
Allis-Chalmers D-21 -mahtitraktori oli yllättävän ketterä – Suomessa yksi Allis maksoi saman verran kuin kolme Fordia
Monet amerikkalaiset ajoneuvomerkit ovat jo kauan olleet Suomessa erityisen arvostettuja ja useimmiten ihan syystä. Vaikkapa Letukan, Kempsun tai Harrikan omistaja on maksanut ajokistaan enemmän kuin eurooppalaisella merkillä ajeleva, mutta luultavasti saanut rahojensa vastineeksi hyvää laatua ja luotettavaa tekniikkaa.
Allis-Chalmers D-21 -traktoria valmistettiin vuosina 1963-69, Allis-Chalmers Manufacturing Company , Milwaukee, Wisconsin, USA. Valmistettu yhteensä 3457 kpl. Kuva: Kimmo KottaMaatalouspuolella aidot Amerikan traktorit nostettiin jalustalle vasta 60-luvulla. Nimenomaan aidot, sillä muutamat eurooppalaisten tehtaiden tekemät versiot osoittautuivat pettymyksiksi. John Deeren 60-luvun alun saksalaismallit olivat viedä maineen koko merkiltä, Massey-Harrisin eurooppalaiset tekeleet kärsivät monista vaivoista, eivätkä Internationalinkaan kaikki englantilais- tai saksalaiskoneet tehneet merkille kunniaa. Alkuhankaluuksien jälkeen tekniikka parani ja maine palautui.
Eurooppaan rantautuneista amerikkalaismerkeistä heikoimmin meni Allis-Chalmersilla, joissa oli jatkuvasti ongelmia. Syy oli yksinomaan englantilaisversioissa, Amerikassa merkki oli arvostettu ja tekniikaltaan edistyksellinen. Englannin Allis-Chalmers-tehtaan loppu alkoi häämöttää 60-luvun puolivälissä, samaan aikaan rapakon takana firma alkoi tuottaa kaiketi aikansa parhainta suurtraktoria.
Tehotaistoon upouudella kalustolla
Allis-Chalmers perustettiin virallisesti v. 1901, ensimmäisen traktorinsa yhtymä teki 13 vuotta myöhemmin. Jo 30-luvulla AC oli monien kilpailijoidensa tavoin ns. full-liner, eli valikoimiin kuului kaikki maatalouden työkoneet. Kehitystä edistivät monet yrityskaupat, joiden yhteydessä saatiin valmiit tuotteet. Telaketjutraktoreihin firma pääsi käsiksi v.-28 hankitun Monarch Tractor Co:n myötä, maailman ensimmäinen kumipyörätraktori Allis-Chalmers U tuli pari vuotta myöhemmin ostetun United Tractor Co:n yhteydessä. Muokkauskalustoon erikoistunut LaCrosse Plow Co. siirtyi Allisin omistukseen samoihin aikoihin, puimakoneistaan kuulu Advance-Rumely ostettiin v. ‑31. Seuraavat merkittävät yritysostot tapahtuivat 50-luvun alkupuolella, jolloin mm. LaPlant-Choate-maansiirtokoneet, Buda-moottorit ja Cleaner-puimurit tulivat AC-tuotemerkin piiriin. Allis-Chalmers teki suuria telakoneita jo varhain, esim. v.-47 esitelty HD-19 oli teholtaan lähes 150-hevosvoimainen ja painoi n. 20 tonnia, mutta pyörätraktoreissa pysyteltiin vielä pienissä mitoissa. 50-luvun suurimmat ja samalla suosituimmat AC-pyörätraktorit WD ja D17 olivat 40–50 ‑hevosvoimaisia ja painoivat parisen tonnia.
Kovempia tehoja tarvitsevat saattoivat vuodesta ‑61 lähtien hankkia päälle 70-hevosvoimaisen turboahdetun D19-mallin. Tiettävästi tämä oli maailman ensimmäinen pyörätraktori, jossa oli tehdasasennettu turbo. Pienoista kysyntää alkoi olla entistä suuremmille traktoreille, Allis-Chalmers alkoi kehittää kokonaan uutta traktorimallia, joka vastaisi kooltaan John Deere 5010- ja Minneapolis-Moline G705-traktoreita. Nämä Amerikan ensimmäiset yli 100-hevosvoimaiset koneet oli esitelty v.-62. Uusi raskaansarjan Allis-Chalmers D21 ennätti markkinoille seuraavana vuonna. Muotoilu oli vaihtunut kulmikkaaksi, voimansiirto ja moottori olivat kokonaan uusia, entistä oli vain persian oranssinen väri.
Vaikka uusi Allis oli tosi iso, oli se hyvin ketterä ja pyörähti lähes paikallaan. Suuri veturi tarvitsi vertaisensa työkoneet, LaCrossen tehtaassa suunniteltiin 7-siipinen hinattava aura, 2-lohkoinen 9-metrinen lautasäes ja 8,4-metrinen jousiäes. Työkoneista tuli sikäli roimia, että traktori huomattiin alitehoiseksi. Asia korjautui vuonna ‑65, jolloin entinen malli korvattiin uudella turboahdetulla serie II ‑mallilla, jossa oli parikymmentä hevosvoimaa enemmän. Koemielessä tehtiin 10 hydraulisella etuvedolla varustettua traktoria, mutta sen ominaisuudet eivät antaneet aihetta jatkokehittelylle. Tämän kokoluokan traktoreilla ei vielä silloin ollut kovin suurta kysyntää, isoa Allista tehtiin verkkaisella 500 kappaleen vuosivauhdilla vuoteen ‑69 saakka, jolloin se korvattiin Allis-Chalmers 2-10 Landhandlerilla.
Mommilan voimakolmikko
Allis-Chalmers pyörätraktoreiden tuonti Suomeen päättyi 60-luvun puolivälissä, viimeinen virallisesti myynnissä ollut malli oli englantilainen ED-40. Merkin Suomi-historia sai komean lopun, sillä viimeisimmät Keskon myymät Allikset olivat mallia D21. Vapaassa jakelussa nämä koneet eivät olleet, vaan ne tuotiin erikoistilauksesta.
Meille tuli yhteensä neljä D21-traktoria vuonna ‑65, joista kolme meni Mommilan kartanoon Lammille ja yksi Keskon koetilalle Hauholle. Mommilan traktoreiden mukana tuli vielä kolme sarjaa työkoneita, eli 7-siipiset aurat, 9-metriset lautasäkeet ja 3-teräiset jankkurit. Kyseessä oli varmasti Suomen suurin yksittäinen traktorikauppa koko vuosikymmenellä, maksoihan yksi Allis saman verran kuin kolme Ford 5000 ‑traktoria, joka sekin oli siihen aikaan järeäksi luokiteltu kone. Tapaus oli sikälikin harvinaislaatuinen, että muualle Eurooppaan ei isoja Alliksia ilmeisesti tuotu, Mommilan ja Hahkialan koneet olivat lajinsa ainoat edustajat tällä puolen palloa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


