Suuri osa Suomessa tehtävistä uudis- ja täydennysojituksista tehdään urakoitsijoiden työnä. Käytössä on aura- ja ketjukaivukalustoa ja molempien menetelmien käyttöön on perusteensa ja vankka kannatuksensa.
Perheyrityksenä toimiva Savon Salaoja Oy jatkaa työtään tänäkin kasvukautena. Kolehmaisen perhe on omistanut yrityksen kolmessa polvessa ja nyt pääomistajina ovat Jouni Kolehmainen ja hänen sisarukset Jukka Kolehmainen ja Salla Kolehmainen.
Salaojitus voidaan hoitaa asiakkaalle alusta loppuun saakka yhdellä laskulla, mutta joskus kokonaisuus on pilkottu osiin.
Salaojitussuunnitelman tekijä on yleensä ensimmäinen, joka työmaalle on pyydetty. Suunnitelman tekijä laatii olosuhteisiin sopivan ojitussuunnitelman. Putkikoot mitoitetaan siten, että runsaskin vesi saadaan siirrettyä valuma-alueelta eteenpäin. Kun suunnittelija on laskenut tarvikemenekin, voidaan pyytää urakoitsijoilta tarjoukset. Savon Salaoja tarjoaa myös suunnittelupalvelua.
Useimmiten salaojitusurakoitsija tilaa kaikki putket ja tarvikkeet työmaalle ja vie mukanaan ylijäämäputket. Näin tekee myös Savon Salaoja Oy. Asiakasta laskutetaan vain käytetyistä putkista. Myös itse ojitustyö on hinnoiteltu metrihinnalla. Putkitehtaille salaojitusurakoitsijat ovat isoja asiakkaita, joten hintaetua saadaan näin asiakkaillekin.
”Kotimaiset valmistajat ovat olleet kilpailukykyisiä, kun putkitavaraa ei kannata kaukaa kuljetella”, Jouni Kolehmainen pohtii markkinatilannetta.
Hyvän salaojasoran hankinta on monin paikoin haasteellista. Sen tilaa useimmiten salaojituksen teettäjä, koska hänellä on parhaat verkostot soran hankintaan, tilausajan määrittämiseen ja paikkaan, johon salaojasora toimitetaan. Sorakasojen paikasta on syytä neuvotella etukäteen salaojitusurakoitsijan kanssa. Jos ojitettava alue on iso, kasoja on syytä olla useampia. Tällöin siirtomatkat eivät kasva ojituksen aikana pitkiksi.
Ojitus etenee useimmiten alajuoksulta yläjuoksulle. Kivisessä maassa ojalinjat ajetaan etukäteen ilman putkea ja varmistetaan kaato koko putken mitalle. Jos esiaurauksessa sattuu iso kivi linjalle, vaihdetaan linjaa ja kokeillaan uudestaan.
Työmaalla on yksi ojituskone, Hollannista vuonna 2007 uutena hankittu tela-alustainen Inter-Drain 2040 GP, jonka työpaino on 35 tonnia.
”Painavampi kone on hankala pehmeillä mailla ja kevyempi jää kuopimaan paikalleen kovalla maalla”, Jouni analysoi. Salaojasoraa siirretään ja jaetaan kahdella tela-alustaisella koneella.
Työmaalla on kaksi kaivukonetta. Asiakas on tilannut itse toisen, jolla täytetään vanhoja avo-ojia. Tosin ihan kaikilla työmailla ei tarvita kahta kaivukonetta. Jos kaivoja asennetaan vähän, eikä pellolla ole avo-ojia tai avo-ojat tukitaan jotenkin muuten, ja jos imuojat ovat pitkiä, selvitään yhdellä kaivukoneella. Jos aputöitä on enemmän ja avo-ojia tukitaan työn edetessä, kaksi kaivukonetta on tarpeen.
Osa sen kaivukoneen kuljettajan ajasta, joka tekee työtä salaojakoneen kanssa, kuluu joka tapauksessa käsitöihin, kuten liitosten tekemiseen. Jos pellolla on kiviä, kuluu kaivukoneen kanssa työaikaa myös niiden ylöskaivamiseen.
Tällä työmaalla isoja kiviä on ammuttu pois. Räjäytystyötä hoitaa Ilkka Rauhala Rauhalan louhinta Oy:stä Paimiosta. Räjäytystyön tilaamisen on hoitanut asiakas.
Raivatulla alueella kiviä on ollut pinnassa, mutta niitä on löytynyt myös ojalinjoilta. Yhteensä kiviä ammuttiin noin sata 15 hehtaarin työmaalla, jossa oli vuoden ajan viljelyssä ollut raivio ja peltolohkoja yhdistettiin. Yhtenäinen kokonaisuus ojituksen jälkeen on 30 hehtaaria yhdessä palassa.
