IMT:n lisenssisopimus MF:n kanssa päättyi vuonna 1968. IMT:lle jäi oikeudet MF 35:een ja 65:een perustuviin traktoreihin, 6+2-voimansiirtoon ja esikammiodieseleihin. Merkittävää oli kuitenkin se, että IMT sai myös oikeudet MF 175:n perusrakenteeseen ja moottoriin.

Ensimmäiset mallit 175:n tekniikkaan perustuvat mallit olivat 1970-luvun alkupuolella 574 ja sen nelivetomalli 576. Siitä parannettu kehitelmä oli länsimarkkinoille esitelty nelivetomalli 579. 579:ssä neliveto kytkeytyi automaattisesti luiston ylittäessä 5 %, kuljettaja ei nelivetoa pystynyt kytkemään lainkaan. Ilmeisesti järjestelmässä oli kuitenkin ongelmia, koska myöhemmin siirryttiin kytkettävään nelivetoon. Ohjauspyörässä oli kallistussäätö. Muita samaan sarjaan kuuluvia malleja olivat 575, 578 ja 585. Mallien keskinäiset erot perustuivat taka/nelivetoisuuteen, mekaaniseen/hydrostaattiseen ohjaukseen, nostovoimaan ja vaihteistoon, joka osassa mallistoa oli IMT:n itse 6+2:n pohjalta kehittämä osittain synkronoitu 10+2. 578 poikkesi 575:stä vain nostolaitteen apusylinterin osalta.

Vuonna 1983 mallistoa karsittiin ja esiteltiin taka- ja nelivetoinen 577, jonka MF 500-sarjaa muistuttava muotoilu oli sama kuin pienemmissä uutuuksissa. 577:ssä tehoa oli nostettu parilla hevosvoimalla (70 DIN/77 SAE). Vaihteisto oli 10+2. Vuonna 1989 esiteltiin turboahdetut 585 ja 590, joissa oli tehoa 85 hv. Jälkimmäisessä oli vaihteita 16+4. 2000-luvulla tarjolla oli vain 577, joka oli saatavissa sekä perinteisellä että uudella muotoilulla.

Traktorit

IMT 574-590

Pitkään kestäneen pysähtyneisyyden jälkeen IMT uudisti mallistoaan vuonna 2005. Muotoilu oli laitettu varsin virtaviivaiseksi ja itävaltalaisen Voestalpinen kehittämä ohjaamo oli aivan uusi. Moottorien ostamiseen Deereltä pakottivat päästömääräykset. Vaihteisto oli sama synkronoitu 10+2 kuin vanhan malliston kehittyneimmissä versioissa. Hydrauliikan mainittiin olevan italialaisen Mitan tuotantoa. Nostovoima oli edelleen vaatimatonta tasoa. Jarrut olivat nyt öljykylpyiset levyt. Etuakselin kääntökulmaksi mainittiin 50 astetta, mutta kääntöympyrän halkaisijaa ei kerrottu. Etuakseli ulkonevine napoineen ja pienine etupyörineen lienee ollut omaa tuotantoa. 2050:n hinta oli kolmanneksen korkeampi kuin vastaavan 549-mallin.

IMT 2050-2090

IMT:n malliston lippulaivoina oli vuodesta 1977 aina 1990-luvun loppuun asti runko-ohjattavia malleja, jotka muistuttivat suuresti MF:n 1500/1800- ja 4000-sarjan malleja. Jopa teippaukset olivat samankaltaisia. Lisenssiä MF:ltä ei kuitenkaan ollut. Kolmessa pienimmässä mallissa 5160, 5200 ja 5220 käytettiin paikallisen kuorma-autovalmistajan FAP-Famosin kuutoskoneita, jotka perustuivat vanhaan MB:n lisenssiin.

