Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

Loimaan Sarka-museo on kiehtova kohde koko perheelle. Näyttely havainnollistaa, miten ja millaiset koneet mullistivat suomalaisen maaseudun ja sen elinkeinot.
Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Deering 10–20 ja 15–30 -mallit suunniteltiin kilpailemaan Fordin F-sarjan traktoreiden kanssa. IH-konserni pystyi puristamaan Deeringin hinnat vain hieman Ford F-traktoreita kalliimmaksi. Deeringissä oli kuitenkin tehokkaammat jarrut, painevoideltu kansiventtiilimoottori ja alhaisempi polttoaineen kulutus. Vuosimallia 29 oleva Deering 10–20 on hankittu 1930-luvun alussa Helsingin Yliopiston Viikin koetilalle.
Deering 10–20 ja 15–30 -mallit suunniteltiin kilpailemaan Fordin F-sarjan traktoreiden kanssa. IH-konserni pystyi puristamaan Deeringin hinnat vain hieman Ford F-traktoreita kalliimmaksi. Deeringissä oli kuitenkin tehokkaammat jarrut, painevoideltu kansiventtiilimoottori ja alhaisempi polttoaineen kulutus. Vuosimallia 29 oleva Deering 10–20 on hankittu 1930-luvun alussa Helsingin Yliopiston Viikin koetilalle. Kuva: Uolevi Oristo
Matti ja Mikko Sampo kehittävät kauko-ohjattavia traktoreita jo 1980-luvun alussa. Tavoitteena oli tehdä täysin automaattinen traktori. Teloilla varustetuttu MD-15. Modulairessa oli hydraulinen voimansiirto, jopa etuvoimanottoa pyöritettiin hydrauliikalla. Modulare oli yksi ensimmäisistä autonomisista työkoneista. Konetta ohjattiin satelliittiyhteyden avulla, mutta NMT-tason tiedonsiirto oli ohjauksen pullonkaula.
Matti ja Mikko Sampo kehittävät kauko-ohjattavia traktoreita jo 1980-luvun alussa. Tavoitteena oli tehdä täysin automaattinen traktori. Teloilla varustetuttu MD-15. Modulairessa oli hydraulinen voimansiirto, jopa etuvoimanottoa pyöritettiin hydrauliikalla. Modulare oli yksi ensimmäisistä autonomisista työkoneista. Konetta ohjattiin satelliittiyhteyden avulla, mutta NMT-tason tiedonsiirto oli ohjauksen pullonkaula. Kuva: Uolevi Oristo
Keskipakolevittimiä myytiin 1960- ja 70-luvuilla tuhansia kappaleita vuodessa. Vicon-levitin poikkesi kilpailijoistaan, koska se heittää lannoitteen putken eikä lautasen kautta. Levitysmenetelmä on melko tarkka ja sopii hyvin myös erikoisviljelykseen. Siksi Viconin ostanut Kverneland jatkaa edelleen näiden tuotantoa. Vetokoneena oleva Renault jäi Suomessa suhteellisen harvinaiseksi.
Keskipakolevittimiä myytiin 1960- ja 70-luvuilla tuhansia kappaleita vuodessa. Vicon-levitin poikkesi kilpailijoistaan, koska se heittää lannoitteen putken eikä lautasen kautta. Levitysmenetelmä on melko tarkka ja sopii hyvin myös erikoisviljelykseen. Siksi Viconin ostanut Kverneland jatkaa edelleen näiden tuotantoa. Vetokoneena oleva Renault jäi Suomessa suhteellisen harvinaiseksi. Kuva: Uolevi Oristo
Maaseutu alkoi sähköistyä Suomen itsenäistymisen aikoihin. Sähkömoottorit korvasivat maamoottorit, koska ne jaksoivat pyörittää puimakoneita ja olivat helppoja käyttää. Käynnistettäessä oli ensin vain yksi vaihe kytkettynä, ja sen virtaa kuristettiin säätövastuksella. Moottorin käynnistyttyä vastusta pienennettiin, jolloin kierrosluku kasvoi. Seuraavat vaiheet kytkettiin, kun moottorin kierrosluku ei enää noussut.
