Kohonneet polttoaineiden hinnat ovat saaneet monet auton omistajat miettimään taloudellisempia vaihtoehtoja. Diesel-autojen kohdalla vaihtoehdot halvemman polttoaineen käyttämiseen ovat vähissä, mutta useat bensiinimoottoriset autot voi suhteellisen kohtuullisella vaivalla ja kustannuksin muuntaa joko kaasukäyttöisiksi tai toimimaan E85-etanolibensiinillä.
Näistä jälkimmäinen muutos on kustannuksena hyvin pieni ja sen voi toteuttaa itse tavanomaisin työkaluin. Otimme kokeiltavaksi Suomessa valmistetun eFlexFuel-muutossarjan, joka lienee kaikkein myydyin tuote Suomessa.
Sarjan valmistajan mukaan eFlexFuel tarjoaa mahdollisuuden sekä vähäpäästöisempään että halvempaan autoiluun.
Autolla ajettiin päivittäinen vakioreitti kylmäkäynnistyksineen 20 kertaa ennen asennusta ja toiset 20 kertaa asennuksen jälkeen.
Valitsimme koeautoksi Volvo 740 -mallin lähinnä käytännöllisyyssyistä. Kyseisen auton moottoritilaan asennus oli äärimmäisen helppo tehdä, ja mikäli jotain säätöjä tai muutoksia olisi asennuksen suhteen tarpeen tehdä, se onnistuisi nopeasti. Vaikka kyseinen Volvo on 30 vuoden ikäinen, edustaa sen Bosch LH-Jetronic -ruiskutuslaitteisto modernia lambda-ohjattua monipistetekniikkaa.
eFlexFuel-sarjan voi nykyisin ostaa ainoastaan verkkokauppojen kautta. Sarjan voi sen lisäksi ostaa myös asennettuna ja valmistajalla on sopimus muutaman eri puolin Suomea sijaitsevan autokorjaamon kanssa.
Meille sarja saapui postipakettina. Lähetys sisälsi ohjainboxin, merkkikohtaisen johtosarjan, lämpötila-anturin, etanolin sekoitussuhdeanturin, tarvittavat polttoainelinjan liittimet, polttoaineletkut ja klemmarit, nippusiteitä ja asennusohjeet.
Korona-epidemian vuoksi sarjan asennus jäi odottamaan parempaa aikaa. Tällä välin valmistaja ennätti tuoda markkinoille uuden päivitetyn version muutossarjasta. Se on nimetty plus-lisäliitteellä.
Uutta on ainakin se, että järjestelmän säätämiseen käytettävä ja puhelimeen asennettava eFlexApp tarjoaa nyt säätömahdollisuuksia kylmäkäynnistykseen sekä kierroslukuperusteiseen rikastukseen. Kylmäkäynnistystä voi parantaa valitsemalla viidestä eri vaihtoehdosta. Mahdollista on myös luoda omat kylmäkäynnistysasetukset eFlexTuner-ohjelmistolla ja tuoda ne puhelimeen
Lisäksi eFlexApp sisältää kolme vaihtoehtoista ajotilaa kierroslukuperusteisen rikastuksen säätämistä varten. Myös mukautettu ajotila on saatavilla eFlexTuner-ohjelmistolla.
Meille tulleen muutossarjan paketissa mukana ollut asennusohje oli lyhyt ja tiivis – ehkä liiankin lyhytsanainen. Pakkauksen mukana tuli vielä erillinen lisälappu, jossa sanottiin, ettei Volvo 740 -auton B200F-moottorin yhteydessä asennusohjeessa kerrottu napaisuuden tarkastus toimi.
Suurimmassa osassa autoja kuuluu suuttimien napaisuuden mittaaminen tärkeänä osana eFlexfuelin asennukseen. Normaalisti napaisuus selviää yleismittarin niin sanotulla johtavuusasetuksella (resistanssi) ja on hyvin yksinkertainen toimenpide. Volvon LH-Jetronicissa on yksikanavainen polttoaineenruiskutus, ja napaisuus on katsottava johtojen värin perusteella. Lisälapussa toisiinsa yhdistettävät värit oli lueteltu, mutta tiiviin ilmaisun takia mielessä jäi pyörimään epävarmuus.
Asennuksessa ei tarvita ruuvimeisseliä ja letkun katkaisemiseen soveltuvaa veistä kummempia työvälineitä lukuun ottamatta yleismittaria, joka tarvitaan edellä mainittuun suuttimien napaisuuden tarkistukseen.
Sarjan asentaminen oli todella helppoa ja nopeaa. Asennukseen ei olisi kulunut kuin enintään puoli tuntia, mikäli sen olisi tehnyt kerran aikaisemmin eikä työtä olisi katkaissut vähän väliä valokuvaaminen tätä juttua varten.
Nyt aikaa kului kuvaamisen ohella yleiseen pohdintaan, joka liittyi nimenomaan suuttimien napaisuuden varmistamiseen. Ohjeiden tuomaa epävarmuus väheni, kun katsoimme asentamista opastavan youtube-videon. Itse asiassa kyseessä on 10-osainen sarja nimeltään eFlexFuel-asennus. sarja on löydettävissä eFlexFuelin Youtube-tililtä.
Ohjeissa johtosarjan asennus on ensimmäisenä, joten siitä oli luontevinta aloittaa. Periaate johdotuksessa on, että muutossarjan johdot tulevat suuttimien ja alkuperäisten suuttimille tulevien johtojen väliin. Toiselle puolelle tulee siis samanlainen liitin kuin auton johtosarjan alkuperäinen liitin ja auton alkuperäiseen johtoon kiinnitetään urosliitin, joka vastaa suuttimessa olevaa puoliskoa.
Muutossarjan mukana tulleessa johtosarjassa oli valmiiksi urosliittimen puoleiset pinnit, mutta niitä ei oltu laitettu kiinni liitinkappaleeseen johtuen juuri siitä, että suuttimien napaisuus vaihtelee eri malleissa. Tässä kohtaa tuli oltua liian hätäinen ja johdot menivät juuri päinvastoin kuin olisi pitänyt. Saihan ne tietysti irrotettua purkupiikin avulla, mutta hieman ylimääräistä aikaa kului.
Suuttimeen kiinnitettävä liitin on täsmälleen samanlainen kuin auton oman johtosarjan liitin eikä sen suhteen ollut mitään ongelmaa.
Etanolin seossuhdetta polttoaineessa tarkkaileva anturi liitetään polttoainepumpulta ruiskulle tulevaan letkuun. Tässä tapauksessa mukana tullutta letkua ei tarvinnut, sillä anturin sai asetettua helposti hyvään paikkaan vain katkaisemalla alkuperäinen polttoaineletku ja lisäämällä sarjan mukana tulleet pikakiinnitysliittimet päihin.
Johtosarjassa yksi johtimista päättyy pieneen lämpöanturiin, joka käsketään kiinnittämään lähelle venttiilikantta mieluiten ruiskutussuuttimen viereen. Aluksi anturi tuli sijoitettua liian kylmään kohtaa venttiilikopan lähelle.
Anturin näyttämää lämpötila-arvoa oli helppo seurata puhelimeen asennettavalla appilla. Anturi näytti lämpimän moottorin osalta vain vajaat 30 astetta, mikä herätti epäilyn siitä, että ohjainyksikkö saattaa rikastaa turhaan seosta. Anturi siirrettiin termostaattikotelon viereen, minkä jälkeen lämpötila vastasi paremmin todellista.
Appi toimi muuten hyvin, mutta kännykkä tuntui saavan konehuoneessa sijaitsevaan ohjainyksikköön kovin heikon yhteyden. Syyksi epäiltiin tiivistä tulipellin ja konepellin väliä tämän ikäluokan Volvossa. Uudemmissa malleissa muovisten osien osuus tuossa kohtaa on huomattavasti suurempi.
Katso kuvakarusellista, miten etanolisarjan asennus tapahtuu vaiheittain:
Kaksi ensimmäistä tankkausta E85-polttoaineella jätettiin huomioimatta, jotta tankissa jäljellä oleva E95-bensiini ei vaikuttaisi tulokseen. Moottorille menevän polttoaineen etanolipitoisuutta pystyy seuraamaan ajantasaisesti puhelimen kautta, ja se nousi kummallakin tankkauksella.
