Kyläsepän tekemä autotraktori Akapeettus oli aikansa helmi – vuonna 1950 valmistuneen koneen tekniikka kelpaa vielä tämänkin päivän konemiehelle

Akapeettus ei kovienkaan kuormien edessä taivu. 80 sitkeää hevosvoimaa takaavat raakaa vetoa, vaikka kumit ovat jo antaneet hiukan vuosien saatossa periksi. Kuva: Hannu Koivisto

Vuonna 1950 Erkki Latva-Välkkilä teki traktorin, joka on yhä tänä päivänä kelpo peli. Neliveto oli aluksi varustettu Chevroletin – letukan – suoralla kuutosella, kuuden vuoden päästä sen tilalle asennettiin Mersun kuorma-auton kuutonen, joka oli salakuljetettu Ruotsista puukuorman sisällä.

Akapeetus on koottu monista eri koneista. Kuva: Hannu Koivisto

Traktorin konepelti on letukasta. Laatikko on Clarkin ja maastolatikko Kemssusta, GMC:stä. Akselit ovat Ford Sussexista. Runko on sahattu rautasahalla Citroenista. Traktorissa on ajovoimanotto ja alkuperäiset perävetokärryt. Takasillan putket ja kapat ovat GMC:stä, samoin jakolaatikko.

Istuin on mallia haravakone – sen hankkimisessa oli vaikeuksia, kun varaosamyyjälle piti selvittää, miten ihmeessä istuin on voinut hajota. Erkki Latva-Välkkilä oli kertonut, että istuimella on istunut niin iso mies, ettei penkki kestänyt, hekottelee Mauri Latva-Välkkilä.

Kaksitoimisesta nostolaitteesta kirjoittaa vuoden 1955 Maaseudun Koneviesti seuraavaa:

”Nostolaite, nostokyky 2 000 kg, ja sen voi lukita eri korkeuksiin. Rakenne on tehty kaksitoimiseksi niin että vivusta voi työkoneen painaa maahan, jolloin traktorin pyörät nousevat ylös, mikä on suuriarvoista maahanpainumisessa. Nostonopeutta voi vaihdella. Hihnapyörässä 5 nopeutta aina 4 000 kierrokseen min. 6 tonnin vinssi vaihtonopeuksin, mahtuen kelalle 50 m 16 mm vaijeria. Akselien väliin sovitettu niittokone jossa 2 nopeutta.”

Toimittaja oli kuuleman mukaan käynyt paikan päällä mittailemassa ja tutkimassa Akapeettusta sekä ”mahan alta että harjan päältä”.

Toisella kertaa eräs legendaarinen konekonsulentti totesi laitteeseen tutustuttuaan, että dieselmoottori ei tule koskaan traktoreissa yleistymään – se on aivan liian kallis.

Neliveto, ajovoimanotto, kaksitoiminen nostolaite ja vinssi ovat olleet edistyksellisiä vielä kauan traktorin rakentamisen jälkeen. 

Kahden tonnin painoinen traktori kulkee eteenpäin 2+5 vaihtein ja kaksi vie taaksepäin. Traktori kulkee 80 kilometriä tunnissa. – Sitä on hyvä ajaa, sanoo Mauri Latva-Välkkilä, jolla on asiasta pitkä kokemus: hänestä on valokuva isänsä Erkin sylissä kolmevuotiaana traktorin istuimella.

Rengasvarustus on 8x24, takana paripyörät. Renkaat ovat sen verran hapertuneet, että niissä ei voi täysiä paineita enää pitää. Traktorissa on myös vinssi, joka on ollut monta monituista kertaa tarpeen.

Mikko (vas.) ja Mauri Latva-Välkkilä pitävät perinteestä ylpeänä huolta. Kuva: Hannu Koivisto

Mikko Latva-Välkkilä on Akapeettuksen kolmannen polven kuski. Kuva: Hannu Koivisto

Keskustelu omistajien kanssa polveilee tarinoissa, joita säestää välillä hersyvä nauru. Tarinoita piisaa, kuten puhetta menneestä ajasta muutenkin. Paras nauru tulee miesten muistellessa traktorilla pysähtymisen maailmanennätystä. Äkkipysäyksessä oja-aura oli pudonnut mekaanisesta lukituksestaan kuudenkympin vauhdissa. Traktori stoppasi kuuden metrin matkalla. Tarina ei kerro, kuinka nopeasti kuski pysähtyi.

Traktorin mittariin kertyi tuhannen tunnin saldo vuosittain. Vaikka traktorissa ei sen kummempaa ohjaamoa ole ollut, on sillä tehty töitä kesät talvet.

Teuvan Norinkylästä oli pitkä matka huonekaluautoa ojasta vetämään 30 asteen pakkasessa. Kun Akapeettuksen kuski kysyi, että mitenkäs tuo ojaan lipsahti, tuumasi autoilija vain, että hän muisti tuon mutkan jo menneen.

Oja-auran kanssa kommellukset olivat usein toistuvia. Kun ajokortiton kuski Sauli Kaari oli kammannut puusillasta auralla lankut irti, ei hän jäänyt katsomaan, kuka niitä rupesi takaisin naulaamaan.

Akapeettukseksi ristitty traktori lähtee näyttävästi startista käyntiin. Kuva: Hannu Koivisto

Avaa artikkelin PDF