Volvo BM Valmet 605 -traktori oli pohjoismaisen yhteistyön lopputulos – kysyntää ilmeni niin paljon, että traktoreita piti jopa jonottaa

Volvo BM Valmet 605 -traktoria valmistettiin vuosina 1982–91, Suolahdessai, Suomi Kuva: Kimmo Kotta

Koventunut kilpailu vaati kuitenkin mallistojen tiuhaa uusiutumista ja kunnollista tuotekehittelyä, mikä tuli pienille merkeille suhteettoman kalliiksi. Siihen saakka melko harvinainen fuusioituminen oli eräs keino tähän ongelmaan. Volvo BM:n ja Valmetin 70-luvun lopulla alkaneet yhteiset kuviot koituivat pelastukseksi pohjoismaiselle traktoriteollisuudelle, vaikka liiton onnistumista aluksi epäiltiinkin.

Volvon ja Valmetin yhteistaival virallistettiin loppuvuodesta 1979. Esityksen traktoritoimintojen yhdistämisestä teki Volvo. Valmetille oli hieman aiemmin tarjottu myös Leylandin traktorivalmistusta, mistä suomalaiset viisaasti kieltäytyivät, merkki kun veteli jo viimeisiään.

Jo vuoden 1979 lopulla perustettiin traktorituotantoa varten Valmetin ja Volvo BM:n tasaosuuksin omistama Scantrac AB, jonka omistajuus tulisi myöhemmin siirtymään kokonaan Valmetille. Sopimuksen mukaan Volvo osallistuisi traktorin suunnitteluun ja toimittaisi joitakin osia, mutta keskittyisi jatkossa maansiirtokoneisiin.

Volvo ja sen edeltäjä Bolinder-Munktell olivat koko historiansa ajan olleet Ruotsissa äärimmäisen arvostettuja merkkejä, mutta Valmetia ei noteerattu kovin korkealle. Niinpä tulevan yhteistraktorin valmistus Suolahdessa aiheutti kovaa vastustusta ruotsalaisviljelijöiden keskuudessa. Traktoriteollisuuden siirtyminen Suomeen koettiin korvaamattomana kansallisena menetyksenä. Kilpailijat hyödynsivät markkinoinnissaan tätä näkemystä innokkaasti.

Ensimmäiset tarkkaan varjellut prototyypit valmistuivat kesän 1980 testeihin. Neliveto oli yleistymässä, mikä huomioitiin malliston perusrakenteissa. Polttoainesäiliö oli Valmetien tapaan traktorin rungossa, mutta huomattavasti aiempaa tilavampi.

Paluuaurat ja muut raskaammat nostolaitetyökoneet vaativat aiempaa kovempia nostotehoja. Niinpä kahdella ulkopuolisella sylinterillä varustettu nostolaite sai ilmaan neljä tonnia, mikä oli tuolloin todella kova lukema alle 100-hevosvoimaisissa traktoreissa. Tällä järjestelyllä saatiin ohjaamon lattia tasaiseksi, istuimen alla kun ei enää ollut perinteistä ”hydrauliikkamuhkuraa”. Tilavat ja muutenkin huippumukavat ohjaamot tulivat Ruotsista.

8-nopeuksisen synkrovaihteiston ja koko voimansiirron rattaat toimitti Volvo, samoin pikavaihteen. 3- ja 4-sylinteriset turbomoottorit tehtiin Linnavuoressa.

Volvon ja Valmetin taka-akselistot hammaspyörävälityksineen ja kuivine levyjarruineen olivat käyneet vanhanaikaisiksi. Planeettatyyppisillä vähennyspyörästöillä, märillä levyjarruilla ja hydraulisilla voimanoton kytkimillä perärakenteista tuli ajanmukaisia. Voimanottoakselia, tasauspyörästön hydraulista levylukkoa ja lisävarusteisiin kuulunutta pikavaihdetta hallittiin sähköisesti. Mikään tekninen yksityiskohta uudessa traktorimallistossa ei ollut ennennäkemätön, mutta harvemmin niitä kaikkia oli tavattu samasta koneesta.

Tulevan traktorin nimestä käytiin arvailuja. ”Olisiko se Volmet vai Valvo?” veikkailtiin kansan keskuudessa, mutta merkiksi tulikin hieman yllätyksettömästi Volvo BM Valmet.

Volvo BM Valmet -mallit 505, 605, 705 ja 805 esiteltiin kutsuvieraille Eskilstunan raviradalla toukokuussa 1982. Rahvaan vuoro tuli paria viikkoa myöhemmin Elmia-näyttelyssä.

Suomalaiset olivat saaneet esimakua uudesta ulkonäöstä hieman aiemmin markkinoille tulleiden Valmet 504- ja 604-traktoreiden muodossa, mutta uuteen mallistoon ne eivät kuuluneet, vaan kyseessä oli uudelleen pellitetyt versiot 502- ja 602-malleista.

Volvo BM Valmetit esittäytyivät suomalaisille tammikuussa 1983 Helsingin Messuhallissa. Myynnistä vastasi Hankkija, jolle Valmetin edustus oli siirtynyt paria vuotta aiemmin. Täällä parhaiten myyväksi malliksi arveltiin 605:tä, joka kuului tuolloin kysytyimpään kokoluokkaan, mutta suosikiksi nousikin pykälää suurempi 705. Hintatasoltaan Volvo BM Valmetit myötäilivät länsimaisia kilpailijoitaan.

Kysyntää ilmeni niin paljon, että traktoreita piti jopa jonottaa. Ruotsalaiset olivat varauslistan kärjessä, koska markkinaosuudet olivat siellä lujemmassa. Kun suomalaiset alkoivat lopulta saada traktoreitaan, voitiin todeta, että käsissä oli hyvä kone – parempi kuin yksikään Valmet-malli.

Myyntimäärissä ei kuitenkaan tapahtunut suurta nousua, mikä pantiin Hankkijan syyksi. Samassa kaupassa, tai ainakin sen pihapiirissä, kun myytiin usein myös Massey Fergusonia, John Deereä ja Belarusta, mutta näennäisesti eri liikkeen nimissä.

Vuosikymmenen puolivälissä sarja käsitti jo yhdeksän traktoria, ja pian sen jälkeen merkki muuttui ennalta sovitusti Valmetiksi. Hankkijan edustus vaihtui Valmetin omaan myyntiketjuun vuonna 1987.

Ensimmäinen vaihe pohjoismaisen traktorin tuotannossa onnistui melko hyvin. Edessä oli kuitenkin kova lama-aika, jolloin traktorivalmistuksessa piti ottaa käyttöön kokonaan uudet, mutta ilmeisen onnistuneet, menetelmät.

Avaa artikkelin PDF