Tieliikennelakiuudistuksessa suurimman huomion ovat saaneet pienet sähkökäyttöiset kulkimet. Uusi laki tuo muutoksia myös maatalouskoneiden ja kaivinkoneiden vakuutuksiin. Lakiin tehdyistä uudistuksista osa rajaa korvauksen ulkopuolelle aikaisemmin korvauksen piiriin kuuluneita vahinkoja, osa muutoksista tuo vakuuttamisvelvollisuuden piiriin uusia ajoneuvoryhmiä.
Uudessa laissa ajoneuvon määritelmää on muutettu siten, että ajoneuvoksi katsotaan kaikki moottorin voimalla maata pitkin kulkevat laitteet mukaan lukien perävaunut. Näitä ovat siis autot, moottoripyörät, mopot, kolmi- ja nelipyöräiset L-luokkien ajoneuvot, traktorit, moottorikelkat ja moottorityökoneet, ellei viimeksi mainittuja ole vapautettu vakuuttamisvelvollisuudesta.
Kaikki rekisteröitävät ajoneuvot pitää vakuuttaa, ja niiden lisäksi myös sellaiset ei-rekisteröitävät ajoneuvot, jotka painavat yli 25 kg tai kulkevat yli 25 km/h. Tässä on tärkeä huomata, että vakuutusvelvollisuus syntyy jo silloin, jos vain toinenkin ehdoista täyttyy. Aikaisemmin laissa ei ollut mainintaa painosta. Tämä muutos tuo vakuuttamisen piiriin monia pieniä ajoneuvoja.
Niinpä niihinkin mönkijöihin, joita ei käytetä tieliikenteessä, on otettava vakuutus kesäkuusta 2024 lähtien. Jos vakuutusta ei ole, ajoneuvolla ei saa ajaa. Vakuutettavilla ajoneuvoilla ei saa ajaa edes maastossa ilman vakuutusta.
Laissa on erikseen lueteltu ajoneuvot, joille ei tarvitse ottaa vakuutusta. Niitä ovat:
Luettelosta kannattaa huomioida kohta 2, jossa aikaisemmin oli muodossa leikkuupuimurille tai muulle sadonkorjuuseen tarkoitetulle maatilatalouden moottorityökoneelle. Nyt sanamuotoa muutettiin siten, että mukaan tulevat myös sadon tuottamiseen tarkoitetut moottorityökoneet. Uusi sanamuoto kattaa edelleen leikkuupuimurit.
Liikennevakuutuksen tarkoituksena on taata vakuutusturva sivullisille, jos moottoriajoneuvon käyttämisestä liikenteeseen aiheutuu heille vahinkoa. Suomalainen erityispiirre on se, että Suomessa korvataan myös vahingon aiheuttaneen ajoneuvon kuljettajan henkilövahinko lukuun ottamatta eräitä tilanteita. Tämä on poikkeus Euroopan maiden lainsäädännössä, sillä ETA-valtioista liikennevakuutuksella katetaan kuljettajan omat henkilövahingot Suomen lisäksi vain Ruotsissa ja Norjassa.
Lakia uudistettaessa liikennevakuutuksen antamaa suojaa kavennettiin useissa kohdin. Jatkossa liikennevakuutetun (pyöräalustaisen) kaivinkoneen aiheuttamia kaivuvahinkoja ei korvata liikennevakuutuslain perusteella, vaan ne kanavoituvat yritysten vastuuvakuutuksiin.
Lain esivalmisteluaineistossa tätä perusteltiin sillä, että liikennevakuutuslain tulkinta on muodostunut niin laajaksi, että korvattavaksi on tullut sellaisia omaisuusvahinkoja, joiden korvaaminen liikennevakuutusjärjestelmästä ei ole perusteltua. Näissä vahingoissa ei ole ollut kysymys niinkään ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä johtuvista riskeistä, vaan ennemminkin tyypillisistä yritystoiminnan riskeistä.
Nykyisin vakuutusyhtiöt korvaavat vakuutettujen kaivinkoneiden aiheuttamia kaivuvahinkoja yritysten liikennevakuutuksista noin miljoonalla eurolla vuosittain. Niiden työkoneiden aiheuttamia kaivuvahinkoja, joita ei ole tarvinnut rekisteröidä eikä siksi myöskään vakuuttaa, on Liikennevakuutuskeskus korvannut vuosittain noin miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi Liikennevakuutuskeskus on korvannut noin 0,5 miljoonalla eurolla sellaisten koneiden vahinkoja, joiden olisi pitänyt olla vakuutettuja.
Lakiehdotuksen perusteluosiossa tätä selvennetään seuraavasti: ” Jos esimerkiksi kaivinkoneella maata kaivettaessa vaurioitetaan kauhalla maakaapelia, ei kaapelivauriota korvattaisi liikennevakuutuslain nojalla. Koska kaapelille aiheutunutta vauriota ei korvattaisi, ei korvattaisi myöskään kaapelivaurioista mahdollisesti aiheutuneita, välittömään esinevahinkoon liittyviä etäisempiä seurannaisvahinkoja, kuten kaapeliviasta johtuvien jännitepiikkien aiheuttamia laitteistovaurioita, tai kaapeliviasta seuranneita puhtaasti taloudellisia vahinkoja.
Rajoitussäännös koskisi vain kaivamisen seurauksena aiheutuneita omaisuusvahinkoja. Sen sijaan rajoitussäännöstä ei sovellettaisi kaivuutyön yhteydessä aiheutuneisiin vahinkoihin siltä osin kuin ne eivät ole aiheutuneet kaivamisesta ja ovat kohdistuneet toimintaan osallistumattomiin sivullisiin. Jos esimerkiksi kaivuutyön yhteydessä kaivinkonetta kääntökehän varassa käännettäessä kaivinkone osuu ohiajavaan ajoneuvoon vaurioittaen sitä, ei kyseessä olisi lainkohdan tarkoittamalla tavalla kaivamisesta aiheutunut vahinko.”
Tämä ei kuitenkaan poista toiminnanharjoittajalle mahdollisesti syntyvää vahingonkorvausvastuuta. Siihen on varauduttava yritystoiminnan vastuuvakuutuksella.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
