarin 50 hv:n teho ei säväytä, mutta vääntöä päälle 5-litraisesta moottorista löytyi reilusti. Orimattila. Kuva: Kimmo Kotta
Temmesläisen Hannes Pehkosen ja liminkalaisen Eeli Lampisen kehittämää mekaanista Temmes-kaivuria tehtiin vuosina 1955–65 kaikkiaan 1 043 kappaletta, tehtailusta vastasi Raahe Oy.  Vaijerikoneiden tapaan Temmes oli ominaisuuksiltaan kovin vajavainen, mutta aina sillä lapiomiehen päihitti. Tämän traktori- mallin lisäksi tarjolla oli perävaunuversio. Alavus.
Temmesläisen Hannes Pehkosen ja liminkalaisen Eeli Lampisen kehittämää mekaanista Temmes-kaivuria tehtiin vuosina 1955–65 kaikkiaan 1 043 kappaletta, tehtailusta vastasi Raahe Oy. Vaijerikoneiden tapaan Temmes oli ominaisuuksiltaan kovin vajavainen, mutta aina sillä lapiomiehen päihitti. Tämän traktori- mallin lisäksi tarjolla oli perävaunuversio. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta
Raskaat vinssivetoiset oja-aurat olivat vielä 1960- luvulla yleisiä suo- ja metsäojituksilla, mutta jatkossa niitä alettiin korvata kätevämmillä traktorikaivureilla. Työväline Oy tarjosi vetisempiin paikkoihin ÖSA:n tela-alustaisiksi muuntelemaa Fiat 411C:n ja Hymas 4 Super-kaivurin yhdistelmää. Avo-ohjaamo oli sulan maan aikaan umpinaista mukavampi. Alavus.
Raskaat vinssivetoiset oja-aurat olivat vielä 1960- luvulla yleisiä suo- ja metsäojituksilla, mutta jatkossa niitä alettiin korvata kätevämmillä traktorikaivureilla. Työväline Oy tarjosi vetisempiin paikkoihin ÖSA:n tela-alustaisiksi muuntelemaa Fiat 411C:n ja Hymas 4 Super-kaivurin yhdistelmää. Avo-ohjaamo oli sulan maan aikaan umpinaista mukavampi. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta
Ennen nelivetojen yleistymistä märän maan kyntöä varmistettiin ketjuilla, telatyyppisillä kyntökitkoilla tai vetolevikkeillä, joissa tässä tapauksessa on 1970-luvulla yleistynyt pikakiinnitys. Samoihin kiinnikkeisiin kävivät Piriset- mallin paripyörät. Tehokkaimmat olivat Mörkö-Majurin piikkipyörät, jotka sopivat siltään Nuffieldiin ja kaikkiin Majoreihin. Orimattila.
Ennen nelivetojen yleistymistä märän maan kyntöä varmistettiin ketjuilla, telatyyppisillä kyntökitkoilla tai vetolevikkeillä, joissa tässä tapauksessa on 1970-luvulla yleistynyt pikakiinnitys. Samoihin kiinnikkeisiin kävivät Piriset- mallin paripyörät. Tehokkaimmat olivat Mörkö-Majurin piikkipyörät, jotka sopivat siltään Nuffieldiin ja kaikkiin Majoreihin. Orimattila. Kuva: Kimmo Kotta
Massey-Ferguson 35 oli aikanaan haluttu traktori, eikä sen suosio ole laskenut 60 vuodessa. Niitä on vieläkin puoliaktiivisessa käytössä ja etenkin marjanviljelytiloilla ihan täysipäiväisessäkin työssä. Varaosien saannin puolesta vanhat MF:t ovat turvallinen hankinta, niitä on maailmalla sen verran runsaasti, että osien uustuotanto ei ihan heti lopu. Orimattila.
Massey-Ferguson 35 oli aikanaan haluttu traktori, eikä sen suosio ole laskenut 60 vuodessa. Niitä on vieläkin puoliaktiivisessa käytössä ja etenkin marjanviljelytiloilla ihan täysipäiväisessäkin työssä. Varaosien saannin puolesta vanhat MF:t ovat turvallinen hankinta, niitä on maailmalla sen verran runsaasti, että osien uustuotanto ei ihan heti lopu. Orimattila. Kuva: Kimmo Kotta
Nuffield Universal Three tehtiin lyhentämällä nelos-Nuffieldin moottoria ja runkoa sylinterin verran ja vaihtamalla alle pienemmät pyörät. MF35:n tai Dextan veroista ketterää vetäjää siitä ei saatu, mutta taatusti teholuokkansa vankkarakenteisin. Tähän pienempäänkin malliin oli saatavana ”kylmäkoskelainen” loikkari, jolla päästiin yli 40 km/h. Alavus.
Nuffield Universal Three tehtiin lyhentämällä nelos-Nuffieldin moottoria ja runkoa sylinterin verran ja vaihtamalla alle pienemmät pyörät. MF35:n tai Dextan veroista ketterää vetäjää siitä ei saatu, mutta taatusti teholuokkansa vankkarakenteisin. Tähän pienempäänkin malliin oli saatavana ”kylmäkoskelainen” loikkari, jolla päästiin yli 40 km/h. Alavus. Kuva: Kimmo Kotta