Käytössä on kaksi soravaunua. Vanhempi vaunu on hankittu käytettynä. Se on rakennettu jo muutamaan kertaan uusiksi. Moottoria ja ohjaamoa myöden komponentteja on vaihdettu vuosien varrella. Uudempi vaunu on vuodelta 2017. Se on koottu itse komponenteista.
Tällä työmaalla on kaksi sorakonetta ajossa. Vaikka työmaa ei ole erityisen iso, erilaisia sorastustöitä on niin paljon, että yhdellä koneella työmaa hidastuisi tarpeettomasti. Pienelläkin työmaalla on eduksi olla kaksi sorakonetta, koska silloin ei jarruteta ojituskoneen etenemistä. Kun ojituskone etenee ja putkea saadaan paikalleen, työmaa myös valmistuu ajallaan.
Yksi soravaunu on koko ajan salaojituskoneen parina kokooja- ja imuojien laskussa. Soran käyttö vaihtelee maalajista riippuen. Putkiura voidaan täyttää pintaan saakka, jos maa ei läpäise helposti vettä. Vettä läpäisevillä mailla käytetään sorasilmiä, jotta ylimääräinen vesi osaa putkeen mahdollisimman nopeasti. Kokoojaojien päällekin lasketaan sora, koska kokooja on useimmiten notkopaikassa, jossa luontaisesti on enemmän vettä. Soravaunua tarvitaan myös kaivojen ja lähtöjen asennuksissa, jotta putket saadaan oikeaan viettoon.
Työmaalla työntekijöillä on päärooli, mutta tarvittaessa avustetaan myös muita. Työmaa etenee kokonaisuutena ja silloin jokaisen työvaiheen luonteva eteneminen edesauttaa valmistumista.
Jouni ajaa useimmiten itse salaojakonetta. Savon Salaojan omaa kaivukonetta ajaa nyt kolmatta vuotta Sami Nevala. Samin puoliso Tiia Pitkänen ajaa sorakonetta. Kun pariskunta on samalla työmaalla, sattuvat työt ja lomatkin aina samaan hetkeen. Veeti Miskala tekee töitä oman yrityksen Tmi Veeti Miskalan nimissä ja ajaa toista sorakonetta.
Neljältä aamulla aloitellaan yleensä työt ja tehdään pitkiä päiviä, jolloin torstaina lähdetään kotiin. Jos sesonki on tiukka, myös perjantai tehdään töitä. Talvella on sitten aikaa huilata enemmän.
Vesitalouteen vaikuttaa myös maanpinnan muotoilut. Salaojituksen aikana tai sen jälkeen avo-ojat täytetään maalla. Pitäisi etukäteen pohtia, pitääkö maanpinnan muotoiluja muuttaa. Pieni kallistus johtaa pintavesiä haluttuun suuntaan. Vaikka pintaa kallistetaan lanaamalla maata kerran, saattaa olla, jotta muotoilu pitää tehdä toistamiseen parin vuoden päästä. Lopullinen muotoilu tehdään painumisen jälkeen. Pellon muotoiluun Savon Salaojalla ei ole kalustoa, mutta siihen työhön on omat urakoitsijat.
Kun ojitus on valmis, pitäisi salaojituksen toimivuuteen kiinnittää huomiota pari ensimmäistä vuotta. Irtonainen maa-aines saattaa tukkia alkuun järjestelmää, etenkin, jos lohkon yläpuolella on perattu niskaojia ja niihin liittyy kaivoja. Kaikki kaivot pitäisi käydä tarkistamassa pari kertaa vuodessa ja poistaa irtonainen tavara kaivojen pohjalta. Jos pariin vuoteen ei sakkaa juuri kerry, ei seuraavinakaan vuosina yleensä ole ongelmia.
Ojituksen kannattavuuden asiakas pohtii tapaus kerrallaan. Monia ammattilaisia tarvitaan ojitustyömaalla varsinaisten ojittajien lisäksi: salaojasuunnittelija ja paaluttaja, joka oli tällä työmaalla sama henkilö, soran toimittaja, kivien räjäyttäjä, putkitehdas ja maanmittari. Kun osa salaojitetusta alasta oli uudismaata, paikalla kävi pari vuotta sitten myös moto ja ajokone ja niiden perässä kaukokuljetusketju.
”Yhdellä ojituskohteella on käynyt monenlaista ammattilaista ennen kuin se on valmis”, Jouni päättää.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
