Teli- ja nelivetoinen Valmet 1502 -traktori suunniteltiin suurtilojen käyttöön – "peltojätin" merkittävimmät työmaat olivat kuitenkin turvekentät ja puutavarakuljetukset

Lähes kaikki traktorivalmistajat ovat joskus saaneet kuningasideoita, joihin on kulutettu tuhottomasti työtä ja rahaa, mutta joita ei myöhemmin ole tahdottu paljoa muistella. Yleensä tehtaiden talous on kestänyt oharitkin, mutta ei aina. Nuffieldin valmistaja BMC ajautui heikkoon jamaan mm. 60-luvulla kehitetyn BMC-Mini-pikkutraktorin takia, eikä selvinnyt jatkoon kuin fuusioitumalla Leylandin kanssa.
Valmet 1502 Valmet Oy 1975–80, Suolahti, Suomi. Valmistettu yhteensä 28 kpl.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Ford-traktoreita nelivetoisiksi muutellut Roadless keksi 70-luvulla metsäkonebisneksen, mutta lähinnä Pohjoismaihin tarkoitettu Logmaster-juontokone ei myynyt ja firma meni nurin. Tosin vararikkoon oli muitakin syitä kuin tuo 4000-Fordista kasattu pieni linkkutraktori.

Joskus uutuudet ovat olleet liikaa aikaansa edellä, tämän on saanut kokea kotimainen Valmet. Esikuivatus on nykyään tuiki tavallinen rehunkorjuumenetelmä, mutta Elviksen kuolinpäivänä v. 1977 ensiesittelyn saaneet Valtra Rehuri-tarkkuussilppuri ja -niittomurskain olivat tuolloin vielä kalliita ihmeitä, joiden ostamiseen kykeni vain muutama karjatalo. Viimeiset koneet myytiin myöhemmin roimalla alennuksella Isojoen Konehallin välityksellä.

Lähes yhtä lyhytikäiseksi jäi Valmetin telitraktori, jonka aika ei ole tullut vieläkään. Se ei ollut myyntimenestys, eikä kaikilta osiltaan edes kovin onnistunut kone, mutta malliesimerkki ennakkoluulottomasta traktorisuunnittelusta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

7-tonninen peltojätti

Telitraktori oli ollut Valmetin suunnitelmissa jo 60-luvulla, ensimmäisiä kertoja systeemiä sovellettiin 565-malliin. Tarkoituksena oli tehdä tehokas traktori suurtiloille ja urakoitsijoille, telivedolla haettiin pitoa ja mahdollistettiin suuremmat nopeudet peltokäytössä.

Valmet 1502 oli valmis v. 1975, ja sitä mainostettiin 80-luvun traktorina, mikä oli vaatimattomasti sanottu. Takapyörien paikalla oli matalilla, mutta leveillä renkailla varustettu jokapyörävetoinen teli, jonka kumpaakin pyöräparia saattoi kääntösäteen pienentämiseksi nostaa hydraulisesti kumpaankin suuntaan. Moottori oli uusi 6-sylinterinen turboahdettu 611CS, DIN-teholtaan julmat 136 hv. Vaihteisto perustui 1102-mallissa käytettyyn synkrolootaan, nopeuksia vain oli tuplasti.

Äärimmäisen hiljainen ohjaamo leveni ylöspäin, millä saatiin vähennettyä auringon porotusta. Nostolaitteen teho, 3 500 kg, tuntuu nyt kovin vaatimattomalta, mutta oli siihen aikaan kunnioitettava lukema. Kaikki silloiset suurtraktorit oli suunniteltu vetämään hinattavia työkoneita, eivätkä useimmat niistä saaneet ilmaan tuonkaan vertaa. Toisaalta 1502:n suunnittelussa olivat tainneet hinattavat koneet unohtua, hydrauliikan tuotto kun oli vaivaiset 26 l/min.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Väritykseltään ja muilta ulkoisilta seikoiltaan iso Valmetti vastasi pienempiä 502-, 702- ja 1102-malleja. 500/16 x 22,5-pallorenkaiden tilalle sai peltokäyttöä varten maatalouskuvioiset 13,6 x 24-paripyörät, upottavissa olosuhteissa telipyörien päälle voitiin virittää telat. Vapo Oy tarvitsi turvetyömailleen suuria ja maastokelpoisia koneita, suokäyttöä varten 1502 varustettiin erikoisleveillä etupyörillä sekä kumiteloilla. Vapo olikin kaiketi suurin telitraktoriasiakas.

Varta vasten Finnairia varten Valmet teki 1502:n pohjalta 1542-lentokonehinurin. Eteen sijoitetulla ohjaamolla ja muillakin toisenlaisilla toteutuksilla korkeus saatiin pudotettua 180 senttiin, eli traktori mahtui reilusti ajamaan DC-ysin siiven alitse. Suuret suihkukoneet tarvitsevat hinausvaiheessa ulkopuolista virtaa, tähän tarkoitukseen 1542:n pellin alta löytyi generaattori, vaihteistona oli Valmetin oma Power-Shift. Valmet 1502 oli 7 470 kilollaan markkinoiden painavin maataloustraktori, mutta lentokenttäkäyttöön eivät tuollaisetkaan painot riittäneet, 1542 painoi työkunnossa 13,5 tonnia.

Perus-1502 osoittautui tehokkaaksi traktoriksi, mutta sen alkuperäiseen tarkoitukseen, eli maatalouteen, meni vain muutama kone. Suurtiloja oli tuohon aikaan vielä vähän, eikä vientikään vetänyt. Toisekseen viljelijät suhtautuivat telitraktoriin varauksella, siinä kun oli pari tonnia enemmän painoa kuin vastaavissa normaalitraktoreissa. Lisäksi teli rajoitti kääntyvyyttä; sitä nostamalla saatiin traktori pyörähtämään vikkelämmin, varusteena kun oli vielä automaattitoimiset ohjausjarrut, mutta silloin traktori muuttui 2-vetoiseksi. Myöhemmin saataville tullut vetävä etuakseli auttoi vähän vaivaan.

Tekniikkaa sovellettiin muihin malleihin

Valmet 1502:n merkittävämmiksi työmaiksi jäivät turvekentät ja puutavaran maantiekuljetukset, mihin se soveltuikin hyvin siihen aikaan rivakan maantienopeutensa ja ajovoimanottonsa ansiosta. Mallin valmistus lopetettiin muutamassa vuodessa, mutta onneksi edistyksellistä tekniikkaa päästiin jatkossa hyödyntämään muualla. Moottoria käytettiin pohjana Volvo BM Valmet 905:n koneessa ja myöhemmissä Sisu-dieseleissä, persoonallisesti muotoiltu ohjaamo soveltui hyvin Valmetin maansiirtokoneisiin, teliä käytettiin monessa metsäkoneessa jne. 1502 koki vielä 80-luvun alussa lyhyen uudestisyntymisen, kun armeija pyysi tarjouksia miehistönkuljetusvaunusta. Valmet teki 1502:n pohjalta oman PaVa-vaununsa, mutta Sisun tekemä PaSi katsottiin paremmaksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Avaa artikkelin PDF