Reilun 30 vuoden ikään ehtinyt 2 000 watin Defa-letkulämmitin sai itämaista valmistetta olevan voimanlähteen tunnissa varmaan käynnistyslämpötilaan kelillä kuin kelillä. Lämmittimen pinta kuumeni muutamassa sekunnissa ja pian yläletkussa alkoi tuntua tykytystä, mikä kertoi lämmenneen jäähdytysnesteen lähteneen liikkeelle kohti sylinterikantta.
Mikään hyvä ei ole ikuista: muutama vuosi sitten Defasta kärähti vastus, eikä siihen hätään löytynyt lähitienoolta yhtä tehokasta laitetta. Oli tyytyminen samanmerkkiseen tuhatwattiseen versioon. Ero oli selvä, siinä missä tehokkaampi Defa sai 20 litran vetoisen järjestelmän lämpimäksi, onnistui miedompi malli saamaan sen samassa ajassa korkeintaan haaleaksi. Reilummalla pakkasella piti varata lämmitykseen vähintään kaksi tuntia. Joskus tuntui, että moottori ei lämpene ollenkaan.
Tapahtui sellaisiakin yllätyksiä, että jostain merkillisestä syystä kehittyneen ilmataskun takia neste ei aloittanut ollenkaan kiertoaan, tai pysähtyi salakavalasti kesken prosessin, jolloin termostaatti katkaisi lämmityksen ja koneenkäyttäjää odotti kylmä moottori.
Letkuja puristelemalla kuplan sai liikkeelle ja lämmityksen jatkumaan, mutta paljon siitä aiheutui kirosyntiä. Niinpä erään "äijätavaratalon" hyllystä silmiin sattunut kiertovesipumpullinen letkulämmitin alkoi kiinnostaa välittömästi, varsinkin kun hintaa oli vain puolet perinteisempään malliin verrattuna.
Kiinassa tehtyä Arctic Motor -lämmitintä oli tarjolla kahta sorttia, 80 euron hintainen 1 000-wattinen ja kympin kalliimpi 1 500-wattinen, josta tehtiin kaupat. Laatikosta löytyi varsin pienikokoisen lämmittimen lisäksi kaksi muovista haaroitusputkea, 10 pientä nippusidettä, kaksi heikon näköistä klemmaria, vaatimaton raudanpätkä, jolla lämmitin oli tarkoitus kiinnittää moottorin kupeeseen, sekä 12-sivuinen, tupakkiaskin kokoinen asennus- ja käyttöohje, joka oli painettu mahdollisimman pienellä tekstillä.
Manuaalin ensimmäisellä sivulla kerrottiin, että Arctic Motor -konelämmitin on suunniteltu maamoottoreiden ja työkoneiden esilämmitykseen, ajoneuvokäyttö on kiellettyä. Tuo maamoottori on tietysti käännöskukkanen – ei sillä tarkoiteta Porilaista, Wickströmmiä, eikä edes Olympiata, vaan paikallismoottoreita, joita on esimerkiksi aggregaateissa, kompressoreissa ja vastaavissa laitteissa.
Ajoneuvokäyttöä käsketään välttämään, koska lämmittimessä kuuluisi virallisesti olla omanlaisensa liitäntä, ei tavallinen töpselipistoke, kuten tässä tapauksessa.
Omassa asennuksessa kannattaa olla lainkuuliainen, sillä vakuutusyhtiö kiinnostuu varmasti vääränlaisesta pistokkeesta, jos menopeli sattuu kärähtämään. Toki samalta valmistajalta on tarjolla ajoneuvokäyttöön sovelias versiokin, saman tehoinen Arctic Qtherm on suunnilleen 50 euroa kalliimpi.
Käyttöohjeen ekasivulla oli toinenkin varoitus, joka pani arvelemaan koko projektin onnistumista. Siellä kun seisoi, että "Tätä laitetta ei ole tarkoitettu sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden fyysiset, aistilliset tai henkiset kyvyt eivät ole riittävät". No fysiikassani on sikäli puutteita, että vasemman käden peukalo ei ole 25 vuoteen taipunut ylemmästä nivelestään, aisteissakin on vajavaisuutta, sillä toinen korva kuuroutui jokunen vuosi sitten ja henkiset kyvytkin on monta kertaa kyseenalaistettu. Päätin kuitenkin urheasti yrittää.
Defan vaihtaminen Arctic Motoriin oli helppoa. liitännät olivat tismalleen samaa kokoa (16 mm) ja entiset letkut kävivät pituuden puolesta siltään. Lämmittimen kiinnitykseen piti tehdä oma sovitusosa, asennussarjaan kuulunut metallilätyskä oli liian heiveröinen ja muutenkin käymätön.
Nesteen kiertosuunta on merkitty alumiiniseen kuoreen kohovaletulla nuolella, joten letkuliitännöissä ei tarvittu käyttöohjeessa peräänkuulutettuja henkisiä kykyjä ainakaan mainittavia määriä. Lämmitin on asennettava vähintään 15 sentin päähän polttoaine- ja öljyputkista.
Tavalliset letkulämmittimet toimivat varmimmin, jos ne ovat mahdollisimman alhaalla, vähintään lohkon nestepinnan alimmalla tasolla, jolloin luonnollinen nestekierto, muinaisella insinöörikielellä thermosifooni, toimii varmimmin. Sama pätee pumpulliseenkin malliin.