Vuonna 1983 esitellyissä 5270:ssa ja 5360:ssa oli Mercedeksen V10- ja V12-moottorit. Myös 5200:aa varustettiin myöhemmin MB:n moottorilla. Euroopan suurimmassa traktorissa IMT 5500:ssa oli ahdettu MB:n V12 teholtaan 517 hv. Myös pienempien runko-ohjattavien teholukemat vastaavat suunnilleen mallimerkinnän loppuosaa. Poikkeuksena tästä on myöhempi 5220 DL, jonka ahdetussa FAP-moottorissa oli tehoa 280 hv. Vaihteistona runko-ohjattavissa oli mekaaninen 9+1, kahdessa suurimmassa 16+2. Runko-ohjattavat päätyivät pääosin kotimaan ja naapurimaiden valtiontiloille.

IMT 5160-5500

IMT:n suuret traktorit 5100/5106 (98 hv) ja turboahdetut 5130/5136 (120 hv) esiteltiin vuonna 1982. 6-päätteiset mallit olivat nelivetoisia. Moottorina oli Perkinsin lisenssillä tehty 5,8-litrainen kuutoskone. Vaihteisto oli IMT:n oma 10+2 ja vaihdekepit olivat tuttuun tapaan keskellä. Vanhaa MF-tekniikkaa oli myös hydrauliikan kaksoispumppu, jonka tuotot pystyttiin tarvittaessa yhdistämään ulkopuolisen hydrauliikan tarpeisiin. Jarrut olivat paineilmakäyttöiset. Boschin sähkönostolaite tuli lisävarusteeksi vuonna 2001.

90-luvulla esiteltiin monia uusia isoja malleja. 162-hevosvoimainen 5170 oli ensimmäinen IMT-traktori, jossa oli tasauspyörästön lukko etuakselilla. Moottorina oli Mercedeksen 9,6-litrainen ahtamaton V6. Vaihteisto oli täysin synkronoitu 16+4. 170-hevosvoiman luokassa käytettiin myöhemmin myös Valmetin 7,4-litraista moottoria. Aitoa Perkinsin moottoria käytettiin 136-hevosvoimaisessa mallissa 5135. 90-luvun lopun uutuus on 210-hevosvoimainen 5210, joka vastasi tekniikaltaan pääosin mallia 5170.

IMT:n laatua pidettiin ainakin DDR-lähteiden mukaan itätraktorien parhaimmistoon kuuluvana. Esitteiden perusteella tuntuu kuitenkin, ettei valmistajan kunnianhimo ollut kovin korkealla tasolla. Esimerkiksi tässä kuvituksena käytetty esite on kuvien laadun ja painojäljen osalta surkea. Teknisiä tietoja puuttuu, vaikka otsikot niitä varten on laitettu. Monissa esitteissä on alkeellisia virheitä ja englanninkieliset käännökset ovat ala-arvoisia.

IMT 5100-5210

1970-luvun puolivälissä MF 65:een pohjautuvan IMT 558:n korvasi tuoreemmin muotoiltu 560. Moottori oli edelleen vanha esikammiodiesel. Taka-akseli oli uusi ja jarrut olivat öljykylpyiset levyjarrut.

Suorasuihkutusdiesel tuli vuonna 1986 esiteltyihin malleihin 565 ja 569. Samalla esiteltiin uudet ohjaamot ja uusi muotoilu. Vaihteisto oli joko alkuperäinen 6+2 tai osittain synkronoitu 10+2. Nostovoimaa oli lisätty 1900 kiloon. Uutuus oli tuolloin myös neliveto, joka oli toteutettu sivuakselilla. Nelivedon kytkentä oli mekaaninen eikä lukkoa ollut. Maavara nelivetomallissa oli 317 mm. 1990-luvun lopusta lähtien myös nämä mallit sai joko vuonna 1986 esitellyn muotoilun mukaisena tai uudempana versiona.

IMT 560-569

FE-35:een perustuvan 533:n rinnalla IMT valmisti Jugoslaviassa MF 65:een perustuvaa 551:tä. Se oli varustettu 65:n ensimmäisen version 3,1-litraisella moottorilla. Sen rinnalla IMT aloitti vuonna 1963 50-hevosvoimaisen 555:n valmistuksen. 555:ssä mainittiin olevan täysin uusi kaksoiskytkin. Voiman ulosoton välitys vastasi edelleen ensimmäisiä MF 65:a eli moottorin kierroksilla 2000 r/min voa pyöri 720 r/min. Jarruina oli MF:n levyjarrujen sijasta rumpujarrut. IMT:n myyntiohjelmassa oli myös 555:een suunniteltu kattava työkonevalikoima, joka ulottui maissinkylvökoneesta esim. paluuauraan, jota käännettiin vain 90 astetta edestakaisin.

