Ford-Ferguson 9NAN -traktoria valmistettiin ensimmäisen puolen vuoden aikana yli 10 000 kappaletta – myynti tyssäsi toiseen maailmansotaan ja omistajakaksikon riitoihin

Irlantilainen Harry Ferguson kehitti 1920-luvun alussa Willie Sandsin kanssa Fordsoniin käsikäyttöisellä nostolaitteella varustetun Duplex-auran. Melko pian kokeiltiin jo hydrauliikkaakin, mutta lamakausi keskeytti projektin pitkäksi aikaa.
Ford-Ferguson 9NAN -traktoria valmistettiin yhteensä 99 002 kappaletta vuosina 1939–42 Detroitissa, Michiganin osavaltiossa USA:ssa.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Lopulta Ferguson päätyi tekemään oman traktorin, joka valmistui v. 1933. Rautapyörävetäjä oli 20-hevosvoimainen ja painoi vain 840 kiloa. Hydrauliikkaa oli hyödynnetty työkoneiden hallinnassa jo aiemminkin, mutta painonsiirtojärjestelmä oli ennennäkemätön ihme.

Valmistus uskottiin voimansiirtotehdas David Brownille, tuotanto alkoi v. 1936. Kysyntä jäi kuitenkin vaisuksi, uusi Ferguson-Brown A kun maksoi tuplasti N-Fordsoniin verrattuna. Vuoteen 1939 mennessä valmistui vain 1350 traktoria.

Niinpä Harry Ferguson suuntasi Amerikkaan esittelemään sikäläisille traktoritehtailijoille hydrauliikan etuja, mutta ajatukselle ei lämmetty. Casen pääjohtaja Leon R. Clausenin mukaan kunnon traktorissa ei tultaisi koskaan tarvitsemaan nostolaitetta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kättä päälle ja traktoreita tekemään

Ferguson oli tutustunut Henry Fordiin jo aiemmin, tarjotessaan yhteistyötä auratuotannossa, mutta Ford oli kiinnostunut vain patenteista, joita Ferguson ei suostunut myymään. Tuotantoa kuitenkin syntyi Shermanin veljesten kanssa, jotka huolehtivat Fordsonin Euroopan vienneistä. Eber Shermanin välityksellä Ferguson pääsi nyt esittelemään traktoriaan Fordille, joka ei ollut aluksi kovinkaan vakuuttunut, mutta innostui nähtyään sen kyntämässä kivikovaa savea.

Fordia oli alkanut taas kiinnostaa traktorivalmistus ja nyt hänelle tarjottiin keksintöä, joka saattaisi panna koko traktoriteollisuuden uusille urille. Ferguson piti taaskin kiinni patenttioikeuksistaan, mutta lopulta päästiin sopimukseen, jonka mukaan Ford valmisti, Ferguson suunnitteli ja möi. Mitään papereita ei allekirjoitettu, myöhemmin kuuluisaksi tulleella kättäpäälle-sopimuksella kuitattiin muodollisuudet.

Traktori ei Fordin insinöörien mielestä vastannut ajan tarpeita, eikä hydrauliikkakaan ollut vielä ongelmaton, joten se laitettiin uudelleen piirustuslaudalle. Fergusonia edusti suunnittelutiimissä nelihenkinen ryhmä, fordilaisia vähintään yhtä suuri porukka. Ryhmään kuuluneet ovat myöhemmin muistelleet, että koko hydraulisysteemi oli alusta loppuun Willie Sandsin käsialaa, Ferguson oli vain esittänyt siitä idean.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Henry Ford määräsi käyttämään mahdollisimman paljon autojen osia, eikä traktori saanut maksaa paljoa enempää kuin halvin kilpailija, eli Allis-Chalmers B. Tämä käsky tuli sittemmin Fordille hyvin kalliiksi, tuotantokustannukset kun olivat huomattavasti ulosmyyntihintaa suuremmat.

Ferguson puuttui jatkuvasti ryhmän tekemisiin ja muutamissa ideoissa oli järkeäkin, mutta ne olivat hankalia toteuttaa, kuten vaatimus kahden kokoisista pulteista, jolloin tarvittaisiin vain yksi kaksipäinen kiintoavain. Fordia ryhmässä edustanut pääsuunnittelija Harold Brock on kertonut, että särmikkäänä tunnettu Henry Ford oli Harry Fergusoniin verrattuna hyvinkin leppoisa kaveri, Fergusonia hän nimitti diktaattoriksi.

Moottori muunneltiin Ford Mercuryn V8:n puolikkaasta, samoin sähkölaitteet. Kytkin saatiin henkilöautosta, tasauspyörästö tuli kuorma-autosta. Hydraulipumppu ja koko nostolaitekoneisto uudistettiin ja siinä sivussa kehitettiin nykymuotoinen rengassokka, jonka Ford unohti patentoida. Prototyyppi valmistui maaliskuussa 1939, lopullinen tuote esiteltiin jo kesäkuun lopussa. Traktorin merkistä kähistiin hartaasti, Fergusonin mielestä se oli Ferguson, ja Ford intti sen olevan Ford, kunnes päädyttiin muotoon Ford system Ferguson, Eber Shermanin toimiessa sovittelijana.

Ensiesittelyssä 8-vuotias David McLaren hämmästytti kutsuvierasjoukkoa kyntämällä Ford-Ferguson 9N:llä kuin vanha tekijä. Alaikäisellä tehdaskuskilla todistettiin traktorin kevytkäyttöisyyttä ja herätettiin mielikuva, että nuoriso kiinnostuu modernin traktorin myötä maataloudesta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tuotanto alkoi vauhdikkaasti. Ensimmäisenä puolikasvuotena valmistui yli 10 000 konetta, seuraavana kokonaisena jo 35 742, mutta sitten alkoi toinen maailmansota haitata tehtailua. Raaka-ainepulan takia 9N:stä tuli 2N vuoden 1942 aikana. Kumipyörät vaihtuivat rautaisiin, akkusytytys magneettoon ja starttimoottori kampeen. Seuraavana vuotena voitiin siirtyä vähitellen alkuperäisiin varusteisiin. Ford-Ferguson tuli tiensä päähän Henry Ford II:n astuttua yhtymän johtoon. Vanhaa Henryä aika reippaasti vedättänyt Ferguson sai lähteä, Fordin jatkaessa uudistetulla mallilla, mistä seurasi mittavat oikeustoimet. Ferguson aloitti oman traktoritehtailunsa paljolti Ford-Fergusonin kaltaisella T20:llä.

Uusinta uutta Petsamosta

Suomessa tiedettiin hyvissä ajoin uudesta Ford-mallista, mutta talvisota hautasi haaveet modernista traktorista. Petsamon Liinahamarin sataman vapautumisen myötä tänne alettiin saada puolen vuoden tauon jälkeen amerikkalaisia traktoreita. Vuoden 1940 aikana värikkäiden International-, John Deere-, Oliver ja Allis-Chalmers-rivistöjen välissä oli yksi harmaa Ford-Ferguson ja seuraavan vuoden toukokuussa peräti 19, minkä jälkeen Amerikan Fordien tuonteihin tuli 7 vuoden tauko.

Fordin asiakaslehdessä neuvottiin pitämään uusia Fordeja odotellessa huolta entisistä – männänrenkaita saisi omasta suomalaisesta tehtaasta. Kun uudet 8N-Fordit lopulta tulivat, kerrottiin jokaisen aiemmin tuodun 9N-mallin olevan vielä täydessä iskussa.