Monenlaista polttoainetta

Ilmastokokoukset ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vauhdittavat keskustelua ajoneuvojen energiavaihtoehdoista. Aihe ei suinkaan ole uusi, sillä traktoreiden ja työkoneiden käyttövoima on muuttunut niiden 150-vuotisen historian aikana useita kertoja, mikä on helppo havaita käymällä museokonetapahtumissa ja tutustumalla historiaan vaikkapa Koneviestin arkiston kautta.

Ensimmäiset työkoneet olivat höyrykäyttöisiä pakallismoottoreita. Annikki-maantieveturi kiskoi malmi- ja tukkilasteja Pohjois-Savossa jo vuonna 1871. ”Samperin vetureilla” kuljetettiin vuosina 1911–13 puuta Lapin metsätyömailta uittoreitin varteen.

Bensiinimoottorikäyttöiset traktorit tulivat Suomeen ennen ensimmäistä maailmansotaa. Bensiini oli kuitenkin kallista, minkä vuoksi sitä korvattiin petrolilla. Henry Fordin visiona oli, että traktoreiden tulisi käyttää tiloilla tuotettua etanolia polttoaineenaan. Ensimmäinen etanolikäyttöisten Fordson-traktoreiden työnäytös päättyi lopulta nolosti, koska tapahtuman työntekijät olivat intoutuneet testaamaan etanolin laatua maistelemalla. Etanolin käyttö Fordeissa loppui välittömästi, mutta nykyäänkin esim. Brasiliassa 40 % sokeriruo’oista jalostetaan uusiutuvaksi polttoaineeksi.

Puukaasua käytettiin autojen ja traktoreiden polttoaineena sotien aikana. Nykyään häkäkaasun ajoneuvokäyttö on harrasteluontoista (Koneviesti 8/2008), tunnetuin häkäpönttöauto lienee pääministerimme Chevrolet El Kamina. ”Häkäpönttöjen” kehitys jatkuu vahvimmin sähköntuotannossa.

Kaasukäyttöisiä traktoreita on käytetty USA:ssa vielä 1970-luvulle asti, polttoaine oli nesteytettyä maakaasua. Sekoittamalla biokaasua joukkoon polttoainesta tulee ainakin osittain uusiutuvaa. Tilalla tuotettua biokaasua voidaan käyttää myös nykyaikaisissa dieselmoottoreissa, jolloin käyttövoima on todellista lähienergiaa.

Sähköautot kilpailivat 1900-luvun alussa bensiinikäyttöisten ajopelien kanssa. Helppokäyttöisyys oli silloin paras myyntivaltti – lyhyt ajomatka heikkous. Sähkö tulee kuitenkin yleistymään rakennusten sisällä tai kaupunkien keskustoissa käytettävissä traktoreissa ja työkoneissa, mutta akkujen kapasiteetti ja koko rajoittavat toistaiseksi vielä peltokäyttöä.

Dieselmoottorit tulivat traktoreihin jo 1930-luvulla, vaikka varsinainen läpimurto tapahtuikin vasta 1950-luvulla. Tällä hetkellä dieselmoottori on vastatuulessa, minkä suurin syy on saksalaisen autoteollisuuden ”suhmurointi” päästömittauksissa. Tosiasiassa uusimpien dieselmoottoreiden päästöt ovat vain alle 1 prosentti siitä, mitä samankokoinen moottori tuotti viime vuosituhannen lopussa.

Hyvä hyötysuhde on dieselin paras valtti. Komponenttivalmistaja Bosch ilmoitti juuri kehittäneensä uuden menetelmän, jolla päästöjä pystytään edelleen laskemaan. Arviot dieselin poistumisesta työkoneiden moottori- valikoimasta ovat siten hätiköityjä ja tarkoitushakuisia, koska dieseliä voidaan tuottaa myös uusiutuvista raaka-aineista.

Kirjoittaja on Koneviesti-lehden päätoimittaja.