Pekka Päivikkö on toiminut traktoritekniikan kehityksen ytimessä – vaiheita Valtran tuotekehityksestä vuosikymmenten varrelta

Pekka Päivikkö on toiminut Valtralla tuotekehityksessä, testausinsinöörinä ja tuotepäällikkönä vuodesta 1994. Nyt hän on eläkkeellä. Kuva: Eemeli Linna

• Ikä: 66 vuotta
• Valtralla vuodesta 1994, nyt eläkkeellä.
• Toiminut mm. testausinsinöörinä ja tuotepäällikkönä
• Harrastukset: tietotekniikka

Pekka Päivikkö aloitti uransa Valtralla vuonna 1994 tuotannon menetelmäsuunnittelussa ja kokoonpanoon liittyvissä tehtävissä. Vuonna 1998 hän osallistui ensimmäisen S-Valtran kehittämiseen ja oli projektissa mukana alusta asti, sekä tuotannon suunnittelussa, että prototyyppien rakentamisessa.

S-sarjaa valmistettiin omassa pilttuussa, sillä valmistusmäärät olivat rajalliset ja traktori poikkesi muista malleista. S-mallia valmistettiin yhteensä 258 kappaletta. S-mallin erityispiirteet näkyivät sähkötekniikassa: siihen tuli CAN-väylä. Haasteeksi muodostui, ettei vielä ollut kokemusta, miten sähköliittimet tulisi suojata kosteudelta. Aiemmat niin sanotut ”paksun sähkön” ratkaisut eivät olleet yhtä alttiita ongelmille, sillä CAN-väylien mikroelektroniikka käyttää pienempiä virtoja.

Katso Valtran ensimmäisen S-sarjan tiedot Konedatasta.

S-mallissa oli ZF:n powershift-vaihteisto ja ZF:n etuakseli, moottorina Agcon 8,4 litran diesel, tehohaarukka 230–280 hv. Hydraulijärjestelmässä oli ohjelmallinen venttiilien säätö ajonopeuden mukaan, mikä mahdollisti venttiilin avautumisen esimerkiksi hiekoituksessa ajonopeuden mukaisesti. Sitä ominaisuutta ei ole nykytraktoreissa.

S-sarjan erityispiirteenä oli myös käyttäjäystävällinen ohjaamo: ensimmäinen ohjaamo suunniteltiin vanerista puusepän veistämänä, design-osasto teki piirustukset, Ferrarista tuli lokasuojat jne. Koekäyttäjä pohjoisesta arvosti uutta ohjaamoa, koska sinne mahtui akku, nuotiopuut ja siellä pystyi jopa nukkumaan.

S-projektin jälkeen Päivikkö siirtyi testausinsinööriksi, vastaten protomallien testauksista tehtaan ulkopuolella käytännön töissä. Työyhteisö oli hänen mukaan erityisen sitoutunut. Testaajalegenda Pauli Leivo oli säästötoimenpiteiden sekä ylityökieltojen aikana tekemässä lämpötestiä. Kun kello tuli neljä, hän vei työtakin naulaan, mutta testaus jatkui.

Päivikkö oli mukana useissa projekteissa, kuten nelossarjan mallien kehityksessä, mutta kaikista hankkeista hän ei voi kertoa tarkasti. Monet projektit ovat liikesalaisuuksia.

Tekniikan kehityksen arjessa korostuu käytäntö ja kokemus: usein tietokoneella suunniteltu osa voi osoittautua hankalaksi asennettavaksi tuotannossa tai huollossa. Siksi välitön palaute käyttäjiltä on ensiarvoisen tärkeää ja kentällä syntyvät ideat ja keksinnöt ovat usein merkittäviä.

Päivikkö on ollut mukana kehittämässä traktoritekniikan keräämää viljelydataa. Dataa kertyy paljon, mutta sen soveltaminen käytännössä on vaikeaa: järjestelmät eivät kykene muuttamaan raakadataa viljelysuunnitelmiksi ilman asiantuntijan tulkintaa. Vaikka tekoälyä pidetään ratkaisuna, Päivikkö muistuttaa että tekoäly tarvitsee valmiita malleja ja kokemusta. Suurimpana haasteena hän näkee datan hyödyntämisen viljelijän hyväksi.

Taustalla on yksi esimerkki Pekan tekemistä tutkimushankkeista. Kone toimii täysin etäohjatusti. Kuva: Eemeli Linna

Päivikkö rohkaisee viljelijöitä ottamaan yhteyttä tehtaaseen, jos kaipaa traktoriinsa uutta ominaisuutta – perusteltu pyyntö voi aiheuttaa kehitystoimia. Hän painottaa koneiden käytettävyyttä, autonomisten ratkaisujen hyötyjä ja turvallisuuteen liittyviä parannuksia. Tulevaisuudessa työkoneautomatisointi ja traktorien monipuolisuus korostuvat, kun maatilojen yksikkökoko kasvaa ja osaavan kausityövoiman saaminen vaikeutuu.

Pekka Päivikkö katsoo traktoritekniikan kehitystä uteliaan insinöörin näkökulmasta – pioneerihenki ja nopea reagointi ovat hänen mukaansa suomalaisen traktorivalmistajan vahvuuksia.

Kuuntele Pekka Päivikön kokonaisuudessaan alta olevasta linkistä