Kännykällä valvotaan ja ohjataan - Kaikki taskussa

Agromekissä esiteltiin tämä WeedMaps-sovellus, joka tunnistaa pellolta rikkaruohot. Mobiililaitteessa toimiva sovellus tarvitsee parikseen kameran, joka asennetaan traktorin keulalle noin 1,5 metrin korkeuteen. Ohjelmisto tunnistaa kylvörivien välissä kasvavat rikat, näyttää reaaliajassa mobiililaitteen näytöllä ja piirtää tarvittaessa peltolohkosta kartan näyttäen siinä rikkakasvien esiintymistiheyden. Sovellus kameroineen maksaa verollisena 552 euroa, minkä jälkeen vuosittainen lisenssi kustantaa 2 euroa hehtaarilta. (TV) 

ePiggyChek-järjestelmä helpottaa eläinten myyntihetken ajoitusta. Työlästä punnitusta vaa’alla ei tarvita, sillä paino saadaan selville ottamalla eläimestä kuva tablettitietokoneella. (UO) 

Akon uutta sähköpaimenta voi seurata ja hallita kännykällä. Monta askelta säästyy, kun paimenen voi korjauksen jälkeen kytkeä päälle suoraan vikapaikalta ja katsoa on jossain muualla vielä häiriöitä. Häiriöstä saa halutessaan myös hälytyksen kännykkään. (SN) 

FindMySheep-järjestelmässä eläinten liikkeitä voi seurata kännykällä. Mikäli eläimet poistuvat niille määritellyltä alueelta, tulee hälytys puhelimeen. Etsinnän aikana eläinten liikkeitä voi tarvittaessa seurata kännykällä tai tabletilla. (SN) 

Smartbow-korvamerkki lähettää navetan tukiasemien kautta tietoa eläimen terveydentilasta suoraan pilveen. Kännykkään tulee tarvittaessa hälytys epänormaalista tilanteesta. (SN) 

Anyscan-merkkinen korvamerkin lukulaite on vielä prototyyppiasteella ja toimii toistaiseksi vain iPhonessa, mutta näyttää suuntaa mihin ollaan menossa. Lukulaite liitetään iPhoneen, jonka jälkeen eläimen tiedot voidaan lukea puhelimen näytöltä. (SN) 

V-Dairy TMR Feeder System 2.0 on mihin tahansa apevaunuun liitettävä laitteisto, joka helpottaa ruokinnan suunnittelua ja seurantaa. Apevaunun vaakaan liitetään Bluetooth-lähetin, joka siirtää punnitustiedot pilvipalveluun yhteydessä olevalle käyttöpäätteelle (kuvassa). Esimerkiksi puhelimen selaimella voidaan verkossa tehdä muutoksia ruokintasuunnitelmaan, josta käyttöpääte hakee tiedot automaattisesti. Sivustolta saadaan myös ruokintaan liittyvää tilastotietoa (esimerkiksi kiloa maitoa per kilo kuiva-ainetta). Langaton käyttöpääte on kätevä apuväline rehua sekoitettaessa ja jaettaessa, sillä se näyttää suoraan, paljonko tiettyä komponenttia vielä tarvitaan, tai paljonko tietylle ryhmälle rehua vielä jaetaan. Näin ollen laskuvirheiltä vältytään. (TA) 

Grainit on mobiililaitteilla käytettävä pilvipalvelu maatilan varaston hallintaan. Sovellus toimii apuna maatilan kirjanpidossa. Sovellukseen kirjataan esimerkiksi viljasiilojen tuleva ja lähtevä tavara, joiden avulla sovellus voi laskea muun muassa eläinten ruokintaan kuluvan viljan määrän, siilossa olevan viljan määrän ja arvion rehun riittävyydestä. Eläinrehun osalta viljelijä voi halutessaan luovuttaa tiedot myös myyjälle, joka voi varaston huvetessa toimittaa automaattisesti uuden erän. Viljelijä hyötyy automatisoinnista myös esimerkiksi rahtikuluissa, kun samalle suunnalle menevien erien rahteja voidaan yhdistellä. Grainit tekee yhteistyöä mm. Hankkijan omistavan DLA:n kanssa ja sovellus on tulossa myös Suomeen. Vuoden lisenssin hinta on 270 euroa. (TV) 

AgroIntellin kehittämä IntelliPaths on tablettiin tai matkapuhelimeen ladattava ohjelma, joka laskee pellolle optimaaliset ajolinjat tehtävän työn mukaan ja toimii myös ajouraopastimena. Ohjelma vaatii parikseen erillisen antennin, sillä mobiililaitteen GPS:n tarkkuus ei riitä ajouraopastinkäyttöön. Agromek-näyttelyssä bluetooth-yhteydellä mobiililaitteeseen liitettävää antennia kaupattiin 110 euron verolliseen hintaan, lisäksi ohjelmiston lisenssi maksaa vuodessa 67 euroa, joka sisältää avauskoodin GPS-korjaukseen. (TV) 