555:n seuraaja oli 558, jonka 3,3-litraisessa M34T -moottorissa oli tehoa 56 hv. Ulkonäkö oli vielä 70-luvun lopussa alkuperäisen kaltainen.

IMT:n isompia traktoreita valmisti myös IMR-Rakovica, joka valmisti moottorit myös päätehtaan tuotteisiin. IMT:ssä moottorin väri oli harmaa ja IMR:ssa hopea. Mallimerkinnät olivat erilaiset. Esim. 558:aa vastasi IMR R60.

IMT 551-558

1970-luvun puolivälissä IMT 533:n yläpuolelle esiteltiin 540, joka perustui pikkuveljensä tavoin MF 35:n tekniikkaan. Moottori oli Perkinsin lisenssillä tehty 2,5-litrainen esikammiodiesel. Perusmallissa oli tehoa 40 hv ja Specialissa 47 hv. Vaihteisto oli vakiona 6+2 ja lisävarusteena sai 10+2 -vaihteiston, jossa kummankin alueen 2 ylintä vaihdetta oli synkronoitu. Tällä vaihteistolla varustetuissa malleissa oli perässä alennusvaihde voimanottoakselille, koska vaihdelaatikon sisällä ei ollut tilaa oikeaa nopeutta tarjoaville rattaille.

Länsivientiin esiteltiin malli 547, jonka moottori oli Englannissa valmistettu suorasuihkutus-Perkins. Lisäksi 547:ssä oli suuremmat renkaat ja lisäventtiili ulkopuoliselle hydrauliikalle. Parkanon Auto ja Puu -niminen firma osti näitä malleja Suomeen runsaan 100 kpl erän vuonna 1980. Ohjaamo asennettiin Suomessa ja sen valmistaja oli Kurikkaferro.

Vuonna 1986 esiteltiin 540:n seuraajaksi 542 ja 540 Specialin seuraajaksi 545/549. Näiden mallien sileä konepeiton muotoilu oli tyyliltään MF 500-sarjan kaltainen ja 545/549:n moottori oli uudistettu suoraduihkutusdiesel. 549:ssä oli 10+2 vaihdetta ja hydrauliikkapumppujen tuotot pystyttiin yhdistämään. Hydrostaattinen ohjaus oli saatavissa lisävarusteena. 90-luvun lopussa esiteltiin perinteisten rinnalle uudelleen muotoillut ja paremmalla ohjaamolla varustetut mallit. 10+2 -vaihteisto muuttui täysin synkronoiduksi ja maantienopeus nousi 40 km/h:iin.

Vuonna 2005 IMT solmi yhteistyösopimuksen Deeren kanssa traktoriensa varustamisesta länsimarkkinoiden uudet päästövaatimukset täyttävillä moottoreilla. Pikkumallistoon tuli 549:ää muuten vastaava 550, jossa oli Deeren 2,9-litrainen kolmoskone (54 hv). IMT 540:aa valmistetaan edelleen lisenssillä Pakistanissa.

IMT 540-550

Valmistajan muita koneita

Nostimia valmistava Leguan Lifts laajentaa yhteistyötä Uuteen-Seelantiin

Koneviesti

Uutiset

Kontiolahdella säilyneestä  Marshall-moottorista löytyy dieseltekniikkaa sadan vuoden takaa – näin museoharvinaisuus herätettiin henkiin talkoovoimin

Maanvijelijä Janne Räsänen osti moottorin vuonna 1929 Kontiolahteen tuottamaan sähköä silloin, kun paikallisessa koskessa ei ollut riittävästi vettä generaattorin pyörittämiseen

Weteraani

Metakan perävaunut Seppo Kuisma Oy:n valmistukseen ja myyntiin

Metaka Okra 2012 -näyttelyssä. Yritys on toteuttanut asiakkaiden tilauksesta erikoisia ratkaisuja. Kyseinen neliakselinen vaunu myytiin aikoinaan viljansiirtoon. Kuvituskuva.

