Alansa ammattilainen: Koneurakoitsija Jari Åsenbrygg keskittyy omaan tekemiseen ja tuloksentekoon vaikeina aikoina – ”Kone pitää tienata töillä, jotta sen voi joskus myydä järkevästi”

Jari Åsenbrygg aloitti koneurakoinnin hankkimalla turvekoneet. Hän oli kuitenkin itse ensin muualla töissä, mutta palasi pian viljelijäksi ja maatalouden koneurakointiin.
”Ympäristöpolitiikka meni nopeammin pilalle kuin kukaan osasi ikinä kuvitellakaan”, toteaa Jari Åsenbrygg.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Jari Åsenbrygg

  • 38-vuotias viljelijä ja koneurakoitsija
  • Rehunkorjuuala noin 800 ha
  • Lietteen levityksessä noin 25 000 m³
  • Kylvöala 450–500 ha
  • Maansiirtoa, lumiurakointia ja konekorjaamo
  • Harrastukset: Moottorikelkkailu, urheilu ja luonnossa liikkuminen

Jari Åsenbrygg aloitti koneurakoinnin hankkimalla turvekoneurakoinnin koneita vuonna 2006. Hän päätyi itse kuitenkin puoliperävaunulavetin kuljettajaksi. Sitten hän ajoi vuoden Sisun alustalle tehtyä kuorma-autohakkuria.

Urakointi siirtyi pian maatalouden koneurakointiin. Åsenbrygg teki sukupolvenvaihdoksen kotitilalleen vuonna 2008. Silloin noin 40 ha viljatila kattaa nykyisin noin 100 ha.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Monipuolista toimintaa

Åsenbryggillä on urakointikoneet kylvöön, ruiskutukseen, rehuntekoon, lietteen ajoon ja levitykseen. Lisäksi kalustoon kuuluu myös puimuri, kaivukone, pyöräkuormain ja kurottaja. Maarakennustöitä tehdään pääsääntöisesti viljelijäasiakkaille ja tienhoitotöitä Vieremän kunnalle. Hallien ja pihojen lumenauraus kattaa toiminnasta noin neljäsosan.

”Tammikuulla 2018 olin hitsaamassa pihalla kaverin kärryn teliä, kun tuli mieleen, että muut varmaan tekevät kunnon halleissa töitä.” Hallin myötä alkanut korjaamotoiminta työllistää yhden vakituisen työntekijän. Kevääksi otettu lisähenkilö on vieläkin töissä, kun töitä on riittänyt. Åsenbrygg valmistaa itse joitakin komponentteja CNC-plasmalla.

Koneurakoinnin toimintakenttä

Åsenbrygg näkee, että urakoitsijan kannalta varaosaliiketoiminnassa varastojen arvot on ajettu aivan liian alas. ”Ajosilppuri on paras esimerkki, miten yhden puuttuvan anturin vuoksi 350 000 euron kone seisoo. Sesonki kestää usein vain viisi tai kuusi päivää.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Åsenbrygg on päättänyt ajaa hiukan vanhemmalla kalustolla, mutta esimerkiksi automaattiohjaus ja isobus on oltava. ”Konehommassa ei riitä, että on pelit ja vehkeet, sillä koneisiin saa helposti menemään kaiken, eikä konekauppiaalla ole sielua. Kone myydään asiakkaalle, jos rahoitus järjestyy.”

”Kone pitää tienata töillä, jotta sen voi joskus myydä järkevästi. Vauhtisokeus tai muu tulee helposti,” Åsenbrygg toteaa. Vaikka koneurakoinnissa laskettaisiin poistot ja huollot tarkasti, ulkopuolisten tekijöiden merkitys on Åsenbryggin mukaan erittäin isossa roolissa.

”Jos haasteita tulee, pitää keskittyä omaan tekemiseen ja tuloksentekoon”, hän toteaa. Åsenbrygg arvioi päivittäin, toiko päivä tulosta vai ei.

Perusasiat kansalla hukassa

Yhteiskunnassa on suurella osalla kansasta unohtunut perusasiat kokonaan. ”Ympäristöpolitiikka meni nopeammin pilalle, kuin kukaan ikinä uskalsi kuvitellakaan. Moni alkoi maaseudulla pohtia, miten käy, jos tulee sota tai kriisi,” hän kertoo.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Koronakaan ei vielä herättänyt, mutta meneillään oleva Ukrainan kriisi ravistelee olosuhteita, joita on opittu pitämään itsestään selvänä. Tulee väkisin olo, että Suomen ruokamarkkinoista päätetään aika pienissä piireissä”, Åsenbrygg toteaa.