Liikennetraktorikortin vaatimukset – pykälät syynissä

Kuva: Uolevi Oristo

Liikennetraktoriksi katsotaan traktori, joka on tavaran kuljetukseen tarkoitettu, kantaa kuormaa ja jossa on nestepainetoiminen runko-ohjaus. Liikennetraktoria voidaan käyttää tavaran kuljetukseen perävaunulla, jonka kytkentämassa on yli 10 000 kiloa. 50 kilometrin tuntinopeudesta ei puhuta mitään.

Tänä päivänä pyörätraktoreita rekisteröidään liikennekäyttöön lakitekstistä poikkeavilla perusteilla. Nykykäytännöstä kannattaa kysyä alueen traktorimyyjältä ja rekisteröintiä hoitavalta yritykseltä tai viranomaiselta. Asiassa on mahdotonta antaa tarkkaa ohjetta, sillä kyseessä on tulkinnanvarainen asia.

Lehden tai toimittajan tekemät tulkinnat ja ohjeet saattavat johtaa ikävään lopputulokseen, kun asiaa aletaan käsitellä eri oikeusasteissa.

Joka tapauksessa Vaasan hovioikeuden päätöksen mukaan liikennetraktoria voidaan ajaa tavallisella T-kortilla, jos ajo on polttoainelain mukaista maatalousajoa.

Ammattipätevyyslaki ja sen vaatimukset tulivat voimaan syyskuussa 2009, jolloin laki ulotettiin koskemaan myös liikennetraktorien kuljettajia. Ammattipätevyys koostuu tätä nykyä kahdesta osasta, perustasosta ja jakokoulutuksesta.

Ammattipätevyysvaatimuksia ei kuitenkaan edellytetä kuljettajilta, jos liikennetraktoria käytetään yksityisesti oman yrityksen ajoihin.

Kaupallisia kuljetuksia ovat kaikki jonkun elinkeinotoimintaan liittyvät kuljetukset. Onneksi talkoot on sentään jätetty soveltamisalan ulkopuolelle.

Ammattipätevyyttä ei edellytetä, jos liikennetraktorilla kuljetetaan materiaaleja ja laitteita, joita kuljettaja ammattiaan harjoittaessaan käyttää. Maanviljelijä saa siis kuljettaa tuotteitaan edelleenkin ilman lain tarkoittamaa ammattipätevyyttä.

Lakiin on kirjattu kuitenkin sekoittava sivulause: saa kuljettaa, jos ajoneuvon kuljettaminen ei ole hänen päätoimensa. Kukaan ei osaa kertoa, minkälaisella tilalla traktorin kuljettamisesta tulee viljelijän päätoimi.

Mikäli liikennetraktorin kuljettaja on hankkinut C-ajokorttinsa ennen syyskuun kymmenettä päivää 2009, häneltä ei edellytetä erityistä perustason ammattipätevyyttä. Mikäli ajokortti on hankittu tämän päivämäärän jälkeen, pätevyyden saaminen edellyttää laajaa 280 tunnin lisäkoulutusta ennen varsinaiselle liikennetraktorikurssille eli lain tarkoittamaan jatkokoulutukseen hakeutumista. Joissakin tapauksissa kurssi voidaan suorittaa nopeutettuna 140 tunnin koulutuksena.

Jatkokoulutus tarkoittaa viiden vuoden aikana käytyä 35 tunnin koulutusta, joka voidaan käydä seitsemän tunnin jaksoissa. Eli vaikkapa yksi seitsemän tunnin jakso vuodessa hyväksytyssä oppilaitoksessa.

Jatkokoulutukseksi hyväksytään vain Trafin hyväksymissä koulutuslaitoksissa annettu opetus. Jatkokurssitusta tarvitsevien kannattaa tarkastaa koulutuslaitoksen Trafi-pätevyys ennen kurssille ilmoittautumista.

Jatkokoulutus on hankittava kokonaisuudessaan 10.09.2014 mennessä eli samaan aikaan kun kuorma-autonkuljettajiltakin vaaditaan pätevyyskortti. Pätevyys on sitten osoitettava 10.09.2014 alkaen tarvittaessa ammattipätevyyskortilla tai uudella ammattipätevyyden sisältävällä ajokortilla.

Kentällä saattaa olla liikennetraktorin kuljettajia, jotka ajavat rahtia T-kortilla eli heillä ei ole C- tai LT-ajokorttia. Jos toimintaa aiotaan jatkaa, edessä on C-ajokortin hankinta ja perustason koulutukseen hakeutuminen. Perustaso on tosiaankin oltava voimassa ennen ammattimaisen kuljetustyön aloittamista. Tämä asia kannattaa muistaa, kun palkkaa kuskeja.

Liikennetraktorin kuljettamisesta T-kortilla on yhä edelleen kahtalaisia käsityksiä. Trafin mukaan liikennetraktorin kuljettamiseen vaaditaan LT- tai C-luokan ajokortti. Mutta Suomen Lakia luettaessa pääsee kylläkin toisenlaiseen käsitykseen.

• Soitto vuosi sitten liikennetraktorikurssin suorittaneelle yrittäjä Jussi Varpuluomalle oli kohtuullisen valaiseva. Tai siis paremminkin toimittajalle valkeni se, ettei tarkkaa tietoa tahdo saada mistään ja vaikka saisikin, niin pian se muuttuu. Jussilla oli ennen määräpäivää ajettuna Ckortti, joten noin 45 tunnin (6 lähipäivän) kurssi riitti. Joillakin kurssipäivillä tuntui tulleen jopa hieman uuttakin, erityisesti massoista ja kuormien sidonnasta. Lepoajat käytiin myös läpi, koska liikennetraktoriyrittäjällä on samat säännöt kuin kuorma-autokuskilla. Melko paljon puhuttiin tuttuakin tutumpaa asiaa. Mutta paikalla oli oltava, jotta sai ”leiman passiin”. Kurssi maksoi kaikkine koe- ja viranomaismaksuineen hieman päälle tuhat euroa. Jussin mukaan kurssia ei onneksi tarvitse käydä kuin kerran elämässään, mutta liikennelupa täytyy uudistaa parilla sadalla eurolla viiden vuoden välein. Kurssin lisäksi oli kaksiosainen näyttökoe, teoriakysymyksiä sekä esseetehtäviä kustannuslaskelmineen. Jussi toteaa, että jos kurssilla oli vihereillä, ei loppukoe ollut vaikea.