Vanha perävaunu uuteen uskoon – näillä muutoksilla kärryn käyttö helpottui huomattavasti

Parikymmentä vuotta sitten hetken mielijohteesta hankittua perävaunua käytettiin eräässä vaiheessa hyvinkin aktiivisesti viljan ajoon, mutta nyt se on päässyt käytön puutteessa rapistumaan. Perävedolla varustetun vaunun tekniikkaan eivät aika ja ulkosäilytys ole vaikuttaneet, joten ajatus sen käyttökunnostuksesta ei ollut täysin älytön.

Huolto ja tekniikka

Lukijan idea: Heittosuojaan muovinen kahva

Yksinkertainen muovikahva helpottaa heittosuojan nostamista kuljettajan paikalta ajettaessa esteen ohitse.

Lukijan idea

Ski-Doo uudisti hyötykelkkojaan vuodelle 2026 – uMotion-alustan jousitus on muuttunut radikaalisti

Ski-Doo Expedition XRTEME on kelkka, jolla voi ajaa rauhallisesti metsän siimeksessä, mutta tarvittaessa vauhtia riittää reitilläkin. Kaksitahtisessa E-TEC 850 riittää paukkua.

Ajoneuvot ja ympäristö

Lynxin vuoden 2026 moottorikelkoissa on teknisiä muutoksia useammassakin mallissa – leveätelaiset kehityksen eturivissä

Commander on täysiverinen hyötykelkka, jolla tukkikuorma liikkuu kevyesti. Ohjattavuus on parantunut etujousitukseen tehtyjen muutosten ansiosta.

Uusimmat artikkelit

Jugoslavialainen vuonna 1949 perustettu metallitehdas Metalski zavodi muuttui vuonna 1954 Industrija Masina I Traktoraksi (IMT) ja vuonna 1956 se aloitti MF-traktorien lisenssivalmistuksen TE20-mallilla vuonna 1956. Vuonna 1961 tuotantoon tuli MF 35:een perustunut IMT 533. Sen rinnalla IMT valmisti MF 65:een perustuvaa 551:tä. Yhteistyö MF:n kanssa päättyi vuonna 1968. IMT:lle jäi kuitenkin oikeudet MF 35:een ja 65:een perustuviin traktoreihin, 6+2-voimansiirtoon ja esikammiodieseleihin. Sen lisäksi IMT sai myös oikeudet MF 175:n perusrakenteeseen ja moottoriin.

MF:n vaikutteet näkyivät myös myöhemmissä malleissa. Moottorina käytettiin lisenssillä valmistettuja Perkinsejä ja joissakin malleissa myös englantilaisia Perkinsejä. Vuonna 1982 esiteltiin 6-sylinteriset 98- ja 120-hevosvoimaiset 2- ja nelivetoiset mallit. Malliston lippulaivoina oli vuodesta 1977 aina 1990-luvun loppuun asti runko-ohjattavia malleja, joiden tehot olivat 160–360 hv. Pitkään kestäneen pysähtyneisyyden jälkeen IMT alkoi uudistaa mallistoaan vuonna 2005, jolloin esiteltiin virtaviivaisesti muotoillut Deeren moottoreilla varustetut 2000-sarjan mallit. Suunnittelussa oli käytetty apuna monia länsieurooppalaisia yhteistyökumppaneita. IMT meni konkurssiin vuonna 2015.

Jugoslavialainen Industrija Masina I Traktora (IMT) aloitti MF-traktorien lisenssivalmistuksen TE20-mallilla vuonna 1956. Vuonna 1961 tuotantoon tuli MF 35:een perustunut IMT 533. Sopimus MF:n kanssa päättyi vuonna 1968, mutta olemassa olleiden mallien valmistus jatkui ja MF:n vaikutteet näkyivät myös myöhemmissä malleissa. Moottorina käytettiin lisenssillä valmistettuja Perkinsejä. Pienimmissä 528:ssa ja 530:ssa oli 2-sylinteriseksi muunnettu versio. Ainakin Itä-Euroopan markkinoilla IMT tunnettiin varhaisessa vaiheessa ITM:nä.

