Leikkuupuimurin huolto- ja korjausvinkit – vuoden 2007 Sampo 2065 -puimurin huoltotyöt ennen puintikauden alkua

Syksy on tulossa, joten on korkea aika huolehtia siitä, että puimuri on kunnossa. Jokaisen puimurin käyttöohjekirjasta löytyy yleensä kattavasti tietoa siitä, mitä huoltotoimenpiteitä puimuri tarvitsee toimiakseen luotettavasti. Ajattelin siksi lähestyä asiaa hieman eri näkökulmasta ja käsitellä huoltotöitä, jotka liittyvät lähinnä yli 10 vuotta käytössä olleisiin puimureihin.
Puimurin leikkuupöytä vaatii varsin paljon säännöllistä huoltoa. Myös erilaisia korjaustöitä joutuu tekemään varsinkin silloin, kun puintiolosuhteet ovat haasteellisia. Vuosien ajan jatkunut puiminen uudisraivauspelloilla näkyi syöttöruuvissa, joka ei enää ollut kovin siistissä kunnossa. Kuvassa näkyvällä lommojen oikaisutyökalulla ruuvin sai jälleen hieman siistimmän näköiseksi.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kerron tässä huolto- ja korjaustöistä, jotka liittyvät käyttämääni vuoden 2007 Sampo 2065 -puimuriin. Jokavuotiset rutiinihuollot teen siihen suurelta osin jo heti puintien ollessa ohi syksyllä. Kun likaisimmat ja ikävimmät työt on hoidettu, voi hyvillä mielin jättää puimurin parkkiin talveksi.

Likaisilla ja ikävillä töillä tarkoitan nimenomaan koneen puhdistamista sekä rasvausta ja voiteluhuoltoa. Näihin menee yleensä jokunen päivä riippuen siitä, kuinka tarkkaan kaiken haluaa tehdä.

Aivan ensimmäiseksi käytän pari tuntia puhaltamalla paineilmalla puimurin läpeensä puhtaaksi niin sisältä kuin ulkoa mukaan lukien jäähdyttäjän, moottorin ja ohjaamon ilmasuodattimet. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa puhdistaa puintikelan alla oleva ”salatasku”, jonka kautta pehmeää materiaalia syötetään, jotta kivet laskeutuvat helpommin kivikouruun.

Jos tämän unohtaa tehdä, on siellä hiirille ja rotille paljon hyvää syötävää. Sama tilanne on puhaltimelta seulastolle johtavan puhalluskanavan yläpuolella. Sinne tapaa jäämään enemmän kuin yksi kottikärryllinen akanoita.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Myös leikkuupöydän ”kotelorunkoon” kertyy melkoinen määrä tavaraa, jos ei sitä ole puhdistettu pitkään aikaan. Tavallisesti siellä on reiät molemmilla puolilla, joiden kautta puhaltaminen onnistuu.

Paineilmapuhalluksen jälkeen pesen puimurin painepesurilla. Tiedän, että osa ihmisistä on tämän suhteen skeptisiä, koska on olemassa riski, että vesisuihku osuu kuulalaakereihin, jotka sen seurauksena ruostuvat ja hajoavat käytön aikana.

Pari hihnaa oli sen näköisiä, että oli aika vaihtaa ne uusiin. Syöttöruuvin hihna oli jo tässä kunnossa.
Pari hihnaa oli sen näköisiä, että oli aika vaihtaa ne uusiin. Syöttöruuvin hihna oli jo tässä kunnossa. Kuva: Jan-Anders Lindfors
Kivikourun viereen puintikelan alle jää ”salatasku”, joka täytyy tyhjentää.
Kivikourun viereen puintikelan alle jää ”salatasku”, joka täytyy tyhjentää. Kuva: Jan-Anders Lindfors
Suosin kaikkein karkeimmin hammastettuja lappuja, sillä ne leikkaavat pitkään, vaikka niihin tulisi pieniä vaurioita kiviin tai muuhun sellaiseen osumisesta. Kuvassa terälappu, jossa on 8 hammasta tuumaa kohden.
Suosin kaikkein karkeimmin hammastettuja lappuja, sillä ne leikkaavat pitkään, vaikka niihin tulisi pieniä vaurioita kiviin tai muuhun sellaiseen osumisesta. Kuvassa terälappu, jossa on 8 hammasta tuumaa kohden. Kuva: Jan-Anders Lindfors

Omalla kohdallani laakerivauriot ovat olleet hyvin harvinaisia ja kuinka moni niistäkään on johtunut painepesurin käyttämisestä, on vaikea sanoa. Joka tapauksessa ei niitä kovin usein ole ollut.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Edellä mainitun riskin välttääkseen osa ihmisistä pesee vain koneen ulkopuolen. Mielestäni koneen pesu kauttaaltaan on tarpeen, sillä suurin osa liasta on kuitenkin peltien sisäpuolella. Pesun jälkeen on tietysti tärkeätä muistaa rasvata kaikki laakerit. Samoin on hyvä pyörittää puintikoneistoa pesun jälkeen, jotta laakerit lämpenevät, ja niissä mahdollisesti oleva vesi poistuu eikä jää koneistoon.

