Kokemukset: llmainen DGNSS pesee – toimivaa paikannusta

Geodeettisen laitoksen DGNSS_VERKKO12-mountpointia testattiin Satakunnassa ensin useana päivänä liikkumattomalla ”traktorilla” keväisellä sohjopellolla. Kun moottorikoneella ei pellolle ollut asiaa, alumiinitikkaat saivat ajaa työkoneen virkaa. Paikka oli sama, kuin mitä käytettiin vertailtaessa Geotrimin TrimNet-korjausta Egnokseen ja korjaamattomaan paikannukseen (KV 6/2013). Lisäksi korjausta käytettiin koko kasvukauden 2014 ajan kaikissa peltotöissä.

Korjauksen rajoittaminen enintään 12 satelliittiin voi välillä johtaa satelliittilukumäärän alenemiseen. Muutaman kerran huomattiin, että korjaamaton ajo-opastin käytti 10 satelliittia paikannukseen, mutta korjaussignaalin käynnistyessä lukumäärä putosikin 9:ään. Ilmeisesti yksi testipaikalla näkyvillä olevista satelliiteista olisi ollut juuri se datavirrasta poistettu 13. satelliitti, joten tämä lintu putosi korjatusta kuviosta.

Testipaikka Ulvilassa sijaitsee melko lähellä yhtä FinnRef-verkon tukiasemista (Olkiluoto 38 km, Orivesi 124 km, Vaasa 166 km). Näiden yksittäisten tukiasemien korjauksia testattiin 12 tunnin ajan kutakin (DG_OLK2, DG_ORIV, DG_VAA2). Yllättäen Orivesi antoi toisia paremman tuloksen, mutta harhailukuvio ei ollut ilmaista Egnos-korjausta parempi. Yksittäisen tukiaseman korjauksia ei työkoneen paikannuksessa kannata käyttää juuri muuten kuin aivan tukiaseman vieressä.

Kun todellista verkkolaskentaa toteuttava DGNSS_VERKKO12-mountpoint avattiin Koneviestin testejä varten, tuli kerralla selväksi mikä on virtuaaliverkon vahvuus. Omalle peltoaukealle kohdennetusti laskettu korjausdata nosti tarkkuuden aivan eri tasolle kuin mihin Egnoksen kanssa on koskaan päästy.

Mikä tärkeintä, kolmen eri vuorokauden koeajojen keskipisteet olivat enintään 5 cm päässä toisistaan. Eli GL:n DGNSS-korjaus antaa päivästä toiseen saman keskipisteen ja huojuu maltillisesti alle 50 cm etäisyydellä tästä todellisesta keskipisteestä. Testeissämme Egnos-koordinaattien keskipiste muuttui päivästä toiseen jopa 52 cm, mihin tuli vielä lisäksi noin ±100 cm harhailu. Hyvä toistettavuus on GL:n korjauksen paras ominaisuus. Pellon rajoja ei enää koskaan tarvitse siirrellä, kun lohkolle palaa uuteen työvaiheeseen.

Artikkelin ohessa olevan taulukon mukaan virhe pysyy keskimäärin

92 % ajasta ±50 cm päässä todellisesta keskipisteestä, mikä on tarkkuus joka järjestelmälle on luvattukin. Tämä on paljon parempi luku kuvaamaan tarkkuutta kuin vain suurimpaan virheeseen tuijottaminen. Paraskin järjestelmä töppää joskus, ja esimerkiksi Egnos-signaalia lähettävät satelliitit tunnetusti katoavat hetkellisesti kokonaan, jolloin virhe voi loikata metrikaupalla. Oheisen kuvaajan virhepiikki osoittaa, että pahin häiriötilanne ajoittui samaan hetkeen, jolloin opastimella oli pidemmän aikaa käytössään vain 6–7 satelliittia. Heikko vaihe kesti noin 40 minuuttia.

Harhailukuvaajista näkyy myös selvästi, miten GL:n korjauksen keskipiste on mustanaan osumia, kun taas Egnos toimii paremminkin kuin salama, joka ei toistamiseen iske samaan kohtaan. Käyttäjän kannalta tällä on ratkaiseva merkitys: kun Egnos harhautuu 70 cm, voi harharetki jatkua monta tuntia, ja opastimen karttapohja kannattaa käydä pellon reunassa keskittämässä taas kohdalleen. Jos taas GL:n korjaama sijainti eksyy niin pahasti että kuskikin sen huomaa, on parasta olla koskematta asetuksiin, sillä virhe kutistuu taas havaitsemattomiin tuossa tuokiossa.

Rikkaruiskutusten yhteydessä (14.5.) korjaus reistaili iltapäivällä mutta toimi illalla taas moitteetta. Myöhemmin kävi ilmi, että GL oli tehnyt palveluun ylläpidollisia päivityksiä juuri tuohon aikaan, ja niistä oli ilmoitettu paikannuspalvelujen etusivun ajankohtaista-osiossa (http://euref-fin.fgi.fi/fgi/fi/paikannuspalvelu). Palvelu monipuolistuu jatkuvasti ja sen tarkkuuskin saattaa ajan oloon parantua entisestään.

Kannattaako kokemusten perusteella ajo-opastimen käyttäjän investoida muutama satanen Geodeettisen laitoksen ilmaisen korjauspalvelun käyttämiseksi? Kyllä kannattaa, ja heti.

Entä kannattaako maksullisen VRS-signaalin käyttäjän irtisanoa sopimuksensa ja vaihtaa GL:n kelkkaan? Tähän ei tehtyjen kokeiden perusteella voi antaa vastausta. Esimerkiksi TrimNet-korjaus vaikutti GL:n korjausta hieman tarkemmalta, mutta keskipisteen toistotarkkuudeltaan heikommalta. Lisäksi on syytä muistaa, että kokeissamme TrimNet saavutti hyvän tarkkuutensa vain Trimblen omilla laitteilla.

Johannes Tiusanen

Avaa artikkelin PDF