Kockums-Garrett KL-820 Tree Farmer -juontotraktoria valmistettiin Ruotsissa amerikkalaisella lisenssillä – juontokoneiden kysyntä tyrehtyi 70-luvun alussa

Kockums-Garrett KL-820 Tree Farmer -traktoria valmistettiin vuosin 1963–71. Kuva: Kimmo Kotta

Ensimmäinen järkevän kokoinen ja hintainen juontotraktori Garrett Tree Farmer (puufarmari) esiteltiin vuonna 1958. Tree Farmerin kehitti washingtonilainen Dwight Garrett, joka oli aloittanut metsäkonetuotannon jo ennen sotia. Varhaisimpia tuotteita olivat juontovaunut, kuormauspuomit ja puskulevyt. Myöhemmin Enumclawin pajalla tehtiin McCormick-telatraktoreista muunneltuja nelivetoja, ensimmäisen runko-ohjatun traktorinsa Garrett teki vuonna 1949, mutta sen soveltaminen valmiiksi tuotteeksi vei yhdeksän vuotta.

Ensimmäisen sarjatuotetun Tree Farmerin moottorina oli Fordin 2,8-litrainen nelonen eli Red Tiger, jota käytettiin Ford 800- ja 900-sarjan traktoreissa. Nelinopeuksinen vaihteisto saatiin Fordin kuorma-autosta, akselit toimitti Rockwell ja vinssin Braden. 48-hevosvoimainen Tree Farmer painoi vajaat kolme tonnia. Se pystyi ottamaan vain kolmanneksen ”Nelos-Pillarin” lastista, mutta samassa ajassa sillä saattoi tehdä useampia keikkoja. Nopeus ja ketteryys korvasivat puuttuvat kilot ja hevosvoimat. Maailmanmaineeseen Tree Farmer nousi Seattlessa vuonna 1960 järjestetyn kansainvälisen metsäkongressin myötä.

Garrett Enumclaw Company vastasi Tree Farmerin tekemisestä ensimmäisen kolmen vuoden ajan, jona aikana se oli ylivoimainen markkinajohtaja, mutta pian se sai Timberjack-merkkisen kilpailijan. Tree Farmeria alettiin vuonna 1961 tehdyn lisenssisopimuksen myötä tuottaa myös Ontariossa merkillä Can-Car. Kumpikin valmistaja esitteli sittemmin järeämpiäkin malleja eivätkä Garrettin ja Can-Carin koneet olleet kovin identtisiä. Moottoreina käytettiin Fordin lisäksi ainakin Deutzia, Perkinsiä ja Detroit Dieseliä.

Seattlen metsäkongressiin osallistui 40-henkinen ruotsalaisseurue, jonka kahta jäsentä Tree Farmer alkoi kiinnostaa enemmänkin. Bisnesmies Helmer Sten tilasi yhden ja Svenska Cellulosa AB:n metsäpäällikkö Folke von Heideken kaksi Tree Farmeria. Kun koneet kevättalvella 1961 tulivat Ruotsiin, pantiin ne heti VSA:n (Värmlands Skogsarbetsstudierin) testeihin, joiden tulokset olivat lupaavia. Kokorunkojuontoon eivät kaikki ruotsalaiset uskoneet: Tree Farmerin jälkeen kytketyllä perävaunulla ja kuormauspuomilla päästiin parempiin tuloksiin, mutta molemmilla menetelmillä oli vielä tuolloin kannattajansa.

Panssarivaunuihin, maansiirtokoneisiin ja muuhun järeämpään tekniikkaan erikoistunut Kockums-Landsverk aloitti Tree Farmerin lisenssivalmistuksen vuodesta 1963 alkaen. Ruotsalaisversiossa ei ollut juuri muuta yhteistä amerikkalaisiin kuin Timkenin akselit ja Gearmaticin vinssi. Fordin 592E-moottori oli sama kuin Super Majorissa, erona oli huomattavasti korkeammat huippukierrokset ja suurempi teho. Vaihteiston toimitti saksalainen ZF, jakolaatikko ja muutamat muut vähäisemmät komponentit olivat Kockumin omaa tuotantoa. Ruotsalainenkin kone teki kauppansa: valtionmetsiä hallinnoiva Domän osti Kockums-Garrett KL-820 Tree Farmeria kerrassaan 80 kappaletta. Muiden asiakkaiden tilaukset olivat vaatimattomampia.

Ensimmäisen mallin hyvästä vastaanotosta innostuneena Kockums kehitti oman, huomattavasti suuremman mallin KL-860, jossa oli 135 hv:n Scania-moottori ja Volvon voimansiirto, mutta siitä ei tullut yhtä suosittua. Pienemmästä mallista tehtiin lähinnä moottoriltaan uudistettu versio KL-821, mutta sen historia jäi lyhyeksi. Juontokoneiden kysyntä tyrehtyi 70-luvun alussa ja Kockums-Söderhamn-nimen ottanut yritys keskittyi jatkossa kuormatraktoreihin. Kockumsin metsäkonetuotanto myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1984. Can-Car lopetti juontokoneiden tekemisen 80-luvun lopulla, Garrett oli pistänyt rukkaset naulaan jo aiemmin. Juontotraktoreita eli skiddereitä, 60-luvun alkupuolelta lähtien valmistanut Franklin Equipments osti vuonna 1990 Tree Farmer -tuotemerkin, mutta firman toiminta päättyi vararikkoon vuonna 2009.

Ensimmäinen Timberjack tuli Suomeen vuonna 1962. Seuraavan vuoden aikana metsätraktorikantaamme alettiin kasvattaa myös ruotsalaisilla Tree Farmereilla ja kotimaisilla Valmet-maastotraktoreilla. Vuonna 1963 saatiin kaupaksi yhteensä parikymmentä juontokonetta, kaksi vuotta myöhemmin jo 62, mutta vuonna 1968 määrä romahti neljääntoista, jatkossa myytiin enää ykköskappaleita. Vuosikymmenen lopussa Suomen parista sadasta juontotraktorista Tree Farmerin osuus oli neljännes, Valmetia oli reilu puolet ja Timberjackia 14 %.

Keskon edustama Tree Farmer sijoittui hintahaarukan keskivaiheille, Timberjack maksoi yhtä paljon. John Deere oli vajaat 20 % kalliimpi ja Valmet saman verran halvempi. Tuontikoneiden ostoon tarvittiin enemmän rahaa, mutta sille sai myös vastinetta. Tree Farmer, Timberjack sekä Deere olivat maastokelpoisempia ja maataloustraktorin voimansiirto-osista koottua Valmetia luotettavampia. Keskon mainos ”Tehokkain työssä, kestävin käytössä – Tree Farmer -metsä­traktorilla ansaitsette enemmän” saattoi olla ainakin osittain totta, mutta mikään kultakaivos ei yksikään 50 vuoden takainen metsäkone ollut.