Kun puimuri on näiden toimenpiteiden jälkeen työskentely-ympäristönä oleellisesti puhtaampi ja miellyttävämpi, on muiden huoltotoimenpiteiden ja tarkastusten teko helpompaa. Huoltoa voi jatkaa seuraavaksi moottorin öljynvaihdolla, suodattimien vaihdolla tai jäähdytysnesteen vaihdolla riippuen siitä, mitkä aikarajat ovat tulleet täyteen.

Öljymäärän tarkastukset vaihdelaatikosta, napakoteloista, hydraulijärjestelmästä, kulmavaihteista ja teränkäyttölaitteesta on tässä vaiheessa hyvä tehdä.

Entä onko edellisvuonna tullut esiin jotain erityistä, mitä olisi huomioitava huollon kannalta. Toimiko ilmastointi? Ilmenikö jossain klappia tai kuuluiko jostain ylimääräinen ääni, ehkä laakeririkko tulossa – tällaiset asiat olisi hyvä laittaa aina muistiin vaikkapa muistivihkoon.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kannattaa ajoittain kuunnella kuuluuko jostain laakerista ääni, joka enteilee tulevaa vauriota. Joskus voi pahimman kiireen keskellä uhkaavan laakerivaurion saada estetyksi poraamalla kestovoidellun laakerin rasvatiivisteeseen 1,5 mm reiän ja puristamalla rasvaprässiin kiinnitetyn injektioneulan avulla reiän kautta uutta rasvaa laakeriin. Osassa laakereita rasvatiiviste on joustavaa kumia ja niihin pystyy injektoimaan rasvaa ujuttamalla neulan tiivisteen reunan välistä. Vaihtoehtoisesti voi koettaa kaivaa koko tiivisteen varovasti ulos ja laittaa se takaisin rasvauksen jälkeen.

Yleisesti puimureissa tuntuu olevan sellainen ominaisuus, että ne särkyvät vain silloin, kun niitä käyttää – ei ikinä, kun ne talvella seisovat varastossa. Laakerin injektointivoitelulla ehkä pystyy jopa muuttamaan tätä ominaisuutta…

Kaksoissormen käyttökelpoisuuden voi arvioida tarkastelemalla näitä kohtia: 1) Pinta, joka toimii terän vastimena. Kuvassa on nähtävissä, että kulmasta on irronnut materiaalia ja siihen on tullut koloja. Pitkään käytettynä kulma muuttuu pyöreäksi. 2) Vaakasuorat pinnat, joiden varassa terä lepää. Näiden pitää olla samalla tasolla kuin kaksoissormen sisäpinnan. Jos pinnat eivät ole samalla tasolla, kuluu terä nopeammin. 3) Terä kuluttaa myös takimmaista pystypintaa. Kuluminen tästä kohtaa ei aiheuta välitöntä ongelmaa, mutta pystypinnan ohentunut materiaali vaikuttaa myös vaakapinnan kulumisnopeuteen.
Kaksoissormen käyttökelpoisuuden voi arvioida tarkastelemalla näitä kohtia: 1) Pinta, joka toimii terän vastimena. Kuvassa on nähtävissä, että kulmasta on irronnut materiaalia ja siihen on tullut koloja. Pitkään käytettynä kulma muuttuu pyöreäksi. 2) Vaakasuorat pinnat, joiden varassa terä lepää. Näiden pitää olla samalla tasolla kuin kaksoissormen sisäpinnan. Jos pinnat eivät ole samalla tasolla, kuluu terä nopeammin. 3) Terä kuluttaa myös takimmaista pystypintaa. Kuluminen tästä kohtaa ei aiheuta välitöntä ongelmaa, mutta pystypinnan ohentunut materiaali vaikuttaa myös vaakapinnan kulumisnopeuteen. Kuva: Jan-Anders Lindfors
Vaakapintojen korkeuseron voi nähdä käyttämällä sopivan paksuista litteää metalliesinettä.
Vaakapintojen korkeuseron voi nähdä käyttämällä sopivan paksuista litteää metalliesinettä. Kuva: Jan-Anders Lindfors

Leikkuupöydän huolto

Eniten puimurin käytön aikana kuluu leikkuupöytä. Kulumista jouduttavat silloin tällöin sattuvat maakosketukset. Eniten kuluvat kaksoissormet, terälaput, teräpainimet ja syöttösormet.