Maaseutu alkoi sähköistyä Suomen itsenäistymisen aikoihin. Sähkömoottorit korvasivat maamoottorit, koska ne jaksoivat pyörittää puimakoneita ja olivat helppoja käyttää. Käynnistettäessä oli ensin vain yksi vaihe kytkettynä, ja sen virtaa kuristettiin säätövastuksella. Moottorin käynnistyttyä vastusta pienennettiin, jolloin kierrosluku kasvoi. Seuraavat vaiheet kytkettiin, kun moottorin kierrosluku ei enää noussut. Kuva: Uolevi Oristo
Kyläseppäveljekset Johannes ja Kalle Jaakkola perustivat v.1900 Harjavaltaan puimakonetehtaan, joka jatkoi toimintaansa Kalle Jaakolan puimuritehtaana vuoteen 1953 asti. Mallit olivat Siro 1, 2, 3 ja 4. Mallinumero kertoo säkitystelineiden määrän avulla koneen kokoluokan. Rungon sisällä oleva viljaelevaattori nostaa jyvät seuloilta roskien erottelijalle, joka poistaa roskat ja oljenpätkät.
Kyläseppäveljekset Johannes ja Kalle Jaakkola perustivat v.1900 Harjavaltaan puimakonetehtaan, joka jatkoi toimintaansa Kalle Jaakolan puimuritehtaana vuoteen 1953 asti. Mallit olivat Siro 1, 2, 3 ja 4. Mallinumero kertoo säkitystelineiden määrän avulla koneen kokoluokan. Rungon sisällä oleva viljaelevaattori nostaa jyvät seuloilta roskien erottelijalle, joka poistaa roskat ja oljenpätkät. Kuva: Uolevi Oristo
Rehuntuotanto oli jatkosodan aikana suurissa vaikeuksissa. Sadot jäivät työvoimapulan vuoksi alhaisiksi ja maatilat joutuivat luovuttamaan viljaa, heinää ja olkea puolustusvoimille. Karjaa ruokittiin mm. rehuselluloosalla, jota toimitettiin paaleissa. Sellua liotettiin, minkä jälkeen siihen sekoitettiin jauhoja. Maitoa tuli vähän, mutta karja poiki ja säilyi hengissä seuraavaan laidunkauteen.
Rehuntuotanto oli jatkosodan aikana suurissa vaikeuksissa. Sadot jäivät työvoimapulan vuoksi alhaisiksi ja maatilat joutuivat luovuttamaan viljaa, heinää ja olkea puolustusvoimille. Karjaa ruokittiin mm. rehuselluloosalla, jota toimitettiin paaleissa. Sellua liotettiin, minkä jälkeen siihen sekoitettiin jauhoja. Maitoa tuli vähän, mutta karja poiki ja säilyi hengissä seuraavaan laidunkauteen. Kuva: Uolevi Oristo
Sarkan Mara-salaojakone on ensimmäinen tuotantomallin kone, joka on valmistunut 1958. Vetokoneena on Fordson Major, jossa ei ole alennuslaatikkoa. Kaivuuketjun runko on kiinnitetty traktorin puoleiseen runkoon ketjun yläakselin kohdalta siten, että ketjun alapää voi laskea ja nousta sitä mukaa kun kaivuuketju nostaa maata ojasta. Mullan ohjain ja ruuvi siirtävät mullan ojan reunoille, jotta se ei putoa ojaan.
Sarkan Mara-salaojakone on ensimmäinen tuotantomallin kone, joka on valmistunut 1958. Vetokoneena on Fordson Major, jossa ei ole alennuslaatikkoa. Kaivuuketjun runko on kiinnitetty traktorin puoleiseen runkoon ketjun yläakselin kohdalta siten, että ketjun alapää voi laskea ja nousta sitä mukaa kun kaivuuketju nostaa maata ojasta. Mullan ohjain ja ruuvi siirtävät mullan ojan reunoille, jotta se ei putoa ojaan. Kuva: Uolevi Oristo
Vuosina 1965–68 valmistetun BMC Mini Diesel-traktorin moottorin iskutilavuus oli alle 1 litraa ja sen teho on vain 15 hevosvoimaa. Traktori sopi parhaiten kiinteistöjen hoitoon tai erikoisviljelyyn. Sen suunnittelu on ostettu Harry Fergusonin insinööritoimistolta, mikä on helppo havaita vertaamalla Miniä pikkuferguun. BMC:n vaikutus näkyy nostolaitteessa, joka on samankaltainen kuin Nuffieldeissä.
Vuosina 1965–68 valmistetun BMC Mini Diesel-traktorin moottorin iskutilavuus oli alle 1 litraa ja sen teho on vain 15 hevosvoimaa. Traktori sopi parhaiten kiinteistöjen hoitoon tai erikoisviljelyyn. Sen suunnittelu on ostettu Harry Fergusonin insinööritoimistolta, mikä on helppo havaita vertaamalla Miniä pikkuferguun. BMC:n vaikutus näkyy nostolaitteessa, joka on samankaltainen kuin Nuffieldeissä. Kuva: Uolevi Oristo
