Perävaunun testauksella varmistutaan tuotteen turvallisuudesta – kaikki Weckman Steelin uuden malliston perävaunut testataan ennen tuotantoon siirtymistä

Mika Yli-Marttila Testmill Oy:ltä vastasi mittauksista, anturit kertovat vaunuun kohdistuvat voimat reaaliajassa niin kuormatessa kuin tiellä ajaessakin. Kuva: Tapio Vesterinen

• Koko perävaunumallisto on uudistettu viimeisen kolmen vuoden aikana
• Valmistus kotimaassa, noin 20 eri mallia
• Kaikki vaunumallit ovat EU-tyyppihyväksyttyjä

Weckman Steelin perävaunuvalmistuksella on jo yli 50 vuoden perinteet. Viimeisten vuosien aikana perävaunujen tuotantoon ja mallistoon on tehty virtaviivaistuksia, jotka takaavat kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa.

"Koko perävaunumallistomme on uudistettu viimeisen kolmen vuoden aikana. Tuotantoprosesseja on tehostettu, aiemman malliston noin 60 eri mallista on siirrytty noin 20 eri malliin. Vaunujen osat leikataan laserilla ja hitsataan robotilla, robottihitsaus on käytännössä edellytys vaunujen kotimaiselle valmistukselle, ja robotteja meillä onkin ollut käytössä jo vuodesta 1984", Weckman Steelin toimitusjohtaja Juha Simola kertoo.

Kustannussäästöjä valmistuksessa on saatu myös sillä, että uuden malliston Suomi- ja vientimallit ovat samoja. Perävaunuista suuri osa menee vientiin, Weckman on esimerkiksi Norjan myydyin perävaunu ja vaunuja viedään paljon myös Islantiin, Tanskaan ja Ruotsiin.

"Uuden malliston myötä olemme hinnan osalta kilpailukykyisiä ja laadun osalta varmasti kilpailukykyisiä", Simola tiivistää.

Testivaunu kuormattiin 28:lla heinäpaalilla kahteen kerrokseen, halkaisijaltaan 120-senttisen paalin paino oli keskimäärin 740 kg/paali. Kuva: Tapio Vesterinen

Tuoreimmat Tuhti-perävaunumallit tunnistaa jatkossa mallimerkinnän lopussa olevasta G-kirjaimesta, joka tulee sanasta green.

"Uuden malliston suunnittelussa on kiinnitetty huomiota ympäristöystävällisyyteen. Jokaisen teräskilon valmistaminen tuottaa 1,6 kiloa hiilidioksidia. Suunnittelua optimoimalla uuden malliston vaunuja on saatu kevennettyä noin 200 kilolla, mikä näkyy luonnollisesti myös tuotteen hiilijalanjäljessä", Simola kertoo.

G-sarjan "perinteisissä" vaunuissa on avattavat laidat, kantavuusvaihtoehdot ovat 7, 9, 11 ja 13 tonnia. MG-sarjan monitoimivaunujen mallistossa on kantavuuksiltaan 9, 11 ja 13 tonnin vaunut, ne on suunniteltu monipuoliseen materiaalinkuljetukseen ja soveltuvat sidontalenkkien ansiosta myös koneiden kuljettamiseen.

KG-sarjaan kuuluu kaksi korkea- ja kiinteälaitaista viljavaunua, joiden kantavuudet ovat 13 tai 18 tonnia. DG-sarjan dumpperivaunujen kantavuusvaihtoehdot ovat 11, 13 tai 18 tonnia, Hardox-lavoilla varustetut vaunut on suunniteltu maansiirtokäyttöön.

Kuvissa esiintyvä BT-sarjan suurempi paalivaunu on malliston tuorein uutuus, joka on tulossa tuotantoon elo–syyskuun aikana. 18 tonnin kantavuudella oleva paalivaunu soveltuu myös esimerkiksi juurikas- tai perunalaatikoiden kuljettamiseen. Mallistoon kuuluu myös pienempi, kantavuudeltaan 13 tonnin paalivaunu.

Kaikki uuden vaunumalliston protomallit testataan ennen tuotantoon siirtymistä standardin EN 1853:2017 mukaisesti. Kävimme tutustumassa Nokialla uuden 18 tonnin WS180 BT -paalivaunun testaukseen.

"Standardien mukaiset testit teettämällä haluamme varmistua siitä, että vaunumallimme ovat varmasti laadukkaita ja turvallisia. Nykytekniikkaa käyttämällä saamme tehtyä entistä tehokkaammin vieläkin laadukkaampia tuotteita", Simola pohjustaa. Ennen testiajoja osana suunnitteluprosessia ovat luonnollisesti lujuuslaskenta ja erilaiset simuloinnit.

