Kuinka kaivinkoneen vaihtoarvo säilytetään? Näillä vinkeillä pidät koneen arvoa yllä

Kuva: Arto Turpeinen

• Säännölliset huollot ja niiden dokumentointi
• Oikeat käyttötavat
• Sopivankokoinen kone kulloiseenkin työhön
• Lisälaitteilla merkitystä vaihtoarvoon

Kaivinkonetta ostettaessa aivan ensimmäinen kysymys on koneen käyttötarkoitus – soveltuvuus kulloiseenkin työhön. Yleisesti ottaen usein valitaan kustannuspaineissa liian pieniä koneita, mikä rasittaa esimerkiksi puomistoa turhaan. Karrikoidusti voidaan sanoa, ettei viiden tonnin konetta ole suunniteltu louheen lastaukseen.

Työkohteet toki vaihtelevat, mutta karkeampiin kohteisiin pelivaraa tuo esimerkiksi konevuokraamot, joista projektiluonteisiin töihin saa väliaikaiskalustoa. Urakkaluonteisessa työssä liian pienellä koneella operointi ei pelkästään rasita konetta, vaan hidastaa myös toimintaa.

Sama pätee myös työlaitteisiin. Kallistuva kauhanpyörittäjä on ehdoton apuväline monissa kohteissa, mutta vaikkapa kallion purkamisessa mekanismi joutuu turhan lujille. Kaivinkoneet on suunniteltu pitkittäiseen työskentelyyn, mutta rototilttien yleistymisen myötä myös ylävaunun sivuttaisliikkeet ovat yleistyneet, mikä rasittaa puomiston puslia. Tehokkuuden parantamiseksi puomiston rakenteita on myös kevennetty, joten myös työtapoihin on syytä kiinnittää huomioita.

Koneen painoluokka täytyy valita kulloiseenkin työtehtävään sopivaksi. Kuva: Arto Turpeinen

Some-kanavissa on ajoittain irvailtu sukkasillaan kaivinkonetta ajaville, mutta myyntimiehen kannalta vilkaisu ohjaamoon antaa viitteitä koneen yleisestä ylläpidosta. Siisti ohjaamo ei ole kuljettajan kannalta pelkästään viihtyvyystekijä, vaan se voi vaikuttaa myös sähköjärjestelmien toimivuuteen. Katkaisimille läikytetty energiajuoma tuskin ainakaan lisää luottamusta koneen yleisestä ylläpidosta.

Puhtaudesta huolehtiminen on oleellista myös muualla koneessa. Ylimääräiset roskat, lika ja pöly nostavat tulipalon riskiä. Ei myöskään sovi unohtaa koneen ulkonäön tuottamaa mielikuvaa asiakkaille. Päivittäistarkistusten yhteydessä on hyvä silmäillä myös esimerkiksi mahdollisen keskusrasvarin linjastot, ennen kuin katkennut putki jättää jonkin tapin rasvaamatta.

Useiden eri lähteiden kommenttien perusteella ohjaamon siisteys kertoo koneen yleisestä ylläpidosta.  Kuva: Arto Turpeinen

Tela-alustaisen kaivinkoneen alusta on luonnollisesti kuluva osasto, joka vaatii väistämättä ajoittaista suhteellisen arvokasta remonttia. Maastossa liikuttaessa telat vääntyilevät ja kuluvat nopeasti. Ottamalla muutama asia työskentelyssä huomioon elinikää on mahdollista jatkaa.

Lähtökohtaisesti koneella pitäisi edetä johtopyörät edellä, jolloin telat ikään kuin vetävät. Käännöksissä alavaunua on syytä keventää puomilla. Työskentelytapojen lisäksi myös alavaunun kunnossapidossa on syytä ennakoida tulevia ongelmia.

Perusrutiineihin täytyisi kuulua telavälien puhdistaminen, sillä rungon ja perusketjun väliin pakkautunut maa kuluttaa komponentteja ja rasittaa ajomoottoreita. Ketju väistämättä venyy, joten sitä täytyy kiristää asianmukaiseen kireyteen säännöllisesti. Liian löysällä ollessaan se rasittaa turhaan vetoratasta.

Erittäin tärkeää on myös huolehtia telarullien kunnosta. Jumiutuneet rullat kuluvat pian kantikkaiksi ja hankaavat suotta perusketjua ja rasittavat ajomoottoreita.

Telarullien jumittuminen rasittaa ajomoottoreita ja kuluttaa perusketjua. Kuva: Arto Turpeinen

Haastattelujen perusteella useat alan toimijat kertoivat, että vaikka moottorin osalta öljyjen ja suodattimien vaihdot suoritettaisiin huolto-ohjelman mukaan, hydrauliikan osalta näin ei välttämättä tapahdu. Myös hydrauliikkaöljyt ja suodattimet kuuluu vaihtaa huolto-ohjelman mukaisesti.

Hydrauliikkapumppu on suoraan moottorin yhteydessä muodostaen kokonaisuuden. Etenkin iäkkäämmissä koneissa pumpun vaihtaminen voi olla jopa ennakoivaa huoltoa. Pitkän linjan konemyyjä Jouko Salomäki kertoo asialla olevan vaikutusta myös vaihtoarvoon.

