Ensimmäinen nykymuotoinen kylvölannoitin kehitettiin Suomessa – mullistavan HS-MK Combin ansiosta satotasot lähtivät nousuun

Lannoitteen sijoittaminen kylvökerroksen alapuolelle, kosteaan maahan, kasvatti jyväsatoa jopa 30 % pintalevitykseen verrattuna, mutta menetelmästä saatiin täysi hyöty vasta sitten, kun se yhdistettiin viljankylvöön. Nykymuotoinen kylvölannoitus kehitettiin Suomessa ja siitä tuli vallitseva systeemi muutamassa vuodessa.
Malminkartanon tilanhoitaja Matti Kareksen suunnittelema kylvölannoittimen prototyyppi valmistui vapuksi 1965, koneen teknisestä toteutuksesta vastasivat koetilan sepät Rauno Tuomi ja Veikko Lifflander. Tive HS-kylvökoneesta (276 cm) ja Junkkarin mittatilaustyönä tekemästä lannoitteenlevittimestä yhdistetty kone toimi alusta lähtien ongelmitta ja ensimmäisen 8 hehtaarin koealan kylväminen onnistui suoraan kynnökseen.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Yhdistetty lannoitus ja kylvö on vanha keksintö: hevosvetoisia kylvölannoittimia tehtiin jo 1800-luvulla. Ensimmäiset traktorilla vedettävät koneet tuotiin Suomeen reilut 60 vuotta sitten, merkkejä olivat muun muassa Allis-Chalmers, Ferguson, McCormick, Hassia ja Massey-Harris.

Riviin kylvetty ja mullattu lannoite toimi äestämällä maahan sekoitettua paremmin, mutta menetelmässä oli myös varjopuolensa. Tuon ajan lannoitteet olivat paljon nykyistä vahvempia ja kun ne kylvettiin samaan riviin siemenen kanssa, aiheutui siitä polttovioitusta, mikä heikensi itävyyttä. Malminkartanon tilanhoitajana toimineella agronomi Matti Kareksella oli tähän ongelmaan toimiva ratkaisu: maailman ensimmäinen sijoituslannoittimen ja kylvökoneen yhdistelmä valmistui vapuksi 1965.

Onnistuminen ensiyrityksellä

Suomalaisissa tutkimuslaitoksissa oli 1950-luvulta lähtien paneuduttu lannoitustekniikkaan. Kaikki olivat tulleet samaan tulokseen – lannoitusvaikutus on tehokkainta ja nopeinta, jos lannoite mullataan siemenrivien väliin, noin 3 senttiä syvempään kuin siemen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Matti Kareksen suunnitelmien pohjana oli hinattava Tive HS -kylvökone, jonka eteen lisättiin lannoitesäiliö ja sen alle multausvantaat. Lannoite- ja kylvövantaiden väliin asennettu varpajyrä tasoitti kylvöalustan. Konetta alettiin kasata huhtikuun puolivälissä 1965. Kylvökone oli ostettu Laborilta, Maaseudun Kone Oy oli tehnyt Kareksen ohjeiden mukaisen rivilannoittimen, Malminkartanon sepät Rauno Tuomi ja Veikko Lifflander olivat hitsanneet koneen rungon, multauslohkot, varpajyrät ja niiden hallintasysteemit.

Tiven vantaat nostettiin hydraulisesti, nyt samaan sarjaan liitettiin yhdystankojen ja ketjujen avulla multausvantaat ja varpajyrät, ainoa hydraulisylinteri oli vetoaisan päällä. Sylinterille otettiin paine samasta linjasta nostolaitteen kanssa, jolloin kaikkia toimintoja voitiin hallita yhdellä vivulla. Ensin nousivat vantaat, jyrät ja s-piikit, viimeisenä vetoaisa.

Ensimmäisen testin onnistumisesta ei oltu kovin varmoja, voiman puutettakin epäiltiin, sillä kone painoi tyhjiltäänkin päälle 2 tonnia, eikä sen eteen löytynyt MF 65:ttä kummempaa veturia. Kaikkien yllätykseksi koekylvö sujui kommelluksitta suoraan kynnökselle ja ennen iltaa koko 8 hehtaarin lohko saatiin valmiiksi.

Vapun jälkeen Koneviestin toimitussihteeri Jussi Sarvela kävi ottamassa työkuvia. Koneella ei ollut vielä nimeä, mutta Sarvela hoiti puutteen ristimällä sen HS-MK Combiksi. HS oli Tiven tyyppi, MK tarkoitti joko Malminkartanoa tai Matti Karesta, combi on suomeksi yhdistelmä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Lähes suorakylvökone

Koneen sarjatuotanto aloitettiin iisalmelaisella Peltosalmen Konepajalla. Valmistaja valikoitui itsestään, olihan yrityksen vuonna 1962 perustaneilla Sarvelan veljeksillä kytköksiä Combiin. Koko prosessi oli alkanut Itikan tilaa viljelleen Jaakko Sarvelan hiekkaan tekemästä piirroksesta, jonka pohjalta Matti Kares aloitti kehitystyönsä. Jussi Sarvela oli puolestaan seurannut aitiopaikalta protokoneen syntyä, samoin Laborin konepuolen johtaja Anders Norrgård, joten markkinointikin oli järjestyksessä.