Vähän, mutta hyvää

Heinä–elokuussa voitiin pitää noin 10 pelkästään vanhoihin koneisiin keskittynyttä tapahtumaa. Loppukesä ja alkusyksy näyttivät lupaavilta, mutta tautitilanteen pahentuessa suunnitelmia jouduttiin perumaan. Syyskuussa oli vielä pari kolme kyntöpäivää, joiden jälkeen masinistikesä 2021 oli taputeltu.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Oulainen oli laajin niin tarjonnaltaan kuin yleisömäärältäänkin. Toiseksi suurin varsinainen perinnekonetapahtuma oli Alavudella, Katteluksen kylässä. Loput vanhojen koneiden näyttelyt olivat rompetorien kylkiäisiä tai vaatimattomampia kyläkekkereitä, mikä ei tarkoita, että ne olisivat olleet tasoltaan yhtään huonompia.

Tämän kesän vierailukohteista mieleen jäi erityisesti Vuolijoen Riihipihan Kesäpäivät. Riihipiha on museoalue pysyvine konenäyttelyineen, mutta tapahtumapäivinä kalustoa oli moninkertaisesti. Sunnuntaina, joka on yleensä väkimäärältään vähäisempi, yleisöä saattoi olla yhtä paljon kuin esittelijöitäkin, mutta tunnelma oli kerrassaan mainio. Lotat tarjoilivat korviketta, joka ei kyllä ollut kovin kaksista juotavaa, mutta tulipahan maistettua jyvävettä, höröttiä ja mitä muita pilkkanimiä tuolle sota-ajan juomalle on aikanaan annettukin. Ystävällisen oppaan kanssa virisi kiintoisa ja polveileva keskustelu entisajan neuvontatyöstä, karjanjalostuksesta ja muusta maaseutuun liittyneestä toiminnasta. Kerrassaan mieluinen vierailu.

Tässä artikkelissa on joitakin valittuja otoksia Iisalmen Megaromppeilta, Oulaisten Weteraanikonepäiviltä, Parkanon Vahojärveltä, Alavudelta Katteluksen Perinnepäiviltä, Kuhmon Harrasteajoneuvotapahtumasta, Vuolijoen Riihipihan Kesäpäiviltä, sekä Maalahden ja Orimattilan Heinämaan kyntöpäiviltä.

Runsaat kiitokset kaikille, odotetaan toiveikkaina uutta masinistikesää.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Pieni traktori runsailla varusteilla

Fiat 18 La Piccola (pieni) tuli Suomeen Työväline Oy:n tuomana heti tuoreeltaan v.1957. 18-hevosvoimaisessa 2-sylinterisessä, alle tonnin painoisessa pikkutraktorissa oli tekniikkaa, joka puuttui monesta paljon suuremmasta koneesta, kuten ajovoimanotto, tasauspyörästön lukko, 6 + 2R -vaihteisto ja kytkimestä riippumaton hydrauliikka. Maataloudessa piikkilangankiristäjä-luokan traktoreiden menekki oli reilussa laskussa, mutta erikoisviljelyssä Piccolan kaltaisilla koneilla oli jatkossakin roolinsa. Parkano.

Maan hiljaisia

Vuoden 1969 kesäkuun jälkeen kaikki uudet traktori piti varustaa kaatumisen kestävällä ohjaamolla tai kehikolla. Jälkiasennetut ohjaamot vähensivät tapaturmia, mutta ergonomialtaan ne olivat ala-arvoisia; meluisia, kylmiä ja ahtaita. Myöhemmin tiukentuneet ohjaamomääräykset saivat useimmat traktorivalmistajat siirtymään tehdasasennusiin, joissa voitiin huomioida kunkin vientimaan vaatimukset. Alussa parhaiten onnistui Ford, jonka ruotsalaisista Hara-ohjaamoista mitattiin alle 85 desibelin arvoja. 66-hevosvoimainen Ford 4000 oli mainoksissa esimerkkinä ”maan hiljaisista”. Alavus

Helevetin kone

Useimmat kuhmolaiset tuntevat nimeltä tämän Edvin Komulaisen romuosista kokoaman yleistyökoneen. 1-sylinterinen Bernard-moottori käynnistetään 600-Fiatin startilla, kytkin on niin ikään Fiatista, etuakseli Taunuksesta, samoin sitä käyttävä vaihteisto. Takana on Saabin etuakseli ohjauslaitteineen ja vaihteisto, jota pyöritetään tarvittaessa nestemoottorilla. Varusteisiin kuuluu 2-toiminen kuormaaja, sekä tehokas uittovinssi, jolla Edvin on vedellyt pellon laidalta käsin vaimonsa ohjustamaa perunavakoauraa. Vetokuulassa on sähköinen sivusiirto. Laajalti tunnetun nimensä tämä persoonallinen laite sai sattumalta, kun eräs rekkamies valitti, että ”Olin männä mehtään, kun kahtelin liian pitkään sitä helevetin konetta”. Edvinin kootut teokset pelasti romutukselta kuhmolainen Antero Kyllönen.

Katso myös lisää kuvamateriaalia Masinistikesän 2021 -annista:

Lisää Masinistikesää 2021 ja kuvia veteraanikoneista