Koneviesti kävi tutustumassa Mobilian Koneita ja ihmisiä -näyttelyyn – näyttely esittelee teiden ja kanavien rakentamista

Mobilian vuoden 2021 näyttely on nimeltään Koneita ja ihmisiä. Näyttely käsittelee teiden ja kanavien rakentamista, ylläpitoa, käyttöä ja käyttäjiä. Tässä pari poimintaa näyttelyssä esillä olevista koneista.
Näyttelyä alettiin rakentamaan kevättalvella, joten koneita varastohallilta näyttelyyn siirrettäessä oli kuljettava lumista ja jäistä tietä pitkin. Ari Virtasen maanrakennusliikkeen Lokomo 325 B -kaivinkone siirrettiin näyttelyhalliin ajamalla. Kone on vuodelta 1973.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Lokomo aloitti vuonna 1950 valmistamaan uudenlaisia tiehöyliä, joissa oli teräsvalusta tehty yksipalkkinen runko ulkomailta saadun esikuvan mukaan. Höylät saivat nimekseen Teräskarhu. Mobiliassa oleva Teräskarhu 9 on alkuaikojen tuotantoa, sillä se on valmistunut 1954.
Lokomo aloitti vuonna 1950 valmistamaan uudenlaisia tiehöyliä, joissa oli teräsvalusta tehty yksipalkkinen runko ulkomailta saadun esikuvan mukaan. Höylät saivat nimekseen Teräskarhu. Mobiliassa oleva Teräskarhu 9 on alkuaikojen tuotantoa, sillä se on valmistunut 1954. Kuva: Mobilia
Rotatorilta saatiin näyttelyyn lainaan Hitachi UH081 -kaivinkone, joka on järjestyksessään toinen Suomeen myyty yksilö. Sen osti tuolloin forssalainen Unto Norri. Kone on vuodelta 1983, jolloin Hitachin maahantuonti alkoi.
Rotatorilta saatiin näyttelyyn lainaan Hitachi UH081 -kaivinkone, joka on järjestyksessään toinen Suomeen myyty yksilö. Sen osti tuolloin forssalainen Unto Norri. Kone on vuodelta 1983, jolloin Hitachin maahantuonti alkoi. Kuva: Mobilia
Kevyessä Tie-Nalle-höylässä peruskoneena käytettiin eri merkkisiä traktoreita. Näyttelyn kone on tehty Nuffield-tekniikalla vuonna 1966 ja se on ollut käytössä Kemin lentokentällä.
Kevyessä Tie-Nalle-höylässä peruskoneena käytettiin eri merkkisiä traktoreita. Näyttelyn kone on tehty Nuffield-tekniikalla vuonna 1966 ja se on ollut käytössä Kemin lentokentällä. Kuva: Mobilia
Pikku-Jussi-kaivinkoneita oli 1950-luvulla käytössä tienrakennuksessa ja jopa rautatien rakentamisessa. Ensimmäisen valmistuneen Pikku-Jussin osti valtionrautatiet.
Pikku-Jussi-kaivinkoneita oli 1950-luvulla käytössä tienrakennuksessa ja jopa rautatien rakentamisessa. Ensimmäisen valmistuneen Pikku-Jussin osti valtionrautatiet. Kuva: Mobilia
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on ollut tämän höyryjyrän alkuperäinen omistaja. Helsingin kaupungilla oli viime vuosisadan alkupuolella lukuisia höyryjyriä. Tämä on toinen kahdesta viimeiseksi hankitusta jyrästä, jotka molemmat olivat englantilaisia Marshall S -mallin koneita sillä erotuksella, että Mobiliassa oleva on kevyempi 12 tonnia painava ja toinen jyristä oli 16 tonnin painoinen. Suurempi jyrä on myös edelleen olemassa ja se on nykyisin Minkiöllä. Marshallit on valmistettu vuonna 1926 ja viimeiset työt näillä koneilla tehtiin 1960-luvun puolivälissä, kun Helsingin kaupunki uudisti Pakilan ja Paloheinän kaupunginosien katuverkkoa. Marshallit käyttivät polttoaineena hiiltä. Sitä mahtui kerralla mukaan noin 180 kg. Vettä mahtui jyrän takana olevaan vesisäiliöön vajaa 500 litraa.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on ollut tämän höyryjyrän alkuperäinen omistaja. Helsingin kaupungilla oli viime vuosisadan alkupuolella lukuisia höyryjyriä. Tämä on toinen kahdesta viimeiseksi hankitusta jyrästä, jotka molemmat olivat englantilaisia Marshall S -mallin koneita sillä erotuksella, että Mobiliassa oleva on kevyempi 12 tonnia painava ja toinen jyristä oli 16 tonnin painoinen. Suurempi jyrä on myös edelleen olemassa ja se on nykyisin Minkiöllä. Marshallit on valmistettu vuonna 1926 ja viimeiset työt näillä koneilla tehtiin 1960-luvun puolivälissä, kun Helsingin kaupunki uudisti Pakilan ja Paloheinän kaupunginosien katuverkkoa. Marshallit käyttivät polttoaineena hiiltä. Sitä mahtui kerralla mukaan noin 180 kg. Vettä mahtui jyrän takana olevaan vesisäiliöön vajaa 500 litraa. Kuva: Mobilia

Koneita ja ihmisiä -näyttelyssä on esillä eri vuosikymmenien tiekoneita. Tiehöylistä vanhin on hevosvetoinen malli ja sen lisäksi näyttelyssä on kolme moottorikäyttöistä tiekarhua. Näyttelyn vanhimpiin koneisiin kuuluu vuonna 1926 Englannissa valmistettu höyryjyrä.

Näyttelyn kaivinkoneista vanhin on Porvoossa valmistettu Pikku-Jussi. Suurin kone on puolestaan autoalustainen Gradall GR 600 -luiskakone. Koneiden ohessa esitellään myös työmaihin muuhun arkeen liittyviä asioita kuten siirtotyömaa-aikojen työmiesten ja ruokalan emännän asuntoparakit.

Näyttely avoinna

Koneita ja ihmisiä -näyttely on Mobiliassa avoinna 19.12.2021 saakka. Museo on auki 1.6.–30.8. joka päivä klo 10–18 ja 31.8.–19.12. joka päivä klo 10–16. Aukioloajoissa saattaa olla tänä vuonna poikkeuksia, joten asia kannattaa tarkastaa etukäteen Mobilian nettisivuilta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kuvat: Martti Piltz, Mediakettu ja Mobilia