Trimble R1 on ammattikäyttöön suunniteltu tarkka satelliittivastaanotin, joka kykenee hyödyntämään myös korjaussignaaleita. Antenni muodostaa yhteyden esimerkiksi älypuhelimeen bluetooth-yhteydellä. Laitteelle on oltava käyttöä, sillä veroton hinta Suomessa on 3 500 euroa. (TV) 

Kännykästä tai matkapuhelimesta on tullut parissakymmenessä vuodessa laite, jolla tehdään enemmän muuta kuin soitetaan puheluita –nykyaikainen älypuhelin on täysiverinen tietokone, jolla hoidetaan maksuliikennettä ja viestinvälitystä, lisäksi sillä pystytään etäohjaamaan ja valvomaan erilaisia laitteita.

Yksi hyvä esimerkki mobiilisovellutuksista on kännykällä ohjattava sähköpaimen, joka oli Eurotierin uutuuksia. Paimenen voi kytkeä päälle ja pois, kännykästä näkee myös lyönnin voimakkuuden ja paimen hälyttää, jos vaikka lanka katkeaa tai saa maakosketuksen. Kännykkäohjauksesta on kyseisen laitteen osalta todella paljon hyötyä: toimintahäiriön tullessa ei tarvitse mennä ensin katkaisemaan virtaa langasta, vaan voi aloittaa vian etsimisen ja korjauksen heti, virran saa katkaistuksi kännykällä korjauksen ajaksi.

Esillä oli myös parikin sovellusta, joissa eläinten elektronisia korvamerkkejä luetaan kännykkään liitettävän lisälaitteen avulla. Merkkien sisältämä tieto siirretään pilvipalveluun ja sitä voidaan selata suoraan kännykästä tai tietokoneelta. Kultamitalin voittaneessa Itävaltalaisessa keksinnössä korvamerkissä oleva lähetin antaa ajantasaista tietoa eläimen käyttäytymisestä ja terveydentilasta.

Lypsyrobotit ovat olleet mobiiliseurannassa jo pitkään, omistajalle ja huollolle menee tietoa laitteiston toiminnasta reaaliaikaisesti. Samoin ovat yleistyneet traktoreiden ja muiden työkoneiden huoltoseurannat. Huollon tultua ajankohtaiseksi huoltosopimusyrittäjälle menee suoraan ilmoitus. Samoin, jos koneeseen alkaa tulla vikaa, lähtee ilmoitus huoltoon ja eräissä tapauksissa suoraan valmistajalle.

Agromekin tarjonnan joukosta pinnalle nousivat erilaiset ajolinjoja optimoivat mobiilisovellukset, joita oli esillä useilla eri osastoilla. Agrointelli -niminen yritys on lanseerannut muun muassa edullisen mobiililaitteilla toimivan ajouraopastinsovelluksen, joka opastuksen lisäksi laskee optimaaliset ajolinjat peltolohkolle. Trimblen edustajan osastolla esiteltiin Trimble NextSwath -järjestelmää, joka automaattiohjauksen lisäksi kykenee tekemään myös päistekäännökset pellon rajojen sisällä itsenäisesti.

Mobiiliteknologia ja internet ovat tuoneet helpotusta käyttäjien elämään, niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Internetistä voi kuitenkin hyvällä syyllä sanoa saman kuin tulesta: hyvä renki mutta ei välttämättä kovin hyvä isäntä. Etenkin, jos verkon suojaus ei ole kunnossa, saattavat vahingot olla mittavia.

Tuoreessa muistissa ovat viime syksyn tapahtumat, jossa hakkerit pimensivät kerrostalon lämmitysjärjestelmän. Syksyn aikana oli myös suuri palvelunestohyökkäys, jossa hyväksikäytettiin niin sanottua esineiden internettiä, eli oli tunkeuduttu nykyaikaisten televisioiden ja jääkaappien ohjelmistoon ja käytettiin niitä bottiverkon osana laajassa hyökkäyksessä.

Langaton tiedonsiirto on nopeutunut

Vuonna 2001 tuli 3G, joka mahdollisti internetin käytön tehokkaasti kännyköillä. Varsinainen mullistus tapahtui 2010, jolloin LTE-tekniikka joka mahdollistaa nopean tiedonsiirron kumpaankin suuntaan otettiin laajasti käyttöön.