”Koneisiin voisi olla järkevää 8 000–12 000 käyttötunnin kohdalla vaihtaa koko pumppu. Jos pumppu ehtii vaurioitua, ongelmia tulee helposti lisää, sillä metallihilettä siirtyy väistämättä myös muualle järjestelmään”, Salomäki kertoo.

Öljyvuodoilla voi olla vaikutusta myös koneen hydrauliikan kuntoon. ”Usein unohdetaan vaihtaa vuotavat sylintereiden tiivisteet, ja odotetaan liian kauan. Tämä saattaa aiheuttaa ohivuotoa, mistä seuraa hydrauliöljyn lämpenemistä. Se kovettaa tiivisteitä entisestään. Huolloissa ei kannata säästää – kaikista kalleinta on jos kone hajoaa,” Salomäki jatkaa.

Vuotavat sylinterien tiivisteet saattavat aiheuttaa hydrauliikkaa lämmittävää ohivuotoa. Kuva: Arto Turpeinen

Vaikka öljyt vaihdettaisiinkin säännönmukaisesti, on öljynlaadulla myös merkitystä. Etenkin uudemman päästötason koneet vaativat vähätuhkaisia öljyjä – lisäksi muiden luokitusten täytyy olla oikein. Haastateltavat korostivatkin käyttökoulutuksen tärkeyttä, sekä koneen käyttöohjekirjaan perehtymistä.

SCR-järjestelmää hyödyntävissä koneissa erityistä huolellisuutta on noudatettava käsiteltäessä AdBlue-lisäainetta. Nesteen mukaan liuos säilyy ainoastaan 18 kuukautta. Jatkossa tämä saattaa muodostua ongelmaksi, sillä ainetta hamstrattiin kevään aikana runsaasti.

Järjestelmä on lisäksi erittäin arka epäpuhtauksille, joten säiliötä täytettäessä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Vanhaksi mennyt liuos kiteytyy ja tukkii suuttimet. Vaihtotilanteessa koneen omistajan on allekirjoituksellaan vakuutettava, että kone on CE-määräysten mukainen, myös päästöjärjestelmän osalta. Siksi tähän rutiinitoimenpiteeseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Yksi merkittävimmistä koneen elinkaarikustannuksia kasvattavista seikoista on myös tyhjäkäynnin osuus. Vaikka koneella ei tehtäisikään tuottavaa työtä, raksuttaa turha joutokäynti tunteja mittariin, jolloin määräaikaishuollotkin tulevat nopeammin vastaan.

Tela-alustaisen kaivinkoneen alusta kuluu väistämättä. Lisää elinikää saavutetaan mm. puhtaudella ja perusketjun oikealla kireydellä. Kuva: Arto Turpeinen

Tehdyt huollot ja mahdolliset remontit olisi syytä dokumentoida tarkasti. Eräs ratkaisu on yleistyvät huoltosopimukset, jotka takaavat oikeiden öljyjen ja varaosien käytön. Samalla myös huollot raportoidaan oikein. Osaltaan dokumentointia helpottaa kehittyneet telemetriajärjestelmät.

”Tee-se-itse-miehiä on yhä vähemmän, ja monet luottavat ulkopuolisten tekemiin huoltoihin. Tässä ratkaisussa on myös etuna, että ammattilainen osaa havainnoida myös muut mahdolliset ongelmat ja ennakoida korjaustarpeet”, Salomäki mainitsee.

Konesilta Oy:llä on pitkä kokemus käytettyjen maarakennuskoneiden maahantuonnista ja myynnistä. Toimitusjohtaja Ville Kyllösellä on selkeä näkemys, millä koneiden kuntoa saataisiin ylläpidettyä. Tärkeää on huoltojen ja korjausten kirjaaminen.

”Huoltojen täytyy olla säännönmukaisia. Ääneenkin voi kertoa vioista myös vaihtotilanteessa, jolloin voimme laittaa ne kuntoon ennen jälleenmyyntiä. Remontit kuitenkin kuuluvat koneisiin merkistä riippumatta. Yrittäjän täytyy vierittää vastuuta myös kuljettajille, jolloin päivittäiset tarkastukset tulee varmasti tehtyä”, Kyllönen kertoo.

Rotatorin vaihtokonepäällikkö Juhani Helin korostaa myös kuljettajien vastuuta.

”Mielestäni kuljettajien välinpitämättömyys on hieman kasvanut. Kuskit kokevat olevansa ainoastaan ajajia, eivätkä huolehdi ajokistaan. Hyvin paljon ongelmia aiheutetaan itse. Urakoitsijan kannattaakin korostaa kuskeille päivittäistarkastusten merkitystä.”

Raskaskonehuoltaja Pekka Leppäkorpi kertoo vaihtokonekaupan muuttuneen vuosien varrella. Nykypäivänä vaihtokoneet tarkistetaan yhä tarkemmin.

”Takavuosina vaihtokoneista sai aina saman rahan kunnosta riippumatta. Nykyään kyse ei ole pelkästään peruskoneen arvosta, vaan varustelu vaikuttaa myös asiaan. Vaihtoarvoa laskee merkittävästi, mikäli kone sijoittuu väärälle päästötasolle, sillä kaupungit saattavat vaatia tietyn päästötason koneita. Tulevaisuudessa on taatusti kysyntää hyvin pidetyille Stage 5 -koneille”, Leppäkorpi kertoo.