Kuivan ja puhtaan pystyviljan kanssa leikkuulaite tuntuu yleensä aina toimivan ilman mitään vaikeuksia. Leikkuulaitteen viat tulevat esiin vasta sitten, kun kasvusto on kosteaa, lakoontunutta tai siinä on runsaasti juolavehnää.

Jos kaksoissormet ovat päässeet osumaan kiviin, on hyvin tärkeää tarkistaa niiden keskinäinen korkeusasema ja tarvittaessa oikaista taipuneet sormet niin, että jokainen terälappu koskettaa sormea. Kaksoissormien oikaisutyökalun valmistusohjeet on julkaistu Koneviestissä 16/2018, artikkelissa "Teräsormien oikaisutyökalu".

Teräpainimet säädän äärimmäisen varovaisesti painamaan terälappuja. Mieluummin ne saavat jäädä aavistuksen raolle, sillä teräpainimet kuluvat nopeasti, jos ne ovat jännityksessä terälappuja vasten. Jos välystä näkyy useampi milli, lyön paininta alaspäin tuurnalla. Sillä tavalla säätäminen sujuu paljon nopeammin kuin vaihtamalla säätölevyjä pitimen alle.

Toisaalta vaihdan hyvin herkästi terälappuja ja kaksoissormia uusiin. Hyvässä terässä olevat laput ja sormet tekevät periaatteessa koko työn, ja terä lepää omalla painollaan kaksoissormia vasten. Kuluneet osat taasen saavat terän nousemaan ylöspäin ja hankaamaan painimia vasten.

Terälappujen terän muotoilu on aikojen kuluessa vaihdellut täysin sileistä enemmän ja enemmän hammastettuihin. Itse suosin kaikkein karkeimmin hammastettuja lappuja, sillä ne leikkaavat todella pitkään, vaikka niihin tulisi pieniä vaurioita kiviin tai muuhun sellaiseen osumisesta.

Kaikkein pahiten häiritsevät lommot ovat tulleet syöttösormien muovisten ohjainlaakerien kohdalle.
Kaikkein pahiten häiritsevät lommot ovat tulleet syöttösormien muovisten ohjainlaakerien kohdalle. Kuva: Jan-Anders Lindfors
Oikomistyökalua varten tarvitsin muutaman romuläjästä löytämäni putken pätkän sekä levyn kappaleen. Lisäksi siihen tuli pari mutteria ja ruuvia. Käytäntö osoitti, että työkalu toimi tarkoituksessaan (kts. seuraava kuva).
Oikomistyökalua varten tarvitsin muutaman romuläjästä löytämäni putken pätkän sekä levyn kappaleen. Lisäksi siihen tuli pari mutteria ja ruuvia. Käytäntö osoitti, että työkalu toimi tarkoituksessaan (kts. seuraava kuva). Kuva: Jan-Anders Lindfors
Syöttösormien reikien luona sijainneet painumat oli helpoin oikoa ruuvitangon päässä olevan koukun avulla (kts. seuraava kuva).
Syöttösormien reikien luona sijainneet painumat oli helpoin oikoa ruuvitangon päässä olevan koukun avulla (kts. seuraava kuva). Kuva: Jan-Anders Lindfors
Vaihtoehtoisesti ruuvitangon pätkän pystyy hitsaamaan kiinni painuman keskikohtaan ja vetämään lommon sen jälkeen ylös.
Vaihtoehtoisesti ruuvitangon pätkän pystyy hitsaamaan kiinni painuman keskikohtaan ja vetämään lommon sen jälkeen ylös. Kuva: Jan-Anders Lindfors

Syöttöruuvin lommojen oikomista

Oman puimurini syöttöruuviin on tullut melko tavalla lommoja, mikä johtuu vuosia jatkuneesta puimisesta erilaisilla uudisraivausmailla. Näillä pelloilla tuppaa olemaan maan seassa kiviä ja juuria, jotka sitten päätyvät leikkuupöydälle, ja sen jälkeen vahinko syntyy nopeasti…

Lommot sinänsä eivät tähän mennessä ole aiheuttaneet mitään suurempaa harmia, sillä ruuvi kaikesta huolimatta on pysynyt täysin suorana. Saisi se mielestäni hieman siistimmän näköinen olla. Varsinkin nyt, kun siitä pitää ottaa kuva lehteen.

