
Maarakennusalalla riittää työtä – Gradia Lievestuore







Gradian Lievestuoreen koulutusyksikkö on toiminut 1990-luvun alusta, vajaa 30 kilometriä Jyväskylän länsipuolella aivan 9-tien tuntumassa. Aikuisopiston logistiikka-ala yhdistyi vuoden vaihteessa ammattiopiston logistiikka-alan kanssa ja on nyt varsin suuri kokonaisuus. Oppilaitos toimii kuntayhtymän tontilla, mutta Laukaan kunnalta on lisäksi vuokrattuna 12 hehtaarin harjoittelukenttä. Oppilastyönä lähialueelle on tehty muun muassa motocross- ja mikroautorata. Työn alla on korkea meluvalli lähiseudulta tulevasta ylijäämämaasta.
Vaihteleva kurssitarjonta
Maarakennuspuolella on tällä hetkellä 12 opettajaa, joiden vastuulla on noin 120 opiskelijan kouluttaminen. Vuoden alusta voimaan tullut koulutusuudistus on aiheuttanut ylimääräistä työtä, sillä aiemmin voimassa ollut jako nuorisoasteeseen ja aikuiskoulutuksen poistui. Jäljellä on vain ammatillinen koulutus, tulipa opiskelijaksi peruskoulunsa päättänyt nuorukainen tai pitkä työuran jossakin muussa ammatissa tehnyt alanvaihtaja.
”Itse perusasiahan ei ole muuttunut miksikään, opetamme maarakennusalasta kiinnostuneita ihmisiä mahdollisimman taitaviksi koneiden käyttäjiksi. Koneiden korjaus ja huolto ovat keskeinen osa opetuskokonaisuutta”, maarakennusalan koulutuspäällikkö Pasi Räty kertoo.
Luonnollisesti peruskoulunsa päättävät tulevat opiskelemaan kerran vuodessa yhteishaun kautta, mutta muut hakeutuvat vuoden mittaan alkaville kursseille suoraan oppilaitokseen. Vuoden mittaan Lievestuoreella alkaa puolenkymmentä erityylistä maarakennuskoneen kuljettamiseen ja huoltoon liittyvää opintojaksoa.
Oppilaitoksen konekalusto on pyritty pitämään mahdollisimman monipuolisena, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus kokeilla lähes kaikkia työmailla eteen tulevia koneita. Laaja konekirjo on johtanut siihen, etteivät kaikki koneet ole vuosimallinsa mukaan ihan tuoreinta sorttia. Opetuskäytössä koneisiin ei tule sellaisia tuntimääriä, mitä tavanomaisessa työssä. Räty on seuraillut vaihtokonetarjontaa ja todennut, että markkinoilta saisi vuosimalliltaan uudempia koneita, mutta vastaavasti niissä olisi huomattavasti enemmän käyttötunteja, kun oppilaitoksen vastaavissa koneissa.
Käytössä 27 konetta
Kaivukoneita on käytössä 13 kappaletta, aina 3,5-tonnin Volvo EC 35 -minikaivurista 21-tonniseen Liebherr R 920:een ja Komatsun 24 tonniseen PC 240 LC 6:een. Kaksi kaivukonetta on varustettu Novatronin 3D-opastimella ja yksi Scanlaserin vastaavalla järjestelmällä. Pasi Räty sanoo, että nykyaikaisella 3D-opastimella kuski kykenee kaivamaan työmaan oikeaan paikkaan ja oikeaan korkoon vaikka pimeässä ilman mittakepin juoksuttajaa.
Varsinaiseen maansiirtoon Gradialla on kaksi Volvon dumpperia, DR A 25 ja DR 5350, joista jälkimmäinen on vuodelta 1984. Se on kuitenkin kunnostettu ja hyvässä kunnossa, eikä sen tuntimäärä vielä päätä huimaa.
