1918 valmistuneessa Bates Steel Mule -traktorissa oli takana telat ja edessä rautapyörät – traktorin Suomen tuonti jäi muutamaan koneeseen

Rautapyörätraktoreiden vetoteho oli yleensä hyvä, mutta eri maalajeilla tarvittiin erilaisia pyöriä. Piikit pitivät savikolla, mutta hiekassa tai mutamaalla heikommin. Hakuilla varustettu pyörä toimi näillä alustoilla, mutta märkä savi liiskautui hakkujen väliin ja pian pyörä oli yhtenäisen savikerroksen peittämä liukas möhkäle.
Bates Steel Mule 15-22 D 1918–21 Bates Machine & Tractor Co. Joliet, Illinois, USA
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Pellolla kummallakin pyörätyypillä pystyi ajamaan kohtuullisesti, mutta tieajo oli tuskaista kolkuttelua. Telat pitivät parhaiten ja liikkuminen oli tasaista, mutta telakoneissa tarvittiin kalliimpaa tekniikkaa. Tela- ja pyörätraktorin risteytyksellä haettiin telakoneen vetotehoa ja pyöräkoneen halvempaa hintaa, Bates Steel Mule oli ensimmäisiä puolitelatraktoreita.

”Loppu etsinnälle”

Illinoisin Joliet tunnetaan lähinnä vankilastaan, joka tuli laajempaan tietoisuuteen ”The Blues Brothers” -elokuvan alku- ja loppukohtauksista. On tuossa Chicagon läheisessä kaupungissa tehty muutakin, kuin rangaistu pahantekijöitä ja soitettu bluesia; Joliet Iron Works oli aikanaan USA:n toiseksi suurin teräksen tuottaja. Siellä oli myös vilkasta konepajatoimintaa, mitä edesauttoivat hyvät liikenneyhteydet sekä helppo ja varma raaka-aineiden saanti.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Illinoisin alueella toimi monta vahvaa maatalouskonevalmistajaa, International Harvester, John Deere, Oliver ja Caterpillar olivat suurimpia. Jolietissa v. 1919 muodostettu Bates Machine & Tractor Company taas kuului pienempiin toimijoihin. Firma syntyi michiganilaisen Bates Tractor Companyn ja Joliet Oil Tractor Companyn fuusiosta.

Albert Batesin v. 1885 perustama Bates Company teki aluksi piikkilankaa, työvälineitä, höyrykoneita ja niiden osia, sekä vuodesta 1911 lähtien 15–30 hv:n pyörätraktoreita. Joliet Oil Tractor Co. aloitti toimintansa v. 1913, sen tekemässä ”Steel Mule” (teräsmuuli)-nimisessä traktorissa oli takana yksi ainoa tela ja edessä kaksi pyörää. Hallintalaitteet olivat huomattavan takana, mikä mahdollisti ohjaamisen vedettävien työkoneiden päältä tai takaa. Erikoisen näköinen traktori ei herättänyt suurempaa kiinnostusta, enempää kuin vuotta myöhemmin esitelty pyörätraktorikaan.

Fuusion jälkeen entiset koneet unohdettiin ja suunniteltiin kokonaan uusi malli. Aiemman Steel Mulen telaveto oli havaittu päteväksi, mutta uusi Bates Steel Mule toteutettiin nykyaikaisempaan tyyliin. Se oli Fordsonin tyylinen, mutta takapyörien tilalla oli kokometalliset puolitelat. Etupyöristä molemmat tai vain oikeanpuoleinen oli telaa ulompana, näin telat olivat kynnettäessä tasaisella maalla ja vain etupyörä vaossa. Ensimmäiseen 25 hv:n D-malliin moottorin toimitti mm. venemoottoreiden tekijänä kunnostautunut Erd. Voimansiirto koottiin chicagolaisen Foote Bros. Co:n osista, kaikki laakerit olivat Timkenin kuula- tai rullalaakereita. Rakenteissa pyrittiin huomattavaan ylimitoitukseen, mm. telaston ja traktorin runko oli mangaaniterästä. Steel Mulen mainostettiin olevan etsintöjen lopputulos, parempaa kun olisi mahdotonta löytää.

