Konevalmistajat keräävät järjestelmillä tietoa koneiden käytöstä – hyöty datan keruusta konkretisoituu tulevaisuudessa parempana laatuna tai palveluna
Monet järjestelmät keräävät tietoa koneiden käytöstä. Tieto hyödyttää sekä valmistajia että käyttäjiä, mutta sen prosessointi vie aikaa.
Nykyaikainen moottori on täynnä erilaisia antureita, joilla kerätään dataa koneohjauksen tarpeisiin. Antureita voi olla myös erillisissä komponenteissa, kuten tässä Perkinsin älykkäässä öljykorkissa, joka voi lähettää tietoja valmistajan palvelimelle. Kuvistuskuva. Kuva: ValmistajaNykyisin on vaikea löytää palvelua, tietokonetta tai älypuhelinta, joka ei kerää jollain tasolla käyttäjäänsä koskevaa dataa. Myös televisiot ja autot tallentavat tekemisiämme jatkuvasti. Tämä toimintamalli alkoi jo internetin alkuaikoina, kun palveluntarjoajat, esimerkiksi hakukoneyhtiöt, ymmärsivät, että dataa yhdistelemällä mainontaa ja palveluita voidaan kohdentaa tehokkaammin.
Kun yhteiskunta (esim. EU) ei aluksi puuttunut IT-yritysten aloittamaan toimintamalliin, vähitellen sama malli siirtyi kuluttajaelektroniikkaan. Erityisesti matkapuhelinvalmistajat maksimoivat datankeruun mukaan lukien paikkatiedot. Traktoreista kerättävä telemetriatieto on samaa jatkumoa. Yhteiskunta reagoi tilanteeseen vasta paljon myöhemmin, ja syntyi EU-asetus GDPR.
Hyöty ei ole välitön eikä konkreettinen
Konevalmistajien pääasiallinen motiivi on ollut kerätä tietoa tuotekehityksen tarpeisiin. Tätä tietoa on aikoinaan kerätty manuaalisesti testikoneista käyttäen kynää ja paperia sekä sekunti- ja minuuttikelloja.
Tilastollinen tieto siitä, missä tilanteissa koneita käytetään, millaisissa kuormitustilanteissa, kuinka usein tieliikenteessä jne. ovat tarpeellisia tietoja, jotta koneen kestävyys ja kuluminen voidaan laskea suunnitellulle käyttöiälle. Tämä auttaa valmistajaa myös suunnittelemaan ja optimoimaan sekä varaosat että kulutusosat.
Tätä laskentaa on käytetty jo 1960-luvulta lähtien traktoriteollisuudessa, ja myös premium-työkonevalmistajat tekevät simulointeja. Nykyisin tähän tarvittavaa perusdataa saadaan helposti telemetriajärjestelmästä, mutta silti prototyyppejä varustellaan erikoismittalaittein.
Nykyisin konedatan käyttö on laajentunut tarkennetun insinöörityön ulkopuolelle. Esimerkiksi ennakoiva huolto perustuu dataan sekä asiakkaan omistamasta koneesta, että kaikista vastaavanlaisista koneista. Mikäli kaikista koneista saadaan dataa, ja järjestelmä havaitsee, että useammasta koneesta alkaa ilmetä samaan vikaan viittaavia datapoikkeamia, voidaan tämä tieto hyödyntää ennakoivasti myös kaikissa muissa koneissa. Tämä on reaaliaikaista tilastotietoa, mutta sen automaattinen hyödyntäminen vaatii kehittyneet algoritmit, koska data yleensä ei paljasta suoraan juurisyytä.
Data tuottaa hyötyä sekä valmistajalle että asiakkaalle, mutta tämä ei tapahdu välittömästi eikä konkreettisesti. Juoksijan urheilukello kerää kaiken mahdollisen tiedon treenistä, mutta nämä numerot eivät välittömästi tuota mitään hyötyä. Vasta riittävän ajan kuluttua kaikki data yhteensä auttaa tarkentamaan harjoittelua kohti seuraavaa maratonia. Vastaavasti konevalmistajan keräämä data yhdestä koneesta yhtenä päivänä ei tuota hyötyä, vaan hyöty nähdään tulevaisuudessa parempana koneen laatuna tai parempana palveluna.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