IMT 533:n moottorina oli Perkins P3:een perustunut 2,36-litrainen. Vaihteita oli 6+2 ja muiltakin osin tekniikka vastasi MF 35:ttä. Vuonna 1971 mallimerkintään lisättiin De Luxe, minkä suurin merkitys oli kaksoiskytkin. Vuonna 1980 rinnalle esitellyssä tehokkaammassa 539:ssä moottori oli Perkins A3.152:een perustunut 2,5-litrainen M 33/T.

IMT:n vienti oli varsin laajaa länsimaihinkin. Eri maissa siihen asennettiin erilaisia turvaohjaamoita. Suomessa IMT 533/539 on tullut tutuksi lähinnä uutiskuvista, joissa jugoslavialaiset kuljettivat IMT:n peräkauhalla tai perävaunulla evakkoon perhettään ja omaisuuttaan. IMT:n vienti oli keskeytyksissä vuodesta 1993 vuoteen 1998. Sen jälkeen esiteltiin perinteisesti muotoillun rinnalle kulmikkailla pelleillä varustettu 539 P. Se on saatavana myös synkronoidulla 12+4 -vaihteistolla varustettuna, hydrostaattisella ohjauksella sekä nelivetomallina.

IMT 533-539

Abati Titanium

Acam

Ackermeister

Acremaster

Aebi

Aecherli

Aérocentre

Agco

Agco-Allis

Agcostar

Agra Farmer

AgraCat

Agrale

Agrar

Agratrac

Agri

Agri Boss

Agri King

Agri-Power

Agria

Agricat

Agrico

Agrifarm

Agrifull

Agrinar

Agrindo

Agrip

Agrisa-Bungartz

Agrison

Agritec

Agritech

Agromash

Agroservis

Agrostroj/Agrozet

Agtor

AgTrac

AH-Goldoni

Airone

Al-Frat

Al-Ghazi

Al-Jadah

Al Jahad

Allgaier

Allgaier-Suisse

Allis-Chalmers

Alpenland

Alpina Oekonom

Altai

Amat-Calvet

Amobil

AMOG

Angad

Ansaldo

Ansaldo Fossati

Antar

Antonio Carraro

Apache Solis

Aprile

Arbos

Arbos Bubba

Arjun

ArmaTrac

Arnoux

Arvid

Ascot Universal

Asian Tractors

Astoa

Austin-Leyland

Austrak

Austro

Aveling-Marshall

Avenger

Avery

Avto

B.M.B President

Babiole

Baldwin

Baltiets

Balwan

Bamford

Barreiros

Basak

Bauchet

Bautz

Bean

Harkov

Vladimirets

Kirovets

YuMZ

Belarus

Bell

Benye

Beriko

Bernard

Bernardin

Bernson

Big Bud

Viimeksi lisätyt koneet

Lähetä palautetta

Tervetuloa Koneviestin uuden Konedata-palvelun betaversioon! Palvelu tarjoaa yli 8000 traktorin ja puimurin tekniset tiedot. Palvelua kehitetään, joten arvostamme palautettasi.

Anna palautetta

Kuuntele uusin jakso

Kuuntele Suomen koneuskottavinta podcastia koneosaajille ja koneista kiinnostuneille.

Konepodi

Näköislehtiarkistoon

Koneviestin uudistunut näköislehtiarkisto on nyt täällä. Lue konearviot, korjausohjeet ja käyttövinkit vuodesta 1952 lähtien.