Valmistajan tuotekehitystä tukevien testien lisäksi kaikki vaunumallit ovat EU-tyyppihyväksyttyjä. "Olemme Weckmanilla vahvasti sitä mieltä, että nykytraktoreiden yhdistelmämassoilla ja nopeuksilla perävaunujen tulisi olla tyyppihyväksyttyjä jo turvallisuusnäkökohdistakin", Simola painottaa.

Testiajot suoritetaan aina pienellä ylikuormalla, 1,4 kerroin sallitulle kuormalle on yleisesti käytössä. Testitilanteen 28 paalin kuormasta kertyi kuvaustilanteessa 20,5 tonnin kuorma. Kuva: Tapio Vesterinen

Osa työajasta mittauksissa kuluu dokumentointiin, filmiä poltettiinkin testin aikana runsaasti. Kuva: Tapio Vesterinen

Weckmanin yhteistyökumppanina vaunujen testauksessa on kotimainen testaus-, tarkastus- ja sertifiointipalveluja tuottava asiantuntijayritys Testmill Oy. Mittausten toteutuksesta vastasi Nokialla erikoisasiantuntija Mika Yli-Marttila.

"Testien tekeminen on aina mielenkiintoista työtä, erilaisilla mittauksilla voimme antaa vaunun suunnittelijoille lisätietoa vaunun käyttäytymisestä käytännön olosuhteissa sekä saada varmuutta suunniteltujen rakenteiden kestävyydestä", Yli-Marttila kertoo.

Testissä mitattiin tällä kertaa muun muassa aisaan kohdistuvia voimia venymäliuska-antureilla sekä telin rasituksia eri tilanteissa siirtymäantureilla. "Lyhyelläkin käytännön olosuhteissa ja kuormitustilanteissa suoritetulla testillä saadaan paljon asioita selville antureiden avulla", hän jatkaa.

Itse testaaminen on Yli-Marttilan mukaan nopeaa, mutta valmisteluun kuluu paljon aikaa. "Minuutin kestävän mittauksen valmisteluun kuluu helposti kokonainen työpäivä mittalaitteiden asennuksineen", hän toteaa.

Testattava vaunu oli varustettu monipuolisella anturoinnilla, esimerkiksi aisaan kiinnitetyt venymäliuska-anturit raportoivat mittaustietokoneelle aisaan kohdistuvat vetovoimat ja taivutusmomentit. Kuva: Tapio Vesterinen

"Anturiteknologiaan perustuvien mittaussessioiden lisäksi vaunujen pitkäaikaiset käyttötestit pyörivät jatkuvasti, vaunumalleja testataan käytännön olosuhteissa alan urakoitsijoilla ympäri vuoden", perävaunujen tuotelinjapäällikkö Janne Hiironen Weckman Steeliltä muistuttaa.

Weckman on ulkoistanut uuden perävaunumalliston suunnittelun insinööritoimisto Entop Oy:lle. Testaustilaisuudessa mukana oli myös suunnittelija Kyösti Oksanen Entopilta.

"Suunnitelmien toimivuutta on hyvä päästä näkemään paikan päällä, silloin pienet ja helposti tehtävissä olevat parannukset saadaan helposti takaisin suunnittelupöydälle", Oksanen kertoo.

Suunnittelija Kyösti Oksanen (vas.) Entopilta ja tuotelinjapäällikkö Janne Hiironen Weckman Steeliltä pohtivat testin aikana selvinneiden muutostarpeiden toteuttamistapoja. Testissä todettiin pääty- ja sivulaitojen sekä sidontapisteden tarvitsevan muutoksia käytettävyyden parantamiseksi. Kuva: Tapio Vesterinen

"Tämän testin perusteella aiomme muuttaa päätylaitojen rakennetta, paalipihti ei tartu laitaan, kun tuennat siirretään samaan tasoon pystytukien kanssa. Muutos on helppo tehdä, tuotantoprosessikaan ei parannuksesta juuri mutkistu, sillä putkien muotoilu putkilaserilla on paitsi äärimmäisen tarkkaa, myös nykypäivänä edullista ja nopeaa", hän jatkaa.

Uuden Tuhti-perävaunumalliston suunnittelussa on lähdetty Juha Simolan mukaan siitä, etteivät kaikki asiakkaat ole välttämättä enää maanviljelijöitä, vaan vaunu sopii maatalouskäytön lisäksi myös monipuoliseen urakointiin. "En näe, että 2030-luvulla peräkärry on enää peräkärry, vaan ennemminkin älylaite", hän toteaa.