Tehtaan tekemää ruokaa -teemanäyttelyn kauppa kuvaa 1960-luvun myymälää. Elintarvikesäännöstelyn päättyminen ja maatalouden tehostumisen laskivat elintarvikkeiden hintaa ja varsinkin teollisten tuotteiden valikoima kasvoi nopeasti. Aukottoman kylmäketjun piti ulottua teollisuudesta käyttäjälle asti, mikä toteutui maaseudulla vasta 1960- ja 70-lukujen vaihteessa, kun myös jääkaapit yleistyivät.
Tehtaan tekemää ruokaa -teemanäyttelyn kauppa kuvaa 1960-luvun myymälää. Elintarvikesäännöstelyn päättyminen ja maatalouden tehostumisen laskivat elintarvikkeiden hintaa ja varsinkin teollisten tuotteiden valikoima kasvoi nopeasti. Aukottoman kylmäketjun piti ulottua teollisuudesta käyttäjälle asti, mikä toteutui maaseudulla vasta 1960- ja 70-lukujen vaihteessa, kun myös jääkaapit yleistyivät. Kuva: Uolevi Oristo
V. 1860 perustetun Leväisten maanviljelyskoulun johtajaksi palkattiin Antti Manninen, joka tunnettiin kyvykkäänä toimen miehenä. Hän käynnisti koulun ja rakensi pääosin itse yhdeksänvantaisen rivikylvökoneen. Mannisen laite oli oman tuotekehityksen tulos, vaikka se pääpirteiltään samanlainen kuin saksalaiset ja ruotsalaiset kylvökoneet. Mannisen kone oli pitkään ainoa laatuaan koko maassa. Lue lisää arkistosta KV 10/2019.
V. 1860 perustetun Leväisten maanviljelyskoulun johtajaksi palkattiin Antti Manninen, joka tunnettiin kyvykkäänä toimen miehenä. Hän käynnisti koulun ja rakensi pääosin itse yhdeksänvantaisen rivikylvökoneen. Mannisen laite oli oman tuotekehityksen tulos, vaikka se pääpirteiltään samanlainen kuin saksalaiset ja ruotsalaiset kylvökoneet. Mannisen kone oli pitkään ainoa laatuaan koko maassa. Lue lisää arkistosta KV 10/2019. Kuva: Uolevi Oristo
Ennen koneita -näyttely havainnollistaa hyvin kyntöauran kehittymisen. Työleveys alkoi kasvaa nopeasti vasta kun traktori korvasi härät ja hevoset. Muokkausvälineitä on nähtävillä iso kattaus risukarhista S-piikkiäkeeseen.
Ennen koneita -näyttely havainnollistaa hyvin kyntöauran kehittymisen. Työleveys alkoi kasvaa nopeasti vasta kun traktori korvasi härät ja hevoset. Muokkausvälineitä on nähtävillä iso kattaus risukarhista S-piikkiäkeeseen. Kuva: Uolevi Oristo
Työkoneenkantajan moottorina oli ensin 2-t dieselmoottori, jota valmisti moottoripyöristään tunnettu Triumpf Werke Nurnberg (TWN), mutta se korvattiin MWM-dieselillä.  Työkoneet voi kiinnittää traktorin eturungon päälle tai alle sekä takana kolmipistenostolaitteisiin. Traktorilla voidaan ajaa ns. koirankäyntiä säätämällä etu- ja takarunkojen välistä kulmaa ohjauspyörän keskellä olevalla kammella. Koirankäynti estää traktorin "valumisen" sivurinteessä.
Työkoneenkantajan moottorina oli ensin 2-t dieselmoottori, jota valmisti moottoripyöristään tunnettu Triumpf Werke Nurnberg (TWN), mutta se korvattiin MWM-dieselillä. Työkoneet voi kiinnittää traktorin eturungon päälle tai alle sekä takana kolmipistenostolaitteisiin. Traktorilla voidaan ajaa ns. koirankäyntiä säätämällä etu- ja takarunkojen välistä kulmaa ohjauspyörän keskellä olevalla kammella. Koirankäynti estää traktorin "valumisen" sivurinteessä. Kuva: Uolevi Oristo