Niinpä päätin kokeilla valmistaa työkalun, jolla pahimpien lommojen oikominen onnistuisi. Siihen tarvitsin muutaman romuläjästä löytämäni putken pätkän sekä levyn kappaleen. Lisäksi parit mutterit ja ruuvit ja hieman hitsaamista, sorvausta ja työkalu oli valmis.

Kaikkein pahiten häiritsevät lommot sijaitsivat syöttösormien muovisten ohjainlaakerien luona, joten päätin aloittaa niistä. En tiedä, millä tavoin muut ovat näitä lommoja oikaisseet, mutta mielestäni keksimäni menetelmä oli niin yksinkertainen ja helppo, että sitä kannatti kokeilla.

Toinen tapa olisi ollut puristaa lommot ulos ruuvin sisälle asetetulla hydraulitunkilla, mutta se ei olisi onnistunut helpolla, sillä ruuvin sisällä oleva syöttösormien käyttökampi olisi tiellä. Toisaalta pitäisi ehkä ostaa uusi ruuvi, muuta pelkäänpä, että se olisi aika arvokas.

Käytäntö osoitti, että tekemäni työkalu toimi oikein hyvin. Lommon vetoon käytettäviä koukkuja olisi saanut olla useampia eri muotoisia, jotta koukulla olisi ylettynyt tarkasti halutulle etäisyydelle reiästä. Nyt käytössäni ei ollut kuin yksi koukku, joten reikien reunojen hienosäädöt tein taivutuspihdeillä. Lisäksi tarvittiin pientä naputtelua vasaralla.

Lommoja olisi riittänyt ruuvissa vaikka kuinka pitkäksi aikaa, mutta minulla ei riittänyt kärsivällisyyttä niiden kaikkien oikomiseen. Nyt ruuvista tuli joka tapauksessa hieman aikaisempaa tasaisempi. Tämän jälkeen ajattelin vielä vaihtaa syöttöruuvin vasemman puolen laakerin ja lisäksi pari hihnaa.

Siirtoruuvin vasemmanpuoleinen laakeri oli rikki, minkä saattoi helposti havaita liikuttamalla ruuvia eteen ja taakse. Vaihtaminen edellyttää hihnojen ja tiellä olevien osien irrottamista. Ruuvin käyttöpyörässä on ulosvetäjää varten tehty ura, mutta ulosvetäjän käpälät eivät pysyneet tässä urassa ilman erityisjärjestelyjä. Rikkoontuneen laakerin sisäkehä on yleensä hyvin tiukasti kiinni akselissa. Sisäkehä ei tarjoa mitään kunnollista ja tukevaa kohtaa ulosvetäjän kiinnittämiseksi, joten sen polttaminen helpottaa irrottamista.
Siirtoruuvin vasemmanpuoleinen laakeri oli rikki, minkä saattoi helposti havaita liikuttamalla ruuvia eteen ja taakse. Vaihtaminen edellyttää hihnojen ja tiellä olevien osien irrottamista. Ruuvin käyttöpyörässä on ulosvetäjää varten tehty ura, mutta ulosvetäjän käpälät eivät pysyneet tässä urassa ilman erityisjärjestelyjä. Rikkoontuneen laakerin sisäkehä on yleensä hyvin tiukasti kiinni akselissa. Sisäkehä ei tarjoa mitään kunnollista ja tukevaa kohtaa ulosvetäjän kiinnittämiseksi, joten sen polttaminen helpottaa irrottamista. Kuva: Jan-Anders Lindfors
Tein työkaluun hieman parannuksia kertyneen käyttökokemuksen perusteella. Vetotangon voi nyt helposti asettaa nostovivun päässä olevaan koukkuun ja kiristysmutteriin tein pidennyksen, jonka päähän kiinnitin käsin kiristystä varten pyörän.
Tein työkaluun hieman parannuksia kertyneen käyttökokemuksen perusteella. Vetotangon voi nyt helposti asettaa nostovivun päässä olevaan koukkuun ja kiristysmutteriin tein pidennyksen, jonka päähän kiinnitin käsin kiristystä varten pyörän. Kuva: Jan-Anders Lindfors

Käynnistyykö moottori hyvin?

