Lypsykarjatalouden hurja muutos – keskimääräinen lehmäluku tilaa kohden on nyt 50

”Kun viljapuolella sadot ovat nousseet viimeisen 60 vuoden aikana kaksinkertaisiksi, lehmien keskituotos on kasvanut kolminkertaiseksi”, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva. Kuva: Jussi Knaapi

Maatalous|Karjatalouskoneet13.11.202308:00

Kolumni

Erkki Holma

Keskimääräinen lehmäluku/tila on nyt 50. Meijeriteollisuuden arvion mukaan 10 vuoden päästä lehmäluku on 100. Karjatilojen lukumäärä putoaa samassa suhteessa.

Kun viljapuolella sadot ovat nousseet viimeisen 60 vuoden aikana kaksinkertaisiksi, lehmien keskituotos on kasvanut kolminkertaiseksi. Siihen on päästy eläinjalostuksen, hyvän ruokinnan ja eläinten hyvinvoinnin avulla. Nyt on alkanut keskustelu siitä, onko eläinten hyvinvointi mennyt hoitajien jaksamisen edelle.

Sadan lehmän keskimääräisen karjakoon saavuttaminen edellyttää isoja investointeja. Tuollaisen navetan rakentaminen, mukaan lukien navettaan tarvittava tekniikka, on aina miljoonainvestointi. Noussut korkotaso on tehnyt sen, että investointisuunnitelmia on, mutta niitä ei uskalleta lähteä toteuttamaan. Pankitkin ovat tulleet varovaisiksi.

Toinen pohdintaan tuleva asia on, kuinka suuren osan peltopuolen töistä voi teettää urakoitsijalla. Kysymys ei ole pelkästään siitä, että kaikkien koneiden ostamiseen eivät rahat riitä. Kaiken tekemiseen ei riitä myöskään isännän aika.

Jo 10 vuotta sitten kävin saksalaisella lypsykarjatilalla, joka oli ulkoistanut kaikki rehuntuotantoon liittyvät työt. Tilan isäntä keskittyi pelkästään tuottamaan maitoa. Saksassa urakointi on yleisempää ja urakoitsijoita on myös saatavana.

Joka tapauksessa maitoa tarvitaan. Maailmanlaajuisesti maitotuotteiden menekki kasvaa hitaasti, ei laske. Samaan aikaan Keski-Euroopan maidontuotannon arvioidaan laskevan. Syynä on se, että lypsykarjatiloille ei tahdo löytyä jatkajia. Maidon tuottajahinnan vaihtelut ovat siellä suurempia kuin Suomessa.

Tilaa Suomessa tuotetulle maidolle pitäisi olla. Näin meijeriteollisuus arvioi.

Yksi avainkysymys on se, mitä tapahtuu Kiinan markkinoilla. Siellä nimittäin kysyntä kasvaa ja pienikin kasvu antaa paljon lisää vientimahdollisuuksia. Kuinka riippuvaiseksi uskalletaan tulla niistä markkinoista, siinä tuhannen taalan kysymys.

Ison karjatilan riskinä on, että jos kaikki on isännän tai emännän varassa ja heille sattuu jotakin, miten työ jatkuu ja kuinka iso investointi saadaan maksettua. Asian varmistamiseksi on perustettu karjatiloista useamman henkilön osakeyhtiöitä, joista löytyy korvaava henkilö, jos jotain dramaattista sattuu.

Joka tapauksessa karjatila edellyttää erittäin korkeata ammattitaitoa. Alalle pitää syntyä. Tie viljatilan isännäksi on paljon yksinkertaisempaa.

Omalla kohdalla karja-ala tyssäsi jo 60 vuotta sitten. Harjoittelutilan karjakko moitti minua heikosta lypsytaidostani. Hän kuitenkin lisäsi samassa yhteydessä, että edellisenä vuonna tilalla oli harjoittelijana tyttö, joka oli erinomainen lypsäjä. Otin vinkistä vaarin. Olen ollut tuon lypsäjän kanssa 55 vuotta naimisissa.

Mutta karjaa ei emäntäkään taloon tuonut.