Ilmastopolitiikka ohjaa maankäyttöä hiilipäästöjen vähentämiseksi, mutta perusteet politiikalle ovat ”sinne päin”
Marinin hallitus kiristi ilmastolakia. Ilmastopolitiikka alkoi ohjata maankäyttöä. Poliittiseksi tavoitteeksi tuli saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, ja keinona metsien hiilinielu.
Nyt julkisuudessa liioitellaan, että Suomen hiilinielu on romahtanut, koska metsien kasvunopeus on hidastunut. Todellisuudessa metsät ikääntyvät ja nuorissa metsissä kasvua edistävät hoitotoimet ovat vähentyneet. Hiilinieluksi ei kuitenkaan hyväksytä luonnontilaisia kosteikkoja eikä maatalousmaata.
Metsien kasvu arvioidaan lustomittauksista viiden vuoden keskiarvona, mutta maaperän päästöjen arviointi lisää epävarmuutta. Nasan satelliittipohjainen tutkimus ei erottele metsiä, peltoja eikä soita. Sen mukaan Suomi ja Ruotsi ovat onnistuneet lisäämään ilmakehän hiilen sidontaa.
Turvepeltojen osalta IPCC-raportoinnissa käytetään isompia eurooppalaisia lukuja ja maalajiluokittelu perustuu Maannostietokannasta poimittuihin olettamiin turvemaista. Maannostietokanta ei ole avoin, eikä sitä näin ollen voi yhteistyön keinoin kehittää. Lisäksi turvemaiden määrittely ei ole yksiselitteinen.
Maatalouden päästöt ovat Luken mukaan 10–12 % Suomen kokonaispäästöistä. Eloperäiset maat on luokiteltu turvepelloiksi, joiden todellisesta määrästä on toisistaan poikkeavia arvioita. Maatalouden päästölaskennassa ei oteta lainkaan huomioon viljelykasvia eikä käytettyjä viljelymenetelmiä.
Nautatalous tuottaa eläinperäistä proteiinia korsirehusta ja osittain myös elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Nautojen metaanipäästöt on arvioitu liian suuriksi, sillä ne ovat osa luonnon kaasunvaihtoa.
Mittauksistakaan ei ole apua maankäytön hiilipäästöjen arviointiin, sillä virallisten mittausten luotettavuus on jouduttu kyseenalaistamaan ja mittauspisteitä on aivan liian vähän.
Nyt ei oikeus toteudu. Voisiko ideologiasta luopua ja rakentaa tämä alan toimijoiden kanssa yhteistyössä? Huoli ympäristöstä on yhteinen.
Osaston luetuimmat
- Energiapolitiikan maailmanjärjestys on muuttumassa – myös Suomella on neuvotteluvaltti, mutta ongelmiakin on
- Metrin halko – polttopuubulkki
- Kirjaudu Koneviestin nettisivuille!
- Hallituksen uusi fosforiasetusluonnos rajoittaa merkittävästi fosforin käyttöä lannoitteena — erityisesti karjatalouden osalta luonnoksessa on katastrofin aineksia
- Valmistajilla tavoitteena autonominen työkone – tie autonomiaan on kuitenkin vielä mutkainen
- Viljelijän ja koneurakoitsijan ammatti on maailman vaikein – silti työtä vähätellään duunariammatiksi
- Ympäristökeskus vaatii liian herkästi ympäristöluvan – maa-aineisten poistosta maksetaan omaisuuksia turhaan