Etanolin osuus ei kolmannellakaan tankkauksella noussut yli 74 %, vaikka siinä vaiheessa E95:n osuuden täytyi olla häviävän pieni. Etanolin osuus E85-polttoaineessa ei ole aina tasan 85 %. Esimerkiksi St1-yhtiön mukaan RE85-polttoaineessa alkoholipitoisuus voi vaihdella 70–85 % välillä.
Mitään muutoksia ei moottorin käytöksessä ilmennyt millään etanolin seossuhteella. Tässä mielessä eFlexfuel-sarja toimi nimensä mukaisesti joustavasti sopeutuen kulloiseenkin seossuhteeseen.
Polttoaineen kulutusta tarkasteltiin ajamalla autolla kahden viikon edestakaiset työmatkat kevättalvella. Reitti oli joka kerta sama ja se käsitti noin kaksi kolmannesta maantieajoa ja yhden kolmanneksen taajama-ajoa. Matkan pituus katsottiin GPS:n mukaan, jotta matkamittarin virhe ei vaikuttaisi tulokseen. Sivumennen sanottuna se oli tässä autossa 7 %.
Säätilan suhteen oltiin varauduttu jättämään pois poikkeuksellisen kylmät tai lämpimät päivät, mutta sitä ei ollut tarpeen tehdä. Aamulämpötilat edustivat normaalia talvikeliä – lämpimin aamu oli -4 astetta, kylmin aamu oli -15 astetta.
Ennen sarjan asentamista autolla ajettiin kulutusmittaukset normaalilla bensiinillä. Volvon kulutukseksi saatiin 685 kilometrin matkalla 9,04 litraa/100 km.
Sarjan asentamisen jälkeen ajettiin uudelleen samanlainen koeajo. Kulutus tällä osuudella oli 12,16 litraa/100 km eli kulutus oli kasvanut n. 34,5 %.
Bensiinin energiasisältö on 32,4 MJ/l ja E85-polttoaineen vastaava on n. 23 MJ/l. Tämä tarkoittaa, että bensiinin energiasisältö on n. 41 % suurempi verrattuna E85:een tai toisin sanoen etanolibensiinissä on n. 29 % vähemmän energiaa. Kun saatuja kulutuslukemia tarkastelee testin lopussa olleisiin polttoaineiden hintoihin suhteuttamalla, voidaan havaita, että rahallinen säästö oli lähes olematon.
Merkille pantavaa oli, että E85:ttä käytettäessä kulutuslukemat vaihtelivat melko voimakkaasti tankkauksittain. Tässä tapauksessa havainnot olivat välillä 11,75–13 litraa/100 km. Vaikuttava tekijä oli mittarilta saadun polttoaineen vaihteleva etanolipitoisuus, joka oli alimmillaan 70 %.
Katsastusasemalla tehty päästömittaus osoitti, että pakokaasujen haitta-ainepitoisuudet olivat hieman pienentyneet. Kulutustesti osoitti, että kasvua oli lähes tulkoon siinä suhteessa, kuin etanolibensiinin energiasisältö oli alhaisempi tavalliseen bensiinin verrattuna. On kuitenkin syytä huomioida, että testin ajankohta oli tarkoituksella sijoitettu talviaikaan ja sisälsi runsaasti liikkeellelähtöjä, jotta näkisimme, miten etanolin käyttö onnistuu vaativimmissa olosuhteissa.
Kesällä ja pidemmillä yhtenäisillä ajomatkoilla tilanne todennäköisesti paranee etanolin käytön suhteen. Talviajon kulutuslukemaa olisi luultavasti voinut optimoida tankkaamalla noin puolet normibensaa E85:n sekaan, jolloin kulutuksen kasvun olisi pitä- nyt jäädä 3–10 prosenttiin, sillä moottoritekniikka osaa tällöin hyödyntää paremmin polttoaineen energiasisällön.
KIITÄMME & MOITIMME:
Lue myös artikkeli etanolin käytön haittapuolista:
Etanolin käytössä on myös haittapuolia – huomioi nämä asiat etanolin käytössä