Kuvassa vasemmalla oleva kone on ensimmäinen proto nimeltään Jehu, oikealla oleva Valmet 20 on viimeinen valmistettu yksilö. Pikkuvalmetteja tehtiin 9800 kpl, joista viimeiset myytiin 1963. Jehussa oli 15 hevosvoimaa, joka nostettiin pian 20 hevosvoimaan. Jousikevennettyyn, mekaaniseen nostolaiteeseen voitiin kytkeä vain omia työkoneita kuten Fiskarsin 1-teräinen aura ja omaa tuotantoa oleva keskiniittokone.
Kuvassa vasemmalla oleva kone on ensimmäinen proto nimeltään Jehu, oikealla oleva Valmet 20 on viimeinen valmistettu yksilö. Pikkuvalmetteja tehtiin 9800 kpl, joista viimeiset myytiin 1963. Jehussa oli 15 hevosvoimaa, joka nostettiin pian 20 hevosvoimaan. Jousikevennettyyn, mekaaniseen nostolaiteeseen voitiin kytkeä vain omia työkoneita kuten Fiskarsin 1-teräinen aura ja omaa tuotantoa oleva keskiniittokone. Kuva: Uolevi Oristo
Maailman ainoan Pikku-Jehun moottorin ja vaihteiston välissä on se kuuluisa tykin putki, tosin ulkoputki ilman rihloja. Kymmenen traktorin koesarja valmistui vuonna 1951. Moottori ja monet muut osat ovat Farmallin Clubista, mutta vaihteisto oli Valmetin. Osien tekoon sovellettiin mahdollisimman paljon entisiä työkoneita. Esimerkiksi ilmanpuhdistimet prässättiin kranaatinpuristimella.
Maailman ainoan Pikku-Jehun moottorin ja vaihteiston välissä on se kuuluisa tykin putki, tosin ulkoputki ilman rihloja. Kymmenen traktorin koesarja valmistui vuonna 1951. Moottori ja monet muut osat ovat Farmallin Clubista, mutta vaihteisto oli Valmetin. Osien tekoon sovellettiin mahdollisimman paljon entisiä työkoneita. Esimerkiksi ilmanpuhdistimet prässättiin kranaatinpuristimella. Kuva: Uolevi Oristo
Tanskalainen JF MS 90 -sivupuimuri on ajettavan ja hinattavan koneen välimuoto. Traktori peruutetaan leikkuupöydän ja puintisäiliön väliin ja kytketään puimuriin. Traktorin vasemmanpuoleiset pyörät kulkevat ensimmäisellä kierroksella kasvustoa, mitä pidettiin suurimpana haittana – vilja oli nelisenkymmentä vuotta sitten arvokasta. Nykyaikainen traktori sopisi erinomaisesti JF:n vetokoneeksi.
Tanskalainen JF MS 90 -sivupuimuri on ajettavan ja hinattavan koneen välimuoto. Traktori peruutetaan leikkuupöydän ja puintisäiliön väliin ja kytketään puimuriin. Traktorin vasemmanpuoleiset pyörät kulkevat ensimmäisellä kierroksella kasvustoa, mitä pidettiin suurimpana haittana – vilja oli nelisenkymmentä vuotta sitten arvokasta. Nykyaikainen traktori sopisi erinomaisesti JF:n vetokoneeksi. Kuva: Uolevi Oristo
Turun Rauta- ja Vaunuteollisuus oli ennen traktoreita valmistanut junanvaunujen lisäksi höyrykoneita. Kattiloiden valmistustilat muutettiin traktorituotannolle, jonka epäonnistuminen vei yrityksen konkurssin partaalle. Muutamia varastoon jääneitä höyrykoneistoja koottiin siirrettäviksi höyrykoneiksi. Kullervo N -lokomobiilin 10 hv:n teho riitti puimakoneen käyttöön. Museossa oleva yksilö on hankittu Punkalaitumelle maatalouskäyttöön, minkä jälkeen se modifioitiin viemärinsulatuskäyttöön Loimaan kaupungille.
Turun Rauta- ja Vaunuteollisuus oli ennen traktoreita valmistanut junanvaunujen lisäksi höyrykoneita. Kattiloiden valmistustilat muutettiin traktorituotannolle, jonka epäonnistuminen vei yrityksen konkurssin partaalle. Muutamia varastoon jääneitä höyrykoneistoja koottiin siirrettäviksi höyrykoneiksi. Kullervo N -lokomobiilin 10 hv:n teho riitti puimakoneen käyttöön. Museossa oleva yksilö on hankittu Punkalaitumelle maatalouskäyttöön, minkä jälkeen se modifioitiin viemärinsulatuskäyttöön Loimaan kaupungille. Kuva: Uolevi Oristo

