Mobiilisovellukset metsänomistajan apuna - Digi on saapunut metsään

Metsänomistajille ja metsäammattilaisille on tarjolla sovelluksia, joilla halutaan helpottaa liikkumista ja tietojen päivittämistä maastossa. Helpot mobiilisovellukset älypuhelimiin ja tableteille houkuttelevat erityisesti etämetsänomistajia. Ohjelmissa voi olla lisäominaisuuksia, joita voi käyttää nettiselaimen kautta.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kuljetun matkan näyttäminen helpottaa suunnistamista. Kuvassa Metsäverkko-mobiili
Kuljetun matkan näyttäminen helpottaa suunnistamista. Kuvassa Metsäverkko-mobiili
Metsäselaimessa omat merkinnät löytyvät yhden näkymän kautta.
Metsäselaimessa omat merkinnät löytyvät yhden näkymän kautta.
Verkosta ladattavat pohjakartat ovat tuoreita. Kuvassa Metsäpaikka.
Verkosta ladattavat pohjakartat ovat tuoreita. Kuvassa Metsäpaikka.
Uuden kohteen lisäämiseen riittää pari painallusta. Kuvassa Metsä¬selain.
Uuden kohteen lisäämiseen riittää pari painallusta. Kuvassa Metsä¬selain.
Mobiilikartan avulla voi suunnistaa korjaamaan esimerkiksi aiemmin merkittyjä tuulenkaatoja. Kuvassa Metsäselain.
Mobiilikartan avulla voi suunnistaa korjaamaan esimerkiksi aiemmin merkittyjä tuulenkaatoja. Kuvassa Metsäselain.
Sovelluksen avulla voi tarkastella kuviokohtaisia tietoja. Kuvassa Metsäpaikka-sovellus.
Sovelluksen avulla voi tarkastella kuviokohtaisia tietoja. Kuvassa Metsäpaikka-sovellus.

"Yli 8 800 metsänomistajaa ja reilut tuhat ammattilaista”, laskee Ab Silvadata Oy:n kenttäpäällikkö Kari Laatikainen puolitoista vuotta markkinoilla olleen Metsäselain-sovelluksen käyttäjiä.

”Mobiilisovelluksen avulla näet maastossa oman sijaintisi ja kiinteistörajat. Samoin näet, mitä kullekin kuviolle on metsäsuunnitelmaan kirjattu”, Laatikainen summaa mobiilipalvelujen etuja.

Digi tulee rytisten

Suomen metsäkeskuksen ylläpitämässä Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja voi katsoa oman metsätilansa tietoja, arvioida metsänhoidon tarpeita ja pyytää tarjouksia puunostajilta tai metsätalousyrittäjiltä. Palvelua käyttää yli 65 000 metsänomistajaa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Palveluun kerättyjen metsävaratietojen julkisuudesta väännettiin kättä pitkään. Syyskuun lopussa hallitus linjasi, että tiedot metsävaroista sekä metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä ovat julkisesti kaikkien saatavilla. Tiedot ovat tarjolla 16 x 16 metrin kokoisten alueiden eli hilojen tarkkuudella. Metsäkeskus voi luovuttaa myös kuviokohtaiset tiedot erillisestä pyynnöstä, jos metsänomistaja ei ole tätä etukäteen kieltänyt.

Puukauppa sähköistyy

Digitaaliset palvelut ovat tulleet vahvasti myös puukauppaan. Metsä Group kertoo, että se osti tammi-kesäkuussa hankkimastaan yksityismetsien puusta noin 20 prosenttia sähköisesti. Metsänhoitopalveluissa sähköisen myynnin osuus oli lähes 30 prosenttia.

MTK:n Hakkarainen on innoissaan tulevana talvena avattavasta Suomen Puukauppa Oy:n sähköisestä palvelusta. Siinä metsäomistajat voivat laittaa sähköisesti leimikkojaan myyntiin joko suoraan tai metsänhoitoyhdistyksen kautta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Karttapohjaisessa palvelussa leimikot ovat näkyvissä kaikille puunostajille, ja ostaja voi rajata näkymänsä omalle ostoalueelleen. Metsänomistajalle palvelu ei maksa mitään”, Hakkarainen kertoo.

Rajat ja lumituhot

Espoolainen Petri Lahtiluoma on metsäisten mobiilisovellusten konkari. Joensuussa vaimonsa nimissä olevaa metsätilaa hoitava yrittäjä sanoo kokeilleensa kaikkia markkinoilla olevia sovelluksia.

”Kun hanki vielä kevättalvella kantaa, navigoin kuviot läpi sovelluksen kanssa, kartoitan lumituhot, mittaan puustoa relaskoopilla ja kirjaan tiedot sovellukseen”, it-alan yrittäjä kertoo.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Karttamerkintöjen avulla hän löytää nopeasti samalle paikalle työkalujen kanssa korjaamaan kaatuneita puita.