Kun kaikki jokavuotiset huollot on tehty ja pikkukorjaukset sen lisäksi, on aika kokeilla, miten hyvin moottori käynnistyy. Ensimmäinen kysymys on, riittääkö akussa jännite ja paljonko siinä on varausta.

Sammossani on sähköisesti säätyvä ruiskutuspumppu ja moottoria ohjaava tietokone katkaisee polttoaineensyötön, mikäli akun jännite ei ole riittävä käynnistyksen aikana. Jännitevaatimus on mielestäni asetettu liian korkealle, mutta minkäs teet… Oli lähdettävä ostamaan jälleen kerran uusi akku, vaikka edellinenkään ei ollut vanha.

Polttoainejärjestelmän ilmaongelmat ovat yleinen vaiva eräissä puimureissa. Kun nostokorkeutta on yli kaksi metriä tankilta moottorille, on siirtopumpun venttiilille kova työ pidätellä tätä nestepylvästä yhtäjaksoisesti monen kuukauden ajan. Suuri korkeusero asettaa melkoiset vaatimukset kaikille komponenteille. Onneksi omissa puimureissani ei ole ollut mitään isompia ilmaongelmia tähän saakka.

Ongelman ilmetessä suosittelen ensimmäiseksi irrottamaan siirtopumpulle tulevan letkunpään ja puhaltamaan sen paineilmalla polttoainesäiliön suuntaan, jotta koko imuputki- ja letkulinja tyhjenee siellä mahdollisesti olevasta roskasta. Tässä vaiheessa olisi paikallaan tyhjentää ja huuhtoa myös polttoainesäiliö.

Eräissä koneissa on polttoaineen imulinjaan asennettu siivilä joko polttoainesäiliöön tai banjoliittimeen ennen siirtopumppua. Tuntuu siltä, että nämä siivilät aiheuttavat enemmän ongelmia kuin estävät niitä, joten suosittelen poistamaan ne. Kaikki suodattimet aiheuttavat paineen laskua, joten suodattimien on parempi sijaita syöttöpumpun jälkeen kuin ennen sitä.

Toinen neuvoni on, että ongelmien ilmetessä kannattaa vaihtaa siirtopumppu uuteen samoin kuin tankilta tulevat imupuolen letkut. Myös letkuklemmarit kannattaa vaihtaa kunnollisiin uusiin, jotka puristavat letkua tasaisesti sen kaikilta puolilta. Nämä tarvikkeet ja osat maksavat alle 100 euroa, ja saman verran voit laskea myös asennustyölle. Kustannus on sen verran pieni, että ei ole mielekästä jättää tätä tekemättä ja sen sijaan nytkyttää puintikiireiden keskellä käsipumppua ja odottaa, että ilmakuplien tulo lakkaisi.

Nykyisessä puimurissani on sähköinen siirtopumppu, joka käynnistyy välittömästi, kun virrat kääntää päälle. Samalla se automaattisesti ilmaa koko linjan tankilta syöttämällä polttoainetta paluulinjan kautta tankkiin. Tämä on kätevä systeemi, jonka voisi hyvin jälkiasentaa mihin tahansa dieselmoottoriin. Minulla on aina varastossa myös ylimääräinen 12 voltin sähköinen polttoainepumppu, jonka voi liittää koneeseen polttoainejärjestelmän vikoja etsittäessä.

Lopuksi vielä tarkistan, että kaikki ohjaamon merkkivalot varmasti toimivat. Ja että valaisimet toimivat – ja hälyttimet. Sammoissa on hälytykset olkikuvussa, rajaisruuvissa, viljaelevaattorissa ja pohjakourun siirtoruuvissa. Lisäksi on kierrosnopeusanturit puhaltimessa, puintikelassa ja ajonopeutta varten.

Tehdessäni tarkastusta huomasin, että takavaloissa oli jotain outoa: jarruvalot paloivat jatkuvasti virran ollessa kytkettynä. Onneksi siitä selvisi yksinkertaisesti voitelemalla jarruvivuston nivelet polkimilta jarruille asti. Voin nyt vahvistaa, että rasvauskohtia on kaikkiaan 12 kummallekin polkimelle, joten rasvaamista riittää… Rasvauksessa pitää olla huolellinen, ettei rasvaa pääse rummuille ja siten jarruteho katoamaan.

Toivottavasti nämä asiat tekemällä puimuri olisi kunnossa ja valmis töihin. Toivotan kaikille puimurin kuljettajille onnistuneita puinteja ilman suurempia vahinkoja!