Valmet 700 oli suurten tilojen traktori – suorituskyvystä tuli Ruotsissa sanomista

Valmet 700 oli tekniikaltaan ja varusteiltaan karsittu malli isoveljestään Valmet 900 -traktorista. Kuva: Kimmo Kotta

Traktoreiden suurentuminen alkoi verkkaiseen ja sittemmin kiihtyneeseen tahtiin 1950-luvun loppupuolella. Hieman yli 20-hevosvoimaisilla Fergusoneilla ja muilla vastaavilla pikkutraktoreilla ennätettiin päivää jatkamalla hoitaa useammankin talon muokkaus- ja heinätyöt, mutta muutamat uuden ajan työkoneet vaativat kovempia tehoja, reilumpaa painoa, isompia pyöriä ja järeämpiä rakenteita.

Ensimmäisiä sen sortin laitteita olivat nopeasti yleistyneet etukuormaimet ja traktorikaivurit. Varsinaisista maatalouskoneista koko- ja tehovaatimusta kasvattivat niittosilppurit, juurikkaannostokoneet, kylvölannoittimet, paalaimet ja pyöriväteräiset niittokoneet. Myös vähitellen suurentunut tilakoko lisäsi isompien traktoreiden kysyntää. 75-hevosvoimaisen Valmet 700:n mainostaminen suurten tilojen traktorina kuulostaa nyt vitsiltä, mutta 1960-luvun lopulla se oli aikansa keskivertomalleihin verrattuna jättikokoinen.

Valmetin ensimmäinen voimansiirtoa myöten omatekoinen nelisylinterinen malli 900 tuli myyntiin vuoden 1967 lopulla. Kiinteällä ja tuon ajan tuotteeksi melko mukavalla ohjaamolla varustettu traktori kuului markkinoiden kalleimpiin. Kun 90 hv:n SAE-tehokin ja 3,6 tonnin paino olivat silloisen traktoritarjonnan superluokkaa, oli selvää, että enimmät asiakkaat löytyisivät urakoitsijoista. Maatalouteen tarvittiin 900-Valmetin ja 54-hevosvoimaisen 500-Valmetin väliin vähintään yksi teholuokka.

Parhaiten silloiseen kysyntätilanteeseen olisi sopinut päälle 60-hevosvoimainen ja ohjaamoineen korkeintaan 2,5 tonnin painoinen traktori. Sellaista ei voinut kummastakaan Valmetista muunnella, eikä kokonaan uuden mallin tuottaminen olisi ollut siinä vaiheessa kannattavaa. Niinpä Tourulassa päädyttiin tekniikkaa ja varusteita karsimalla tekemään traktori, joka vastasi rakenteiltaan ja ominaisuuksiltaan Valmet 900-mallia.

Uutuustraktorin nokalle istutettiin samanlainen, mutta lyhytiskuisempi moottori, jonka poraus ja iskunpituus olivat yhtä suuria. Vaihteisto, taka-akselisto ja hydrauliikka olivat myös samantyyppisiä kuin mallissa 900, mutta voimanottoakseli pyöri vain 540 kierroksella, kaksinopeuksinen akseli ja ajovoimanotto olivat lisävarusteita. Parikytkintä hallittiin isoveljen tapaan vierekkäisillä polkimilla. Pyöräkoko oli paria pykälää pienempi.

Uuden Valmet 700-mallin SAE-tehoksi ilmoitettiin 75 hv, eli se kuului samaan sarjaan kuin Nuffield 4/65, David Brown 1200, Massey-Ferguson 175S ja Ford 5000, mutta oli puolisen tonnia painavampi, josta muutama sata kiloa johtui turvaohjaamosta, joka kilpailijoista puuttui. Hinta oli saatu putoamaan kolmanneksen verran 900-Valmetiin verrattuna, mutta siitä huolimatta Valmet 700 maksoi 25 prosenttia enemmän kuin edellä mainitut kilpailijat. Siihenkin oli osansa ohjaamolla, joka oli aikansa paras. Näkyvyys oli heikohko, mutta lämpötila pysyi talvellakin plussan puolella, eikä melutaso noussut sietämättömäksi korkeillakaan kierroksilla. Kuulolle turvallisiin lukemiin oli vielä matkaa. Valmet 565:n mainoslause "Nyt ajat traktoria kuin autoa" oli vahvasti liioiteltu, mutta uusien isojen Valmetien kohdalla voitiin puhua ainakin kuorma-autotasosta.

Uusia keltaisia malleja ennätettiin tehdä Tourulassa reilun vuoden verran, uutta suurinta turbotraktoria 1100 vain muutamia kuukausia, kun valmistus siirrettiin Suolahteen konkurssiin ajautuneen Mikro Oy:n tuotantotiloihin. Englantilaisella BMC:llä oli ollut aikeita perustaa samaan tehtaaseen Nuffieldin kokoonpanolinja, mutta hanke ei edennyt suunnitelmia pidemmälle, ja muun muassa työstökoneita tuottanut kiinteistö siirtyi Valmetin haltuun.

Valmetin valmistusmäärät olivat 700-mallin tulemisen aikaan luokkaa 2000 traktoria vuodessa, josta kotimaan myynnin osuus oli noin 1900, eikä vuosi 1969 ollut lukemiltaan juurikaan parempi. Vientimarkkinoita yritettiin avata lähinnä Ruotsiin, missä arvostettiin hyviä ohjaamoita. Kaatumisen kestävät ohjaamot tai kehikot olivat olleet siellä pakollisia jo 10 vuoden ajan.

Ohjaamoita ei varmaankaan moitittu, mutta suorituskyvyssä oli sanomista. Valmet 700 markkinoitiin 75-hevosvoimaisena, mikä oli SAE-teho ja näytti tietysti komeammalta kuin vaatimattomampi DIN-teho. Ruotsalaiset asiakkaat huomasivat heti peltotöitä aloittaessaan, että heitä oli tehojen suhteen juksattu. Valmet ei ollut yhtään voimakkaampi, kuin heidän hiljattain uudistettu kansallistraktorinsa BM-Volvo T600 Boxer, jonka kolmisylinterisessä moottorissa oli 62 DIN-hevosvoimaa. Tilanne kärjistyi siihen pisteeseen, että maahantuojaa alettiin uhkailla kuluttaja-asiamiehellä.

Valmet ratkaisi ongelman varustamalla 700-Valmetit tilavuudeltaan samanlaisella moottorilla kuin 900-mallissa, mutta hieman matalatehoisempana. Ruotsiin myydyt traktorit korvattiin näillä MK II -versioilla ja tänne palautuneet Valmetit myytiin suomalaisille asiakkaille. Projektissa mukana olleet ovat kertoneet, että alkuperäiset vaihteistot eivät kestäneet lisätehoa ja niitä vaihdettiin siihen tahtiin, että Valmetin huoltoautot miehistöineen tulivat tullimiehille hyvinkin tutuiksi.

Muutamien vahvistuksien jälkeen traktorit alkoivat kestää sikäli hyvin, että 70-luvulle siirryttäessä Valmet 700 oli jo melko ongelmaton traktori ja kelpasi pohjaksi seuraavaan malliin 702.

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje