Työkaluja Isobus-väylää varten - Tarkasta yhteensopivuus

Parhaimmillaan Isobus-yhteys toimii plug&play-periaatteella ilman turhia virittelyjä. Amazonen lannoitteenlevitin lataa oman ohjelmansa Fendtin Varioterminaaliin, eikä erillistä ohjainta tarvita. 

Esimerkiksi virallisesti hyväksytyt Isobus-yhteensopivat traktorit tulisi aina varustaa kuvanmukaisella tarralla, josta selviää, mitä ominaisuuksia traktori tukee. Kuitenkaan esimerkiksi seuraavassa KV:n numerossa ilmestyvään traktorivertailuun osallistuneista yhdessäkään ei ollut kyseistä tarraa. 

Mikäli työkoneen hyväksynnästä ilmaisevasta tarrasta löytyy merkintä AUX-N, on työkone yhteensopiva kuvassa näkyvän ulkoisen ohjainlaitteen kanssa. Esimerkiksi Horsch Leeb -ruiskun yleisimpiä toimintoja on kätevä käyttää erillisellä ohjaimella kosketusnäytön sijasta. 

Isobus-koneiden yhteensopivuus voidaan tarkistaa jo etukäteen AEF:n työkalulla, joka löytyy AEF:n verkkosivuilta. Työkalun kuvakaappauksesta nähdään, että John Deere 7230R -traktorin terminaalia voidaan käyttää Kverneland 11070C -noukinvaunun ohjauksessa, vaikka vaunu tukisikin myös uudempaa näyttötekniikkaa. 

Isobus perustuu ISO 11783 -standardiin, joka on jaettu 14 eri osaan. Standardin eri osat määrittelevät eri asioita, kuten johdotuksia sekä eri toiminallisuuksiin liittyviä väylällä liikkuvia viestejä. Käyttäjälle tärkeämpää on kuitenkin ominaisuudet, joita kukin Isobus-työkone tai traktori sisältää.

Standardissa traktorin Isobus-ominaisuuksien jaottelu perustuu kolmeen luokkaan, jotka ovat 1, 2 ja 3. Perustaso 1:sen Isobus tarkoittaa traktorissa minimissään Isobus-väylää, valopistokkeen vieressä olevaa työkoneen Isobus-liitintä ja ohjaamosta löytyvää, näyttöä varten olevaa liitintä. Lisäksi väylältä tulee löytyä traktorin tarjoamat perustiedot kuten moottorin kierrosnopeus, pyöränopeus sekä takanostolaitteen ja PTO:n tila.

Luokan 2 traktoreissa väylällä olevien tietojen määrä kasvaa. Esimerkiksi luokan 1 Isobus-väylällä kulkee tieto traktorin ajonopeudesta, muttei suunnasta. Luokan 2 mukaisella väylällä ajonopeuteen on liitetty myös tieto siitä, kulkeeko traktori eteenpäin vai peruuttaako se.

Alunperin luokka 3 määriteltiin mahdollistamaan traktorin toiminnallisuuksien ohjaamisen väylän kautta, mutta markkinoille ei ole tullut yhtään luokan 3 toteutusta turvallisuuden vastuukysymysten vuoksi. Standardiin on tulossa uusi ns. TIM-toiminnallisuus, joka sisältää luokan 3 toiminnallisuudet, mutta jossa on otettu turvallisuusasiat huomioon.

Markkinoilla on kuitenkin olemassa työkoneyhdistelmiä, joissa esimerkiksi paalain ohjaa traktorin ajonopeutta, mutta nämä yhdistelmät ovat joko valmistajan sisäisiä tai valmistajien välisillä sopimuksilla toteutettuja ratkaisuja, eivätkä ole yhteensopivia kaikkien yhdistelmien kanssa.

Traktorin ja työkoneen lisäksi Isobus-yhdistelmässä on aina terminaali, johon työkone lataa käyttöliittymänsä Isobus-väylän kautta. Terminaali voi olla integroitu traktorin omaan käyttöliittymään, jolloin se usein mielletään kuuluvaksi traktoriin, vaikka standardi ei sitä traktorin ominaisuudeksi määrittele. Vaihtoehtoisesti terminaali voi olla kolmannen osapuolen valmistama näyttö, joka liitetään ohjaamossa olevaan Isobus-liittimeen. Molempien käyttö yhtä aikaa on myös mahdollista.

Isobus-työkoneiden yleistyessä myös ongelmiin törmääminen on yhä todennäköisempää. Isobusin ideana on yhdistää eri valmistajien työkoneita, mutta valtavasta tarjonnasta johtuen on mahdollista, että traktori ja työkone kohtaavat toisensa ensimmäistä kertaa vasta maatilan pihalla. Huoltomiehelle tilanne on haastava, sillä ongelman ratkomiseen tarvittaisiin myös toisen valmistajan laitteen tuntemus ja ohjelmistot.

AEF on kehittänyt testausohjelman, joka on saatavilla AEF:n jäsenyritysten edustajille, eli ohjelma pitäisi olla käytännössä kaikkien tunnettujen valmistajien huoltomiesten saatavilla. Kun Isobus-väylällä kytketyn traktorin ja työkoneen välillä on ongelma, AEFCheckTool kytketään kiinni väylään. Testiohjelma ilmoittaa huoltomiehelle kaikki väylälle kytkeytyneet laitteet.

Tästäkin saattaa olla huomattava apu: mikäli esimerkiksi noukinvaunu ei näy väylällä, voidaan ensimmäiseksi etsiä mekaanisia vikoja, kuten katkenneita kaapeleita tai viallisia liittimiä. Mikäli ilmiselviä ongelmia ei havaita, on kuitenkin olemassa tieto siitä, minkä laitteiden yhdistelmä ei toimi yhdessä.

Mikäli kentällä havaitaan yhteensopivuusongelma, huoltomies voi lähettää havaintonsa AEF:lle, josta se välitetään edelleen asianosaisille konevalmistajille. Ongelmatapauksissa valmistajien tuotekehitysosastojen tulisi reagoida viestiin kahden vuorokauden sisällä ja ongelman selvittämisen tulisi alkaa valmistajilla mahdollisimman pian.

Ratkaisemattomat ja tunnetut ongelmat tulevat julkisiksi AEF:n tietokantaan, mikä asettanee valmistajille paineita ongelmanratkaisuihin.

Isobus-koneiden omistajalle tai sellaisen ostoa harkitsevalle hyvä apu on AEF:n sivuilla oleva yhteensopivuuden tarkistustyökalu. Osoitteesta www.aef-isobus-database.org löytyvään työkaluun on syötetty kaikki virallisesti testatut työkoneet ja traktorit sekä niiden yhteensopivuus.

Sivusto vaatii kirjautumisen omilla yhteystiedoilla, mutta tunnukset kilahtavat sähköpostiin heti tietojen syöttämisen jälkeen. Sivustolla voi myös esimerkiksi ostotilanteessa etukäteen tarkistaa onko omien jo ostettujen laitteiden ja harkinnassa olevan työkoneen välillä huomattu ongelmia.

Isobus-työkoneet yleistyvät Suomessa pikkuhiljaa. Koneviestin kokeiluissa yleisimpiä Isobus-työkoneita ovat olleet kylvökoneet, lannoitteenlevittimet ja paalaimet. Myös noukinvaunuissa ja kasvinsuojeluruiskuissa kalliimman pään laitteet ovat usein Isobus-ohjattuja.

Nykyiset työkoneet käyttävät edelleen hyvin vähän traktorilta tulevaa tietoa. Yleensä traktorin järjestelmistä hyödynnetään sähkönsyöttöä, valmiita johdotuksia ja ohjaamossa olevia terminaaleja.

”Useimmiten työkone ei vaadi traktorilta muuta kuin toimivaa fyysistä väylää. Esimerkiksi työkoneen vaatima nopeussignaalikin tulee yleensä vielä työkoneen maapyörältä tai nopeustutkalta, jolloin yhdistelmän toimimattomuus johtuu useimmiten työkoneesta tai terminaalista”, erikoistutkija Juha Backman Lukelta kertoo.