Fordson-miehille toimitettiin lyhyempää telastoa hintaan 295 dollaria, Fordson-traktori oli vain 100 dollaria kalliimpi. D-malli korvattiin v. 1921 muuten samanlaisella, mutta tehokkaammalla Steel Mule F:llä, joka oli tuotannossa vuoteen 1937 saakka. Moottorina oli aluksi Midwest, myöhemmin Beaver ja viimeiseksi lähes 10 hv alkuperäistä vahvempi LeRoi. F-mallista muunnettua Steel Mule H -pyörätraktoria tehtiin parin vuoden ajan 20-luvun alussa, mutta jatkossa keskityttiin pelkästään telakoneisiin. Varsinaiset telatraktorit otettiin ohjelmaan v. 1925, ensimmäisiä malleja olivat Beaver-moottorilla varustettu ”25” ja ”40” jota vauhditti 40 hv:n Waukesha. Suurin Bates-traktori, 10-tonninen Steel Mule 80 esiteltiin v. 1929. Samana vuotena Bates Machine & Tractor Co. siirtyi osatoimittajana olleen Foote Bros. Co:n haltuun.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

30-luvun puolivälissä Bates esitteli hesselman-tyyppisellä dieselillä varustetun Steel Mule 30:n, mutta siitä ei ennättänyt tulla firman pelastajaa, traktoritoiminnot ajettiin alas v. 1937. Pelkästään telakoneisiin keskittynyt Bates ei kestänyt Caterpillarin hallitsemilla markkinoilla, samoin kävi myös Cletracille. Allis-Chalmers ja IH selvisivät 30-luvun tiukassa telakonekilvassa paremmin, niillä kun oli tukenaan mittava pyörätraktori- ja maatalouskonevalmistus.

Yhden käden traktori

Reissut suuriin ulkolaisiin konenäyttelyihin ovat nykyään tavallisia ja kaiketi jo jonkunlainen aikaansa seuraavan viljelijän mitta. 90 vuotta sitten matkailuun oli varaa hyvin harvoilla, pitkille näyttelymatkoille sponsoroitiin yksi konealan asiantuntija, joka sitten antoi kattavan raportin näkemisistään. Hankkijan maatalouskoneosaston johtaja insinööri J. Kautola oli suomalaisvieraana Ohiossa v. 1921 järjestetyssä yleisvaltakunnallisessa traktorinäyttelyssä ja kirjoitti mm. seuraavaa; ”Puolitankkitraktori Steel Mule on verrattain hyvin tehty ja kooltaan sopiva Suomen oloihin. Jos hinta olisi huokeampi, saisi se menekkiä Suomessakin”. Steel Mule oli Kautolallekin tuttu jo edellisen vuoden syksystä, jolloin sitä kokeiltiin maantieajossa Helsingin ja Espoon välillä. Traktori veti kahta soralla lastattua vankkuria, yhteispainoltaan 7 tonnia, eikä meno hidastunut edes mäkitaipaleilla. Maahantuoja Labor vakuutti, että 2,2-tonninen Steel Mule selviytyy kuormasta, jonka vetämiseen tarvittaisiin 4-tonninen pyörätraktori. ”Teräsmuulin” kuljettaja hämmästytti yleisöä kävelemällä traktorin vieressä ja ohjaamalla konetta yhdellä kädellä, vastaava temppu ei olisi onnistunut muilla telakoneilla. Armeijakin oli kiinnostunut, mutta tilauksia ei kuitenkaan herunut ja Steel Mulen tuonti jäi pariin kolmeen koneeseen.

Avaa artikkelin PDF