Koneviestin näköislehdet

Etusivu

Maarakennus

Maatalous

Osastot

Metsä

Pääkirjoitus

Yritykset ja tapahtumat

Lehdet

Konedata

Palvelut

Tilaa Koneviesti

Asiakaspalvelu

Jätä ilmoitus

Tilaa uutiskirje

Lähetä uutisvinkki

Lähetä oikaisupyyntö

Toimituksen yhteystiedot

Mediamyynnin yhteystiedot

Ota yhteyttä

Agritechnica 2025 -traktoriuutuudet: Sähköä,   autonomiaa ja perinteisiä dieselratkaisuja

Deutz-Fahrin 8-sarja uudistuu täysin. Moottoritoimittajaksi vaihtuu FPT, portaattomat 60 km/h voimansiirrot tulevat ZF:ltä. Uusi SigmaVision-ohjaamo on aiempaan verrattuna 20 cm leveämpi ja pidempi, myös sisustaa ja hallintalaitteita on uudistettu perusteellisesti. Kahden uuden mallin moottorit tuottavat 313 tai 340 hevosvoiman maksimitehon. 

Harrastuksesta jalostui yhden miehen traktoribisnes – ”Vuonna 2010 innostuin ostamaan Hollannista traktorin: Riskikerroin oli korkea”

Pekka Veivon mukaan käytetyt traktorit liikkuvat hyvin. ”Kun uusia ei myydä, niin hyvän käytetyn arvostus nousee entisestään.”

Traktorikaupassa toiveikkaita merkkejä käänteestä

Lokakuu oli vahva Massey-Fergusonille, joka nousi rekisteröintitilastossa aivan Claasin kantaan. Kuva on vuoden 2023 Agtitechnica-näyttelystä. 

Rehunteossa Valtran S-sarjan tehokkain malli S416 – Droop-asetus vaikuttaa silppuriyhdistelmän käyttöön ratkaisevasti

Urakoitsijan kokemuksia traktorista maansiirtotöissä – töitä riittää myös talveksi

Jania Kleimola urakoi pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Traktorin eduksi on osoittautunut mm. ketteryys ahtaissa paikoissa. 

Arvostettu traktorimerkki sai alkunsa itsekulkevasta niittokoneesta – nykyisin Johann Georg Fendtin luoma yritys on osa monikansallista AGCO-konsernia

Fendt panosti vahvasti työkoneenkantajatraktoreihin. Ensimmäinen tuotantomalli valmistui nelivuotisen protovaiheen jälkeen 1957. Seuraavalla vuosikymmenellä Fendt hallitsi Länsi-Saksan kantajatraktorimarkkinoita 87 % osuudella. Kuvan 30-hevosvoimainen Fendt F 230 GT on siltä ajalta.

Lisää lämpöä vanhaan traktoriin – uuden lämmityslaitteen asennuksen jälkeen myös varpaat pysyvät lämpiminä

Uusi lämmitin istuu siististi ohjaamon alaosaan. Kenno on ulkopuolella ja moottoriosa puhallusletkuineen on ohjaamon sisällä. 

IMT

IMT 533-539

IMT 551-558

IMT 5160-5500

IMT 540-550

IMT 5100-5210

IMT 574-590

IMT 560-569

IMT 2050-2090

Traktorit | Agritechnica 2025 -traktoriuutuudet: Sähköä, autonomiaa ja perinteisiä dieselratkaisuja

Koneet ja kulkuneuvot | Harrastuksesta jalostui yhden miehen traktoribisnes – ”Vuonna 2010 innostuin ostamaan Hollannista traktorin: Riskikerroin oli korkea”

Koneet ja kulkuneuvot | Traktorikaupassa toiveikkaita merkkejä käänteestä

Traktorit | Rehunteossa Valtran S-sarjan tehokkain malli S416 – Droop-asetus vaikuttaa silppuriyhdistelmän käyttöön ratkaisevasti

Traktorit | Urakoitsijan kokemuksia traktorista maansiirtotöissä – töitä riittää myös talveksi

Maatalouskoneet | Arvostettu traktorimerkki sai alkunsa itsekulkevasta niittokoneesta – nykyisin Johann Georg Fendtin luoma yritys on osa monikansallista AGCO-konsernia

Huolto | Lisää lämpöä vanhaan traktoriin – uuden lämmityslaitteen asennuksen jälkeen myös varpaat pysyvät lämpiminä