Tuotantomallissa lannoitevantaat jaettiin neljälle riville, mikä vastasi joustopiikkiäestä, joten ainakin yksi muokkauskerta voitiin jättää pois. Kevytmuokattuun maahan kylväminenkin olisi ehkä onnistunut, jos sellaista olisi harrastettu, laahavantaiden tilalle kun sai muutaman satasen lisähintaan kiekot. Combin työjälki oli erinomainen ja se oli koottu hyvistä komponenteista, mutta hintaakin kertyi pienehkön traktorin verran ja eteen tarvittiin keskikokoista järeämpi vetäjä.

Peltosalmella tehtiin 13 konetta, jonka jälkeen valmistus siirtyi loimaalaiselle Kurpan Konepajalle 1970-luvun alkuun asti. Tuossa vaiheessa se oli jo markkinoille tulleisiin kotimaisiin hinattaviin koneisiin verrattuna vanhanaikainen. Keveyttä ja huokeampaa hintaa arvostettiin enemmän kuin hyviä muokkausominaisuuksia. HS-MK Combi oli huomattavasti aikaansa edellä, eikä muista kylvölannoittimista löytynyt vastaavia toimintoja vuosikymmeniin. Nyt kehä on kaartunut ja samat opit on otettu käyttöön maailmallakin, sijoituslannoitus ei ole enää pohjoismainen erikoisuus ja koneisiin on alettu yhdistää hyvinkin tehokkaita muokkausyksiköitä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Tässä Combia ihmetellään Työtehoseuran näyttelyssä vuonna 1969, jolloin sen valmistus oli jo siirtynyt loimaalaiselle Kurpan Konepajalle.  Pellolla Combi oli toiminnoiltaan ylivoimainen, mutta sen hallinta oli kömpelöä, siirtoihin tarvittiin avarat reitit ja se maksoi yli kaksi kertaa enemmän kuin 3-metriset nostolaitekoneet, eli lähes saman verran kuin taustalla näkyvä Ford 3000.
Tässä Combia ihmetellään Työtehoseuran näyttelyssä vuonna 1969, jolloin sen valmistus oli jo siirtynyt loimaalaiselle Kurpan Konepajalle. Pellolla Combi oli toiminnoiltaan ylivoimainen, mutta sen hallinta oli kömpelöä, siirtoihin tarvittiin avarat reitit ja se maksoi yli kaksi kertaa enemmän kuin 3-metriset nostolaitekoneet, eli lähes saman verran kuin taustalla näkyvä Ford 3000. Kuva: Valmistaja
Protokone on tallennettu Irjanteen maatalousmuseoon Eurajoelle. Kuntonsa puolesta se olisi valmis toukotöihin, alkuperäiset levikepyörätkin ovat vielä tallella. Hiljattain edesmennyt Matti Kares on muistellut, kuinka se jätettiin aikanaan maalaamatta siinä pelossa,  että se saattaakin jäädä ”sudeksi”. Kylvökoneeksi valikoitui ruotsalainen Tive (Ab Tierpverken), koska hinattavana mallina siinä oli riittävän vankka runko.
Protokone on tallennettu Irjanteen maatalousmuseoon Eurajoelle. Kuntonsa puolesta se olisi valmis toukotöihin, alkuperäiset levikepyörätkin ovat vielä tallella. Hiljattain edesmennyt Matti Kares on muistellut, kuinka se jätettiin aikanaan maalaamatta siinä pelossa, että se saattaakin jäädä ”sudeksi”. Kylvökoneeksi valikoitui ruotsalainen Tive (Ab Tierpverken), koska hinattavana mallina siinä oli riittävän vankka runko. Kuva: Valmistaja
HS-MK Combiksi nimetyn kylvölannoittimen sarjatuotanto alkoi iisalmelaisella Peltosalmen Konepajalla. Tuotantomallissa lannoitevantaat oli asennettu neljälle riville, millä koneeseen saatiin s-piikkiäkeen ominaisuudet. Kaikki vantaat ja varpajyrät nostettiin ylös yhdellä hydraulisylinterillä tankojen ja ketjujen avulla, koneen etuosaa kohotettiin traktorin nostolaitteella. Koneen tyhjäpaino oli 2 500 kg, täysillä säiliöillä 3 600 kg.
HS-MK Combiksi nimetyn kylvölannoittimen sarjatuotanto alkoi iisalmelaisella Peltosalmen Konepajalla. Tuotantomallissa lannoitevantaat oli asennettu neljälle riville, millä koneeseen saatiin s-piikkiäkeen ominaisuudet. Kaikki vantaat ja varpajyrät nostettiin ylös yhdellä hydraulisylinterillä tankojen ja ketjujen avulla, koneen etuosaa kohotettiin traktorin nostolaitteella. Koneen tyhjäpaino oli 2 500 kg, täysillä säiliöillä 3 600 kg. Kuva: Valmistaja
HS-MK Combin tekeminen päättyi 1970-luvun alussa, 10 800 markan hinta pysyi koko valmistuskauden ajan samana. Koneessa oli vakiona 7.50 x 20 -pyörät, suureen kokonaispainoon paljon paremmin sopineet 10 x 28 -renkaat sai 1 000 markan lisähintaan. Mainos vuodelta 1970.
HS-MK Combin tekeminen päättyi 1970-luvun alussa, 10 800 markan hinta pysyi koko valmistuskauden ajan samana. Koneessa oli vakiona 7.50 x 20 -pyörät, suureen kokonaispainoon paljon paremmin sopineet 10 x 28 -renkaat sai 1 000 markan lisähintaan. Mainos vuodelta 1970. Kuva: Valmistaja