Näin säädät puimurin, osa III: Tehopuinnin säätö käytännössä

Tässä osassa keskitytään puintitappioihin ja seulaston säätöön, huomaa seulaston tappiomittari. Kuva: Jussi Knaapi

Säätäminen aloitetaan ns. vakioasetuksista, jotka ovat lähellä ohjekirjojen tasoa. Aluksi haetaan puintikoneistolle optimisäätö ja -kuormitus. Eli avataan varstasiltaa asteittain isommaksi, kunnes tankkiin alkaa tulla runsaasti puimattomia tähkiä. Seuraavaksi otetaan puintiväliä yksi pykälä takaisin, jolloin väli on edelleen suuri, mutta havaitaan muutos parempaan. Tässä vaiheessa puintiväli on todennäköisesti lähellä taulukon 1 arvoa (tähkän paksuus plus 5 mm). Puintivälin suhde säilyy koko ajan normaalina, eli enemmän edessä vähemmän takana.

Seuraavaksi lisätään kelan kierroslukua ohjearvosta kerrallaan 50 kierrosta. Tätä jatketaan, kunnes tankkiin ei enää tule lainkaan kokonaisia tähkiä. Puitu massa sisältää edelleen kuitenkin tähkän paloja ja epäpuhtauksia. Rajaiskierto kuormittuu tässä vaiheessa vielä voimakkaasti.

Sitten lisätään asteittain ajonopeutta (vähän kerrallaan), kunnes tankkiin tulee lopulta vain priima tavaraa ja samanaikaisesti rajaiskierto vähenee selvästi. Nyt ollaan päästy hyvin lähelle puintikoneiston optimitilannetta.

Kelan kierrosluvun ja ajonopeuden lisäys tapahtuu käytännössä osana samaa säätöprosessia.

Optimointitilanteessa voidaan lähteä normisäädöillä matkaan ja edetä kohti taulukon 1 arvoja. Säiliöön kertyvän sadon arviointi kuuluu prosessiin. Kuva: Jussi Knaapi

Tässä vaiheessa seulaston säätöihin ei vielä puututtu, vaan ne olivat peruslukemilla päästäen säiliöön mahdollisesti myös epäpuhtauksia. Näin kyetään havainnoimaan, miten puintikoneiston säädöt vaikuttavat tulokseen.

Seulaston säätäminen on yleensä lähellä oikeaa, jos perussäädöt ovat jo lähellä taulukon 1 arvoja.

Kuva: Jussi Knaapi

Säätö aloitetaan tarkistamalla, että ilmansuuntaus on riittävän pysty. Näin on oltava, koska viettopinnalta tulevasta massasta valtaosa tippuu seulaston alkupäähän ja se on saatava heti leijumaan roskien optimaalisen erottelun turvaamiseksi. Tarvittaessa ilmamäärää lisätään asteittain.

Seulaston jatke tavataan usein pitää reilusti auki ajatellen, että näin estetään jyvien karkaaminen peltoon. Tämä on virhe, koska reilusti auki oleva jatke päästää ilmaa karkaamaan ja paine seulaston alkupäässä alenee liiaksi.

Lopuksi hienosäädetään seulaston toiminta alkaen yläseulan säädöstä. Toiminto helpottuu, jos koneessa on tappioilmaisin, josta muutokset ovat heti havainnoitavissa. Suhteellisen paljon auki olevat lamellit toimivat yleensä parhaiten.

Kun koko koneisto on oikein säädetty, voidaan alaseulan kokoa suurentaa (kts taulukko 1).

Oikein säädetyssä koneessa seulaston erottelu toimii hyvin ja vain hienosäätö on enää tarpeen

Koepuinnissa otetaan näytteitä säiliöstä. Analysointi tehdään seulomalla näyte laatikossa, joka jakaa näytteen 4 osaan (<1 mm, 1–2, 2–3,5 ja >3,5 mm). Puinnissa rikkoontuneet jyvät erottuvat kahteen pienimpään osioon.

Kun näytelaatikon tilanne analysoidaan tarkoin, voidaan seulasto- ja kohlintappiotkin erottaa. Silppurin läpi menneet jyvät ovat usein naarmuuntuneita. Kuva: Jussi Knaapi

Perusasetusten haussa jo silmämääräinen vilkaisu säiliöön kertoo tilanteen. Rajaiskierron ja kelan kierrosluvun seuranta kuuluvat myös kuvioon.

Kuljettaja pudottaa näytteenottotarjottimen maahan vauhdissa (magneettikiinnitysseulakopan alla), jolloin seuloilta ja kohlimilta yli karkaavat jyvät putoavat tarjottimelle.  Kuva: Jussi Knaapi

Patterikäyttöinen puhdistin on kätevä pellolla. Kuva: Jussi Knaapi

Powerstop eli koneen pysäytys massat sisällä, on hyvä suorittaa optimointiprosessin päätteeksi.

Kun konetta kuormitetaan maksimiin on käyttöhihnojen kunto ja kireys tietenkin oltava kunnossa.

Suomessa on perinteisesti puitu käyttäen suhteellisen kapeita pöytiä, jolloin puintikoneiston kuormitus harvoin nousee maksimiin. Rajaavaksi tekijäksi nousee ajonopeus ja pöydän hallinta.

Jos halutaan tarkentaa analysointia, käytetään kuvan seulalaatikkoa, joka jakaa näytteen 4 osioon. Kuva: Jussi Knaapi

Testi paljastaa muun muassa, jos jyviä rikkoontuu irtipuinnissa. Kuva: Jussi Knaapi

Lue myös juttusarjan aiemmat osat: