Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”
Lypsykarjaa oli 1990-luvun alussa 50 000 tilalla. Nyt sitä on 3 700 tilalla ja vuoteen 2030 mennessä lypsykarjaa ennustetaan olevan enää 2 250 tilalla.
Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva. Kuva: Henri HartikainenVastaavasti karjan keskikoko nousee tämän vuosikymmenen aikana jo 90 lehmään ja lypsyn hoitaa useimmissa tapauksissa lypsyrobotti.
Lieneekö yhtään muuta maatalouden toimialaa, missä kehitys on näin nopeaa.
Ensimmäinen lypsyrobotti otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000. Nyt lypsyrobotti on noin 1 250 tilalla. Lypsyasemia on noin 600 tilalla ja parsinavettatiloja on edelleen noin 1 850.
Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, lypsyasema on 200 tilalla ja parsinavetta on enää 350 tilalla. Ensi vuosikymmenellä häviävät loputkin.
Alkuun robottilypsyn pelättiin alentavan maidon tuotosta. Nyt tiedetään, että se päinvastoin nostaa tuotosta 10–15 % ja se johtuu siitä, että korkeatuottoisilla lehmillä kaksi päivittäistä lypsykertaa on liian vähän.
Kun itse olin 60-luvun alussa maatalousharjoittelijana, keskituotos oli 3 500 l ja nyt keskituotos ylittää 10 000 l ja tuo harjoittelutila oli kuitenkin yliopiston opetus- ja koetila.
Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä navetassa ei paljoa vähene. Navetan puhtaanapito on entistä tärkeämpää, koska lypsyrobotti pesee kyllä utareet ja vetimet, mutta se ei huomioi sitä, että ne voivat olla erityisen likaiset. Makuuparret pitää olla hyvin kuivitettuja.
Robotti tekee paljon muutakin kuin vain lypsää. Se kerää tiedot lehmien lypsämästä päivittäisestä maitomäärästä, se antaa tietoja maidon laadusta, mutta sen lisäksi se voi raportoida, jos eläimen hyvinvointi ei ole kunnossa. Jokainen tila harkitsee, mitä tietoja se haluaa robotin kertovan. Laitteen perushintaan tulee keskimäärin 40 % lisähintaa erilaisista lisävarusteista.
Huolto on saatava häiriöön joutuneelle lypsyrobotille nopeasti, myös yöllä ja pyhäpäivinä. Laitetoimittajat tarjoavat vuosisopimuksia, joihin sisältyy useamman kerran vuodessa tehtävä huolto. Robotilta on häiriötapauksissa saatavissa etäyhteys huoltomiehelle ja usein vika saadaan korjattua puhelinneuvonnan avulla, mikä neuvonta sisältyy huoltosopimukseen.
45 vuotta sitten kerrottiin robottitilan tarvitsevan palvelukseensa sähköalan diplomi-insinöörin.
Jälkimarkkinoinnin osuus lypsyrobottitoimittajan liikevaihdosta on puolet.
Kun robottitoimittajia on maailmalla ainakin toista kymmentä, on hyvä, että Suomeen niistä on rantautunut käytännössä vain kolme merkkiä. Vähän myydyn robotin huolto muodostuu käytössä olevaa laitetta kohti korkeaksi ja huoltomiehen paikalle tulo kestää liian kauan.
Olen käynyt lypsyrobotteja valmistavassa yrityksessä. Työntekijät näyttivät kaikki tekevän erilaisia sähköasennuksia. Juuri tuo elektroniikka olikin alkuaikojen roboteissa Akilleen kantapää. Maataloustutkijain seminaarissa 45 vuotta sitten kerrottiin robottitilan tarvitsevan palvelukseensa sähköalan diplomi-insinöörin.
Mutta ei tarvitse enää.
Koneviestin kolumnisti on ruotinut ajan ilmiöitä jo vuodesta 1985 lähtien. Agronomi Holma työskenteli 14 vuotta SOK:n koneosastolla, viimeiset vuodet hankintaorganisaation päällikkönä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