Lämmittimen mitat ovat 17 x 8 x 8 cm, painoa on noin kilon verran. Kiertovesipumpun roottori on tuloliitännässä ja sen yläpuolella lämmityselementti, mistä neste jatkaa matkaansa eteenpäin sylinterikannelle. Pumpun tehoksi ilmoitetaan 10 litraa minuutissa.
Liiallista lämpenemistä rajoitetaan kahdella termostaatilla, joista ensimmäinen laukeaa 65 asteessa ja toinen 90 asteessa, jos ykköstermostaatti ei ole reagoinut. Lämmitin palautetaan toimintakuntoon rungossa olevaa nappia painamalla.
Lämmittimeen ei saa kytkeä virtaa kuiviltaan, sillä pumppu saa voitelunsa jäähdytysnesteestä, tyhjäkäyttö tuhoaa sen nopeasti. Käyttöohje myös kertoo, että lämmitys ei saa olla päällä, jos moottori on käynnissä. Tälläkin ohjeella suojellaan ilmeisesti pumppua, ettei sen roottoriin kerry jäähdytysjärjestelmän mahdollisia epäpuhtauksia. Valmistaja antaa lämmittimelle 12 kuukauden takuun, joka raukeaa, jos pumppu on pyörinyt kuivana.
Ennen lämmittimen vaihdosta kiinnosti tehdä pari vertailevaa mittausta, välineinä olivat energiankulutusmittari ja infrapunamittari, jolla tarkkailtiin lohkon pintalämpöjä. Ulkolämpötilan ollessa -4,2 astetta, moottorilohkon pinnasta mitattiin 4,5 miinusastetta.
Puolen tunnin kuluttua 1 000 watin Defa oli kuluttanut 0,6 kilowattituntia, sylinterikansi oli takaosassa olevan lämmitinletkun liitoksen kohdalla, +25-asteinen, edestä +11-asteinen ja lohkon alaosa +2-asteinen. Tunti lämmityksen aloittamisesta vastaavat lukemat olivat 0,9 kWh, +35°, +20°ja +5°.
Toisessa lähes identtisessä ja nestetilavuudeltaan samoin 20-litraisessa moottorissa oli kiinni Calixin 2 000-wattinen, joka sai samassa 4,2 asteen pakkasessa 4,5-miinusasteisen lohkon lämpenemään 30 minuutissa kannen takaa 30-, edestä 25- ja lohkon alaosasta 5-asteiseksi, jolloin virtaa oli kulunut tasan kilowattitunnin verran. Tunnin lämmityksessä meni sähköä 1,6 kWh, kansi oli takaa 40 asteessa, edestä 35-asteinen ja lohko alaosastaan 10-asteinen.
Arctic Motorin käynnistymisen kuulee vaimeasta pumpun surinasta ja tuntee lähtöletkun värinästä. Käyttöohjeessa varoitetaan kuumasta lämmittimen pinnasta, mikä on kyllä ylivarovaisuutta, termostaatti kun puuttuu peliin kovemmissa lämmöissä, eikä kuumuutta tuntunut pitkänkään ajan kuluttua.
Lämpötilojen mittauksissa ulkona ja lohkon pinnassa oli tismalleen yhtä kylmää kuin Defaa ja Calixia verratessa. Aluksi koko Arctic Motor tuntui petokselle, koska kanteen menevä letku ei lämmennyt juuri ollenkaan, mutta puolen tunnin päästä selvisi, että kyllä jotain oli tapahtunut. Kansi oli takaa 19- ja edestä 15-asteinen, lohkon alaosa oli 10 asteessa. Sähköä oli kulunut 0,8 kWh. Tunnin kuluttua vastaavat arvot olivat 32, 29 ja 16 astetta, kokonaiskulutuksen ollessa 1,4 kilowattituntia.
Mitä tästä opimme? No 1 000-wattinen Defa sai tunnissa lohkon keskimäärin 20-asteiseksi, todellisuudessa neste on ollut lohkon sisällä vielä lämpimämpää. Yhden asteen lämmönnousuun on kulunut 48 wattituntia. 2 000-wattinen Calix sai samassa ajassa lohkon 28 asteeseen, 50 wattituntia per aste. Arctic Motor pääsi 25 asteeseen, jolloin astetta kohden kului kallisarvoista sähköä 48 wattituntia.
Kiertovesipumppu ei lisää lämmittimen tehoa, eikä säästä sähköä, mutta lohko lämpenee huomattavasti tasaisemmin kuin luonnollisen kierron lämmittimillä. Lämmitysaikaa voidaan sen ansiosta lyhentää ja nestekierto on varmaa, niin kauan kuin pumppu on kunnossa. Tehostetusta nestekierrosta ei ole pelkkää hyötyä, koska sillä on myös jäähdyttävä vaikutus. Hyviä puolia on kuitenkin enemmän.
Tavallisesta lämmittimestä puuttuvat liikkuvat osat, mikä tekee niistä pitkäikäisiä. Pumppu tilttaa varmasti aiemmin kuin lämmitysvastus, roottori saattaa tukkeutua kaikenlaiseen lohkossa kiertävään töhnään, eivätkä tiivisteetkään ole ikuisia. Tämä kaikki selviää tulevaisuudessa, samoin Arctic Motorin teho kovilla pakkasilla, joita ei toivottavasti tule.
