Tiet ja ympäristö
Alansa ammattilainen

Monialayrittäjä Ismo Hintikka on yhdistänyt karjankasvatuksen ja urakoinnin – "Koulussa uskonnon arvosana on 10 ja matematiikan 4. Sillä tässä mennään."

Ismo Hintikka osti viljatilan vuonna 2015. Nykyään leivän pöytään tuo lihakarjan kasvattaminen ja koneurakointi. Kokemusten mukaan molemmat tukevat toisiaan.
Arto Turpeinen

Äänekoskelaisen Ismo Hintikan tie monialayrittäjäksi ei ole aivan perinteinen. Aiemmin Ismo toimi LVI-alan yrittäjänä, mutta vuonna 2015 hän puolisoineen hankki viljatilan. Toimintaan on panostettu rakentamalla useampi navetta – nykyisellään lihakarjatilan pääluku on 450 kappaletta. Tärkeä osa toimintaa on myös muu urakointi. Toimintaan on alusta alkaen kuulunut tienhoitoa traktorilla sekä kaivinkoneurakointia. Vuonna 2021 teiden lanausta kertyi noin 1 000 kilometriä.

”Alun perin maatalouden helppous houkutteli. Urakoinnilla saa tämänkin harrastuksen maksettua. Toinen toiminta tukee toistaan, välillä tosin aikataulujen suhteen joutuu sovittelemaan”, Ismo hekottelee.

Kaivinkoneelle olisi töitä enemmänkin. Työvoimasta on kuitenkin pula. Ismolla on ollut kuljettajan paikka auki jo vuoden, mutta osaavia ja innokkaita kuljettajia ei ole löytynyt. Vaikka lanausta onkin riittänyt, niin metsäautoteiden kunto aiheuttaa pohdintaa.

”Tiet ovat usein pomppuisia ja kivisiä, eikä vesakkoa niitetä. Jos tiellä on vaikkapa kaksi osakasta, niin toinen ei välttämättä halua kunnostusta, jolloin homma jää tekemättä. Välttämättä lanaus ei edes oikein onnistu, kun tiellä ei ole mitään lanattavaa kerrosta. Talvella sitten aurataan pajukko matalaksi.”

Ismo arvelee urakoinnin keskittyvän yhä suuremmille toimijoille, mutta aliurakoitsijoille pitäisi töitä riittää – samalla kilpailu kuitenkin kovenee ja katteet pienenevät.

”Toivon mukaan kaikki kuitenkin saisivat leivän suuhunsa ja katon päänsä päälle.”

Maatalous vaatii rakennemuutoksen

Ismon mukaan maatalouspuoleen on pakko tulla muutoksia yhteiskunnallisten toimien kautta. Tällä hetkellä sikatiloilla ei selvitä edes lainojen koroista. Investointeja on kuitenkin pakko tehdä ja samalla kasvattaa tilakokoa.

”Ruuan hintaa on yksinkertaisesti vain nostettava. Jos vaikka jauhelihapaketin hintaa nostettaisiin 40 senttiä, niin tuskin se jäisi ostamatta. Polttoaineen hinnoista nuristaan ja naristaan, mutta jos ruuasta on kysymys, niin tuntuu, ettei hintojen nosto vaan onnistu. Ihmisille tuntuu olevan tärkeämpää saada nopeampi netti ja kaikenlaisia vimpaimia, kuin syödä laadukasta kotimaista ruokaa.”

Usko tulevaan säilyy

Vaikka maatalouden osalta tilanne on heikko, niin Ismolla riittää kuitenkin uskoa tulevaan. Lopettamissuunnitelmia ei ole, mutta jos raha lihakarjan pitoon täytyy etsiä muualta, niin silloin asiaa pitää harkita uudelleen.

Osaltaan turvallisuuden tuntoa luo monipuolinen toiminta. Menestyvien yritysten pitkän tien salaisuus on jatkuva kehitys, eikä vanhoihin kaavoihin pidä kangistua.

”Ei pidä pienestä lannistua, enkä varmasti tyhjän päälle jää. Tehdään rahaa sieltä mistä sitä tulee, eikä syötetä sitä noille elukoille. Tämä peli pitää katsoa loppuun asti, mutta sitkeyttä tarvitaan. Uskonnon arvosana on 10 ja matematiikan 4 – sillä tässä mennään.”

Ismo Hintikka:

  • Ikä: 40 vuotta
  • Kotipaikka: Äänekoski
  • 450 eläimen lihakarjatila ja urakointia
  • Harrastukset: Vapaapalokuntatoiminta

Lue myös edellinen Alansa ammattilainen:

21-vuotias auto- ja työkonetekniikan insinööriopiskelija Emma Siuvo on työskennellyt koneiden parissa pienestä pitäen – ”Mitä en osaa, sen opettelen”

Lue lisää