Kuormauskoneita on kuusi. Järein on Volvon 21-tonninen 110 F ja häntäpäässä on liukuohjattu JCB Robot. Konevalikoiman harvinaisemmasta päästä on Lännen AH 162 -tiehöylä vuodelta 1987, Caterpillarin D4-puskukone vuodelta 1993 sekä kulmakaivulaitteella varustettu Lännen 860 S -kaivurikuormain. John Deere 6534 ja New Holland TL 100 A -traktorit sekä Multivan TRM 150 HD -maansiirtokärry palvelevat erityisesti nuorten T- kortillisten maansiirtoharjoituksia. Tienhoitoon oppilaitoksella on käytössä Scanian G 142 vuodelta 1996.
”Valtaosa koulutuksistamme on niin sanottua omaehtoista kouluttautumista, joten yrittäjätkin ovat tervetulleita täydentämään osaamistaan vaikkapa 3D-laitteista. Moni saattaa luulla, että pitää olla työtön päästäkseen meille opiskelemaan, vaikka niin ei ole vuosikymmeniin. Opiskelu onnistuu joustavasti työn ohessakin”, Pasi Räty rohkaisee.
Korvaavat investoinnit lujassa
Pasi Räty sanoo, että oppilaitoksen koneita on vaihdettu ”kaksi pois – yksi tilalle” -menetelmällä. Vanhimmasta päästä koneista on myyty kaksi ja tilalle hankittu yksi uudehko kone. Lähes joka vuosi oppilaitokselle hankitaan alan viimeisintä tekniikkaa edustavia uusia koneitakin.
Tiukassa taloustilanteessa oppilaitoksessa ollaan mietitty konemäärän supistamista ja keskittymistä vain tiettyihin konetyyppeihin. Mutta tämä ratkaisu ei ole opiskelijoiden kannalta toivottava.
Kiristyneen talouden takia oppilaitoksessa on aloitettu opetustoiminnan tehostamiskokeilu. Opiskelijat on jaettu kahteen ryhmään, joka vaihtavat vuoroja ennen puolta päivää olevan ruokatunnin aikana. Opiskelija tekee teoriassa lyhyemmän jakson, mutta todellisuudessa työnteko on tehokkaampaa, koska kahvi- ja ruokatunnit eivät ole pysäyttämässä konetta. Metsäkonepuolellahan kahdesta tuurista on saatu hyviä kokemuksia.
Kun rahoitus vähenee todella voimakkaasti ja samaan aikaan maarakennusalan opetukseen tulee lisää sisältöä pakollisiksi muuttuneiden vieraiden kielten, kulttuurien tuntemuksen ja työelämätaitojen opiskelujen myötä, niin suuntaus ei ammattiosaamisen mielessä tosiaankaan ole kovinkaan suotuisa.
”Kaikista uhkakuvista huolimatta tilanne on siinä mielessä valoisa, että olemme tähän asti saaneet kaikki kurssi suhteellisen helposti täyteen hyvällä opiskelija-aineksella. Toinen myönteinen asia on se, että valmistuneet maarakennuskoneen kuljettajat ovat saaneet oman alan työtä”, Pasi Räty summaa lopuksi.
Osaston luetuimmat
- Fordson Majorin ohjaussimpukan kunnostus – näin saatiin vanhan traktorin ohjattavuus kohdalleen2.1.2014
- Kallioniemen tilalla tarvittavat koneet hankitaan käytettynä ja kunnostetaan itse – näin käytetty silppurivaunu laitettiin työkuntoon21.3. Tilaajalle
- Älä säädä turhaan moottorisahaa1.2.2018
- Yleisimmät pulttien kierrejärjestelmät – huomioi nämä seikat pultin valinnassa7.10.2019
- Hydrauliikkasarja osa 26: Hydraulinen paineakku pehmentää iskuja ja varastoi energiaa – paineakut osa 121.2.2019 Tilaajalle
- Ylläpitolaturit pitävät akun käyttökunnossa, vaikka kone olisi kuukausia käyttämättä — nykyautot voivat tarvita ylläpitolaturia vaikka niillä ajettaisiin päivittäin5.12.2018
- Tyhnenikö akku yllättäin? – Näin tarkistat latauksen toiminnan ja tarkennat vikapaikan27.2.2020