Sarka on museo, jonka esinekokoelma koostuu monista todella isokokoisista maatalouteen liittyvistä esineistä, joten tilaa tarvitaan runsaasti. Oleellisessa osassa ovat myös kuva- ja tekstimateriaalit. Vanhat filmit ja digimateriaalit havainnollistavat työmenetelmiä. Perusnäyttelyn puimuripeli on varsin suosittu – oikeassa puimurin ohjaamossa saa aidon tuntuman nykyaikaisen puimurin käyttöön.

Näyttely esittelee laajoja kokonaisuuksia suurelle yleisölle. Sarka ei kilpaile erikoisnäyttelyiden kanssa, koska se ei voi paneutua yksittäisten työmenetelmien tai koneiden esittelyyn yhtä perinpohjaisesti kuin erikoisnäyttelyt.

Maatalouden aika

Perusnäyttely kertoo Suomen maatalouden ja maaseudun kehityksestä

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

3 000 vuoden ajalta: maatalous syrjäytti vähitellen metsästyksen ja kalastuksen. Kokoelma havainnollistaa hyvin sen, että maatalous on olosuhteiden vuoksi ollut – ja on edelleenkin – erilaista eri puolella Suomea.

Perusnäyttely muistuttaa myös vaikeista asioista: katovuosien nälänhädästä, sodan vaikeuttamasta elintarvikehuollosta, asutustoiminnasta, maatalouden rakennemuutoksesta ja maaseudun autioitumisesta. Ensin kaikesta on pula, nyt ongelmana on saada tuotanto, kulutus, maatalouden kannattavuus ja toisaalta myös luonnonvarojen käyttö tasapainoon.

