Koneklassikot

Ole Gabriel Kverneland perusti Norjan johtavan maatalouskonetehtaan – heinähännällä maailmanvalloitukseen

Opinnoissaan menestyneelle norjalaiselle nuorelle miehelle myönnetty matka-apuraha oli hyvä sijoitus. Naapurimaiden konepajoihin suuntautuneilla opintomatkoillaan Ole Gabriel Kverneland tutustui menetelmiin, joita soveltamalla hänen perustamastaan metallipajasta tuli Norjan johtava maatalouskonetehdas.
Valmistaja
Nostolaitekiinnitteisten traktoriaurojen valmistus alkoi v. 1947 – maailmanmaineeseen Kverneland nousi 5 vuotta myöhemmin esitellyn Hydrein-malliston myötä. Vetokartun kiertämiseen perustunut viilunleveyden pikasäätö oli tuolloin uutta. Tässä 1960-luvun alun Hydreinissä on kaikki mahdolliset lisävarusteet, eli tukipyörä, pyörivä maapuoli ja kiekkoleikkureihin kiinnitetyt kuorintasiivet.

Monen maatalouskonevalmistajan ura on alkanut auroista. Jatkossa ne ovat saattaneet jäädä teknisempien koneiden varjoon, mutta joillakin aurapajan status on säilynyt hyvin vahvana.

Nimenomaan auroilla kuuluisiksi tulleita merkkejä ovat olleet muun muassa John Deere, Oliver, Cockshutt, Ransomes, Lemken, Rabe, Vogel & Noot, Överum, Fiskars ja Kverneland. Muutamat mainituista merkeistä ovat painuneet jo historiaan tai vaihtaneet alaa, näin on käynyt esimerkiksi Fiskarsille, joka nykyään tunnetaan paremmin käsityö- ja keittiövälineistään. Fiskars-aurojen pahin kilpailija Kverneland tekee edelleen auroja, mutta paljon muutakin peltoviljelyyn liittyvää.

Valmistaja
Ole Gabriel Kvernelandin (1854–1941) vuonna 1879 Frøylandiin perustamasta pajasta tuli nopeasti Norjan suurin auratehdas. Nyt Kverneland Groupin sanotaan olevan maailman suurin työkonevalmistaja. Viime vuosikymmeninä siihen on liitetty muun muassa Fraugde, Kyllingstad, Underhaug, Taarup, Maletti, Accord. Vicon ja RAU. Vuodesta 2012 Kverneland on ollut Kubotan omistuksessa.

Varhaiset vuodet

Norjan lounaiskolkassa, Timen kunnassa asuneilla Marta Rasmusdatter ja Gabriel Olson Kvernelandilla oli 12 lasta, mikä oli tavallinen perhekoko 1800-luvulla. Kvernelandit saivat elantonsa maanviljelystä ja isännän tekemistä sepäntöistä. Lapsikatraan toiseksi nuorin, 1854 syntynyt Ole Gabriel viihtyi isänsä ja isoisänsä tavoin kyläpajassa, jossa oli taottu vuosisadan alusta lähtien.

Ole sai käydä kansakoulun ja pääsi 16 vuotiaana Austråttin maatalouskouluun, jota johti tuon ajan maatalousteknologian paras asiantuntija, agronomi Jan Adolf Budde. Terävä-älyisestä Ole Kvernelandista tuli Budden luotto-oppilas, jolle uskottiin muun muassa koulun kirjanpito ja valtuudet käyttää pajaa omiin tarkoituksiin. Mainittavin teos oli skotlantilaistyyppinen aura, joka palkittiin hopeamitalilla v. 1872.

Valmistaja
Kvernelandin ensimmäinen traktoriaura valmistui v.1928 ilmeisesti amerikkalaisen Oliverin lisenssillä, rakenne kun on tismalleen sama. Muita tuon ajan traktorityövälineitä olivat hinattavat jousiäkeet ja Minerva-lapiorullaäes, joka muistutti siinä määrin suomalaista Traktori-Hankmoa, että luultavasti sekin oli lisenssituote.

