Lietteen hajalevitys on pannassa monessa Euroopan maassa – hajalevitys saattaa pian olla liipasimella myös Suomessa

Lietteen levittäminen vantaan kautta on aina tarkempi kuin lautaselta. Kuvassa Vogelsangin Blackbird-levitin maata viiltävällä ja aukaisevalla jousikuormitteisella laahavantaalla. Kuvituskuva. Kuva: Seppo Pentti

Maatalous|Koneet ja kulkuneuvot25.5.202308:00

Kolumni

Erkki Holma

Kuusikymmentä vuotta sitten harjoittelutilani isäntä meni kysymään alan asiantuntijalta, mihin karjanlanta on viisainta viedä: metsään vai kaatopaikalle. Asiantuntija oli maanviljelyskemian professori. Hän kauhistui ajatustakin siitä, että lantaa ei käytettäisi arvokkaana ravinteena. Nuiva suhtautuminen lantaan johtui senaikaisesta levityskalustosta, jolla levitystä ei saanut suoritettua tasaisesti. Seurauksena oli kiusallisia lakoviljapälviä.

Nyt on kuivalannasta siirrytty lietelantaan ja levityskaluston hankintaa ohjaa tukipolitiikka. Sillä ohjataan sellaisiin laitehankintoihin, jotka ovat ympäristöä säästäviä. Laitteiden levitystarkkuus on kehittynyt ilman tukiakin. Vesiin päätyvien valumien välttämiseksi lietteen levittäminen lautasella hajalle on monessa maassa jo kokonaan kielletty ja multauslaitteet saavat investointitukia. Multauslaitteiksi luetaan usein myös vetovannasmultaimet, jotka eivät vie lietettä maan sisään, aivan kasvuston tyvelle kylläkin.

Tanskassa on hyvin laajamittainen kotieläintalous. Levitettävää lietettä on paljon ja sen hoitavat pääsääntöisesti urakoitsijat, joiden osuus levitysmäärästä on yli 80 %. Vaunut ovat isoja ja levitysleveydet 24–36 m. Levitys tehdään lähes aina kasvustoon, myös viljan oraille, ja työleveydet on sovitettu ajouraleveyksille. Mustaan maahan lietettä levitetään vain suurimmassa hädässä.

Levityksessä käytetään pääasiassa letku- ja vetovannaslevittimiä, joihin ei myönnetä investointitukia. Hajalevitystä lautasella ei Tanskassa ole saanut tehdä 30 vuoteen.

Runsas kymmenen vuotta sitten Tanskassa puhuttiin lietteen happokäsittelystä. Lietteen joukkoon pumpataan levitysvaiheessa pieni määrä rikkihappoa ja se vähentää ammoniakin haihtumista. Menetelmä on kuitenkin jäänyt puheiden tasolle.

Hollannissa on käytössä vetovannaslevittimet ja kiekkomultaimet. Hajalevitystä ei ole saanut tehdä vuosikymmeniin. Myös letkulevittimet ovat olleet käyttökiellossa vuosien ajan. Investointitukia ei makseta.

Saksassa hajalevityslaitteiden käyttölupa on muutaman vuoden ylimenoajan umpeuduttua loppunut. Kiekko- ja vetovannasmultaimien hankinnalle maksetaan investointitukea.

Yksityinen viljelijä saa 40 %, urakoitsija 10–20 %. Mitä isompi on urakoitsija, sitä pienempi on tuki. Alkuun tuki annettiin myös samassa yhteydessä tehtyyn vaunun hankintaan. Viranomaiset päivittävät luetteloa laitemerkeistä ja -malleista, jotka ovat tukikelpoisia, mikä helpottaa investointipäätöksen tekemistä.

Letkulevittimien käyttö on sallittua, mutta niiden ostaja ei saa investointitukea ja sen takia uusien letkulevittimien myynti on lähes nolla.

Itävallassa on hyvin samankaltainen tukipolitiikka kuin Saksassa.

Suomessa hajalevitystä saa edelleen käyttää, mutta liete on mullattava pian levityksen jälkeen. Kun katsoo, mikä on käytäntö monessa muussa Euroopan maassa, saattaa hajalevitys pian olla liipasimella täälläkin. Ennen lopullista käyttökieltoa on yleensä ollut usean vuoden ylimenoaika. Vanha kalusto on saatu ajaa loppuun tai se on varustettu jälkiasennettavalla multaimella.