Työn helpottaminen loi uuden konemarkkinan

Kotieläinten hoitotöiden koneellistaminen edistyi selkeästi hitaammin kuin peltotöiden, mikä johtuu osittain pienestä tilakoosta, mutta mielestäni myös työntekijöiden naisvaltaisuudesta. Navettatöitä ei myöskään arvostettu samalla tavalla kuin peltohommia. Matti Kares havainnollisti asiaa koneopin tunnilla seuraavalla esimerkillä: Tila on investoinut omaan puimuriin mutta ei navettaan. Niinpä viljan puinti sujui muutamassa päivässä, mutta navetassa Isäntä kiroaa vuoden jokaisena aamuna isoisäänsä, joka ei aikanaan ymmärtänyt tehdä riittävän isoa sontaluukkua.

Euroopassa navetan sisätöiden koneellistamisaste oli vielä 70- ja 80 -luvuilla varsin vähäinen ja raskaammat kuormaustyöt tehtiin yleensä traktorin etukuormaimella tai pienellä pyöräkuormaajalla.

Maataloudessa käytettiin hyvin erilaisia kuormaintyyppejä, jotka vaihtelivat selkeästi maittain. Ruotsalaiset uskoivat ”takaperin ajettavaan” Volvoonsa ja kurottajat alkoivat yleistyä Brittein saarilla. Bobcat-tyyppiset, liukuohjatut kuormaimet olivat suosittuja etenkin Pohjois-Amerikassa ja sisä-/ulkokäyttöön tarkoitetut, pienet runko-ohjattavat kuormaimet alkoivat yleistyä Keski-Euroopassa. ”Hoflader”-kuormaimet oli mitoitettu siten, että niille riitti samankokoinen oviaukko kuin hevoselle.

Pienkuormainten yleistyminen oli merkittävä askel Suomen kotieläintöiden koneellistamisessa, sillä ne helpottivat fyysisesti raskasta säilörehun jakelua ja lannan käsittelyä. Robottinavettassa rehujakeluun käytetään järeämpää tekniikkaa, pienkuormainta käytetään esimerkiksi ruokintapöydän siivoukseen.

Uolevi Oristo