Päärakennuksessa olevat koneet osoittavat, kuinka tekniikka ja työmenetelmät ovat kehittyneet. Koneisiin voi tutustua lukemalla maatalousteknologian tutkimuslaitoksen Vakolan koetusselostuksia. Koetustoimintaa tarvittiin, koska markkinoille tuli runsaasti uusia koneita ja laitteita, joista ei ollut kokemusta. Koneissa oli huomautettavaa, huonoimmat kehitelmät eivät toimineet lainkaan. Uudempaan tekniikkaan voi tutustua lukemalla näytöltä Koneviestin vanhoja artikkeleita.

Teolliset elintarvikkeet tulevat

Vaihtuvan näyttelyn aihe vuonna 2021 on ”Tehtaan tekemää ruokaa – kotimaisten elintarvikkeiden historiaa”. Teollisen ruuan valmistus alkoi Suomessa jo 1700-luvulla. Ensimmäinen tehdas oli Turkuun perustettu sokeritehdas. Elintarviketeollisuus laajeni hitaasti, ensimmäiset tuotteet olivat ylellisyystuotteita.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomessa alettiin valmistaa 1920-luvulla säilykkeitä puolustusvoimille. Sodan jälkeen lihanjalostus kehittyi ja porsaanlihan tuotanto kasvoi. Makkarat tulivat kaikkien ulottuville.

Ympyrä sulkeutuu, nyt pienten valmistajien käsityönä tehtyjen tuotteiden suosio on kasvussa.

Monia kokoelmia ja suosittu seminaaripaikka

Suomen maatalousmuseo Sarka avattiin Loimaalla vuonna 2005. Konehalli valmistui vuonna 2007. Uusimpaan, vuonna 2019 valmistuneeseen, rakennukseen on sijoitettu Viikin maatalousmuseon kokoelmaan perustuva Ennen koneita -näyttely.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Päärakennuksessa on myös seminaaritila, pienempiä kokoustiloja ja lounasravintola. Sarka on suosittu kokous- ja lounaspaikka.

”Vuonna 2019 Sarka-museon tiloissa kävi yhteensä noin 77 000 kävijää, mutta korona pudotti viime vuoden määrän 40 000 henkeen, kun kaikki ravintola- ja kokousvieraat sekä eri tapahtumien osallistujat lasketaan mukana. Kävijöistä yli puolet tutustui museon kokoelmiin”, kertoo museoamanuenssi Iina Wahlström.

Koneet mullistivat maatalouden

Koneet muuttivat maataloutta ratkaisevasti. Ennen koneita -näyttelyn kokoelmassa on esineiden lisäksi ihmis- ja hevosvoimalla toimivia työvälineitä ja koneita. Näyttely perustuu Viikin maatalousmuseon kokoelmaan, jonka vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta. Työkalut, astiat ja muut tarve-esineet tutustuttavat kävijän kaski- ja peltoviljelyn vaiheisiin kynnöstä sadonkorjuuseen. Kokoelma kertoo myös karjanhoidon kehittymisestä sekä pihapiirin töistä ja sivuelinkeinoista. Maaseudulla metsästettiin, kalastettiin, tehtiin metsätöitä, harjoitettiin käsityöläisammatteja. Maalla harjoitettiin muutakin pienimuotoista teollisuutta kuin viinankeittoa. Konenäyttelyyn kuuluu eri aikakauden traktoreita, muokkaus- ja kylvökoneita sekä sadonkorjuukoneita höyrykäyttöisestä puimakoneesta leikkuupuimuriin. Kauko-ohjattava Modulare-traktori oli edellä aikaansa, minkä vuoksi se ei yltänyt sarjavalmistukseen asti. Se oli kuitenkin tärkeä lenkki siirrettäessä maataloutta perinteisestä tekniikasta digiaikaan. Lypsyrobotti on konenäyttelyn uusin laite. Alfa Laval VMS -robotissa oli jo alussa kosketusnäyttö (lue lisää artikkelista Koneklassikot 4/2020).Museossa on esillä myös traktorikäyttöisiä työkoneita, joiden säilyminen seuraaville sukupolville on vähintään yhtä tärkeää kuin vanhojen traktoreiden.