8WCCA konferenssi eli maailman suorakylvöjärjestön WCCA:n organisoima kestävän viljelyn konferenssi pidettiin Sveitsissä

Juhannusviikolla pidettiin CA-viljelyn 8:s maailmankonferenssi Sveitsissä – tällä kertaa virtuaalisena ja kenttäpäivän osalta paikan päällä Sveitsissä. Myös Suomi oli vahvemmin mukana, kun Koneviestin ja Novida ammattiopiston Viljelymenetelmäkokeen 15 vuotinen historia oli hyväksytty esitelmälistalle.

Kolmen vuoden välein järjestettävä Conservation Agriculture -viljelyn maailmankonferenssi kiertää FAO:n sateenvarjon alla eri puolilla maapalloa. Teema on ollut koko ajan sama – viljelyn ympäristövaikutusten hallinta suorakylvöpohjaisen viljelyn avulla. Ilmastokeskustelun myötä painopiste on enenevässä määrin siirtynyt kasvihuonekaasujen nettopäästöjen minimointiin.

Maailmanlaajuisesti kehitys on ollut hitaampaa kuin voisi olettaa. Alkujaan CA-viljely – englanniksi Conservation agriculture, säilyttävä maatalous – lähti isosti liikkeelle jo 1930-luvulla, kun USA:n keskilännen pölyvuodet ja kuivuus kurittivat viljelyä ja viljelijöitä rajusti. Sittemmin suorakylvö on yleistynyt näillä alueilla, jossa kuivuus ja tuulieroosio ovat ongelmana. Myös veden aiheuttaman pintaeroosion osalta huoli maa-aineksen kulkeutumisesta vesistöihin on nostanut suorakylvön ratkaisuksi. CA-viljelyn varsinainen historia alkoi 1960-luvulla, joten nykyajan uudissanat ”hiiliviljely tai regeneratiivinen viljely” pohjautuvat CA-viljelyn pitkään historiaan.

Kehitys on ollut varsinkin Euroopassa hitaampaa kuin voisi olettaa. Klassinen muokkauspohjainen viljely on edelleenkin valta-asemassa. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Maailman suorakylvöjärjestö WCCA piti ensimmäisen konferenssin 1999 Espanjassa ja tuolloin olivat jo myös suomalaiset alan pioneerit mukana. Suomen suorakylvöyhdistys – FICA – perustettiin 2002, joten 2022 FICA juhlii jo 20 vuotista taivaltaan.

Koneviestin Viljelymenetelmäkokeen tulokset esiteltiin 8WCCA:ssa. Sanoma 15 koevuoden jälkeen on selvä. Verrattuna muokkauskulttuuriin on Loimaan koulutilan savipelloilla kyetty ylläpitämään ja myös nostamaan suorakylvön satotasoa, säästämään kustannuksissa, kartuttamaan maan hiilivarantoa ja sopeutumaan säiden ääri-ilmiöihin. Samalla on saatu oppia ja uusia näkökulmia, miten CA-viljelyä kokonaisuudessaan voisi ja pitäisi vielä kehittää.

Koneviestin ja Novida ammattiopiston koekentän tuloksia käydään läpi lehden sivuilla juuri alkaneessa juttusarjassa. Samalla esittelemme uusia mahdollisuuksia valmisteluvaiheessa olevan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-ohjelman uudistukseen.