”Taimikonhoidossa sovellus on erittäin tärkeä. Kuljen käsiteltävän alueen ensin ympäri puhelimen kanssa ja merkitsen rajat nauhalla maastoon. Kun on työvaiheen aika, ei tarvitse sitten miettiä, otetaanko vielä tuo puu vai ei.”

Älypuhelin on osoittautunut ylivoimaiseksi mobiililaitteeksi. Metsäsuunnitelmaa tekevillä ammattilaisilla on omat välineensä, mutta metsänomistajalla ei ole tarvetta kantaa ylimääräisiä laitteita.

”Kännykkä on kevyt ja kulkee muutenkin mukana. Ohjelmistojen lataaminen on helppoa ja kustannustehokasta”, Laatikainen sanoo. Lisäksi verkkopalvelusta ladattavat kartat ovat tuoreita, eivät 15 vuoden takaa.

Ei paluuta entiseen

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan metsäasiantuntija Mikko Eskola sanoo, että mobiilisovellus on lyönyt läpi metsäammattilaisten keskuudessa.

”Maastokäyntejä varten ei tarvitse enää tulostaa erikseen papereita, kun kartat löytyvät suoraan taskusta. Siinä säästää äkkiä pari tuntia työaikaa, kun ei tarvitse käydä toimistolla”, Metsäselaimen kehittämiseen vahvasti osallistunut Eskola sanoo.

Metsässäkin sovellus tehostaa työtä.

”Gps-paikannuksen ansiosta voi keskittyä varsinaiseen työhön, kun ei tarvitse käyttää aikaa suunnistamiseen kompassin ja paperi¬karttojen kanssa”, Eskola sanoo.

Entä puhelimen akut, eikö niistä virta lopu nopeasti?

”Lähes kaikilla on autolaturi, jolla virtaa saa ladattua automatkan aikana. Puhelimen joutuu muutenkin lataamaan vähintään kerran päivässä, ja sen virrankulutusta voi säätää”, Eskola sanoo. Hän myös muistuttaa edullisista vara-akuista, joilla puhelimen saa ladattua metsässäkin.

Eskola ei löydä mobiilisovellusten kompastuskiveä edes huonoista verkkoyhteyksistä.

”Oman alueen kartat voi ladata etukäteen hyvillä verkkoyhteyksillä. Sovellus toimii maastossa ilman verkkoyhteyttäkin, eikä gps-paikannin tarvitse verkkoa.”

Sienipaikat talteen

Eskola kertoo, että aiemmin älykännykän hankkimista tiukasti vastustanut kollegakin tuli vapaaehtoisesti kysymään laitetta käyttöön. ”Ei sovelluksesta enää kukaan luovu, kun on sitä kerran kokeillut.”

Metsäselain on levinnyt metsänhoitoyhdistysten käyttöön läpi maan, ja sen saa paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä. Suurimmassa osassa yhdistyksistä palvelu kuuluu jäsenetuna myös metsänomistajille.

Kun Eskola kollegoineen lähti kehittämään Metsäselain-sovellusta, katseet oli suunnattu nuorempiin metsänomistajiin. Testikäyttäjien haku muutti näkemyksiä.

”Vanhin testaaja oli liki 80-vuotias. Tämä toi uskoa siihen, että sovellusta kysyvät myös vanhemmat metsänomistajat.”

Eskola käyttää sovellusta myös vapaa-¬aikanaan. Karttaan voi tallettaa metsässä kulkemansa reitin ja tärkeät paikat.

”Laitan muistiin kantarellipaikat tai paikat, joissa kuha nappasi. Ajan myötä tästä kertyy hyvää tilastotietoa.” l

Oy Silvadata Ab:n omistavat metsänhoitoyhdistykset, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Yksityismetsä¬talouden Työnantajat.

Lisätietoja: www.silvadata.fi

Kuvat Tommi Hakala, Jukka Koivula / Vl-arkisto ja palveluntarjoajat

'

Mobiilin edut

  • Tuoreimmat kartat.
  • Metsätieto on helppo jakaa, kaikilla tilan osakkailla on sama tieto käytössä.
  • Gps-paikannus osoittaa kuvion ja tilan rajat sekä käyttäjän paikan pahassakin pusikossa.
  • Kartalle voi merkitä lumituhot ja muut metsätuhot ja palata uudestaan työkalujen kanssa. Karttaan voi merkitä myös hyvät sieni- ja marjapaikat ja joissakin sovelluksissa liittää valokuvia.
  • Lyhyet muistiinpanot maastossa voi tehdä puhelimeen ilman metsäsuunnitelman paperiversiota.