Konevasaralla vauhtia

Viisi vuotta myöhemmin Kverneland sai Budden järjestämän matka-apurahan, jonka turvin hän pääsi tutustumaan Norjan, Ruotsin ja Tanskan metalliteollisuuteen, joista eniten kiinnostivat lukuisat aura- ja viikatepajat. Eskilstunalaisessa kivääritehtaassa (Carl Gustaf stads gevärsfaktori) nähty konevasara tutkittiin erityisen tarkkaan.

Ole Kverneland sovelsi näkemiään työtapoja aluksi isänsä pajassa, oman ahjon lämpöön Ole pääsi v.1879. Uuteen Frøylandsvatnet-järven pohjoisrannalle perustettuun pajaan tuli omatekoinen konevasara, voimaa saatiin läheisestä Frøylandsånan koskesta.

Kvernelandin omaksumat systeemit osoittautuivat oikeiksi, vuodessa valmistui parhaimmillaan 8 000 viikatetta, käsitaonnalla samaan määrään olisi tarvittu moninkertainen määrä seppiä. Englantiin tehdyn opintomatkan jälkeen tuotevalikoimaan lisättiin veitset, haarukat ja sakset, joita oli alettu käyttää talonpoikaistaloissakin.

Aurat tulivat kuvioihin heti 1880-luvun alussa ja niistä tuli nopeasti pajan ykköstuotteita. Osakeyhtiö O.G. Kvernelands Fabrik AS perustettiin v. 1894, samoin uusi takomo, seuraavana vuotena tuli vuoroon uusi tehdasrakennus. Tuossa vaiheessa pienemmät takomatuotteet olivat jäämässä taka-alalle.

Aurojen ja äkeiden kuljetus kaukaisemmille asiakkaille onnistui helposti v. 1878 valmistuneen Jæren Line-rautatien avulla. Frøylandsvatnetin vastarannalla olleelle Kleppin asemalle oli vain 2,5 kilometrin vesimatka.

Hydreinillä ja Heinähännällä maailmalle

Kvernelandin kuuluisin hevosaura Record esiteltiin vuosisadan vaihteessa. Traktorikausi alkoi 1920-luvun lopulla, jolloin valmistui Fordsonin perään tarkoitettu hinattava aura. Tuolloin Kverneland oli ollut jo muutaman vuoden Norjan suurin auratehdas. Ensimmäinen 3-pistekiinnitteinen traktoriaura tuli saataville 1947, viisi vuotta myöhemmin saatiin valmiiksi Hydrein-aura, josta tuli vähintään yhtä legendaarinen kuin muinoisesta Recordista.

Toinen tuon ajan menestystuote oli Høysvans (heinähäntä), joka oli tarkoitettu kuivaheinän ja oljen lyhyen matkan kuljetuksiin. Sillä voitiin ottaa peruuttamalla lasti suoraan karholta ja kuorma pysyi sitomatta koossa ladolle tai navetalle asti, sillä nostolaitetta kohotettaessa yläkoura painui tiukasti heinien päälle. Tarjolla oli myös säilörehun kasaamiseen ja kuljetukseen tarkoitettu Silosvans (siilohäntä), josta ei ennättänyt tulla yhtä suosittua, sillä 1960-luvulla yleistyneet niittosilppurit veivät siltä markkinat.

Ensimmäiset 100 vuotta Kverneland toimi perheyrityksenä, Ole Gabriel Kvernelandin jälkeen yhtiötä johti Ole Gabriel Kverneland II ja hänen jälkeensä Ole Gabriel Kverneland III. Nykyiseen laajuuteensa Kverneland on noussut yritysfuusioiden myötä, ensimmäinen ulkomainen tehdas oli v. 1973 ostettu tanskalainen Fraugde. Itse Kvernelandkin on nykyään ulkolaisomistuksessa, vuodesta 2012 sitä on hallinnoinut Kubota.

Lue lisää